Sähköauton lataaminen

Sähköauton lataaminen kotona ja kodin ulkopuolella, miten se käytännössä toimii? Jotta tästä tekstistä ei tulisi kilometrin pituista, olen jakanut tämän aiheen kahteen osaan. Tässä osiossa kerron miten sähköauton lataaminen kodin ulkopuolella onnistuu ja käytännössä toimii.

Lokakuussa aloitin yhteistyön Volkswagenin kanssa ja saimme käyttöömme puoleksi vuodeksi uuden Volkswagen ID.3 täyssähköauton. Lisää yhteistyöstä voit lukea tästä. Sähköautolla ajaminen ei itsessään eroa merkittävästi polttomoottikäyttöisestä autosta, mutta tankkaamisen sijasta autoa ladataan, mikä on merkittävä ero. Olen nyt kerryttänyt kokemusta sähköautoilusta lähes kaksi kuukautta. Olen ajanut sähköautolla noin 200km säteellä kotoa. Meillä asuu paljon ystäviä ja lähisukulaisia sekä minulla on usein töihin liittyviä tapaamisia 30-40km päässä Tampereella. On hyvin tavallista, että ajan autolla 100km tai enemmän päivän aikana. Toisina päivinä taas tulee ainoastaan vietyä lapsi hoitoon ja tehtyä kotona töitä jolloin kilometrejä kertyy parikymmentä.

Olen yllättynyt siitä, kuinka vähän sähköautoa on tarvinnut ladata kodin ulkopuolella. Ainoastaan, jos olen ollut yli 100km päässä kotoa, olen ladannut sähköauton. Arkena lataan auton kotona 80% täyteen (pidentää akun käyttöikää) ja pidemmille matkoille 100% täyteen. Volkswagenin ID.3:lla pääsee noin 250 kilometriä syksyllä, kun akku on 80% täynnä. En ole siis kokenut tarpeelliseksi ladata akkua tien päällä, jos ajan päivässä noin 100 kilometriä. Välillä olen käynyt lataamassa ainoastaan sen takia, että saan latauspisteistä käyttökokemusta ja lisää kerrottavaa teille lukijoilleni. Oikea tarve on ollut vain pari kertaa.

LATAUSVERKOSTO

Suomessa on todella kattava latausverkosto. Tutkiessani asiaa yllätyin kuinka lähes jokaisesta Suomen kolkasta löytyy latauspisteistä, myös Lapista ja pienistä kunnista. Latausasemat on mielestäni sijoitettu todella kivasti arjen kannalta. Latauspisteitä löytyy perinteisesti huoltoasemilta, mutta myös monista muista paikoista. Latauspisteitä löytyy esimerkiksi ruokakauppojen parkkipaikoilta kuten esimerkiksi K-latauspisteet löytyvät K-kauppojen yhteydessä ja parkkihalleissa on myös latauspisteitä. Mielestäni on todella kätevää, kun voi ajaa auton parkkiin, laittaa latauskaapelin autoon kiinni ja lähteä asioille. Kun tulee takaisin on auto jo latautunut. Sähköauton lataus on mielestäni paljon mukavampaa, helpompaa ja arjessa sujuvampaa, kuin tankkaaminen. En ole ikävöinyt ollenkaan auton tankkaamista ja ulkona palelemista kylmillä keleillä.

Suomessa on ollut vuoden 2019 lopussa latauspisteitä yli 2 600 kpl. Vertauksena Suomessa oli vuoden 2017 lopussa huolto- ja automaattiasemia kaikkiaan 1 848. Sähköautojen latauspisteitä rakennetaan koko ajan lisää ja viimeisen parin vuoden aikana määrä on lähes tuplaantunut vuosittain.

Parhaiten kaikki latauspisteet löytyvät latauskartta.fi -nettisivuilta tai Plugshare -sovelluksesta. Plugshare on käyttäjien ylläpitämä sovellus ja sinne käyttäjät päivittelevät mm. latausaseman toimivuudesta (onnistuneet ja epäonnistuneet lataukset), kuvia ja muita oleellisia tietoja latauspaikasta. Molemmista näkee myös Euroopan latauspisteitä, jos suuntaa autolla esimerkiksi muihin Pohjoismaihin tai Viroon.

K-Lataus-asemilla 100% uusiutuvaa sähköä

K-Lataus-verkostoa rakennetaan koko ajan asema kerrallaan ja uusia asemia tulee koko ajan. K-Lataus-asemilla ladatessa kerrytät myös Plussa-pisteitä, jos olet liittänyt Plussa-korttisi profiilisi. K-lataus-asemat sijaitsevat K-kauppojen yhteydessä. K-Lataus nousi vuoden 2019 aikana Suomen suurimmaksi pikalatausverkostoksi. Suurin syy miksi pidän K-lataus-asemista on ekologinen näkökulma; K-lataus-asemilta ladattava sähkö on 100% uusiutuvaa. K-ryhmä on samalla Suomen suurimpia aurinkosähkön tuottajia ja käyttäjiä. Jo 35 K-kaupan yhteydessä on oma aurinkovoimala. Aivan huippu juttu!

K-lataus-asemat löydät samoista sovelluksista, kuin muutkin latauspisteet sekä heidän omasta K-lataus sovellusta ja nettisivuilla olevasta latauskartasta.

”Tavallinen” latauspiste

Latauspisteet

Kodin ulkopuolella ladatessa on kahdenlaisia latauspisteitä; keskinopea lataus eli ”tavallinen” (Type 1 ja Type 2) ja pikalataus (CCS ja CHAdeMO). Näiden lisäksi tietenkin voi aina ladata myös tavallisesta pistorasiasta, mutta se on todella hidasta. Omassa autossani Volkswagen ID.3:ssa on Type 2 ja pikalataukseen CCS.

Tavallisia latauspisteitä on selkeästi eniten. Niissä kestää ladata auto täyteen jotain tunteja. Oma autoni latautuu tyhjästä täyteen noin 6-7 tunnissa. Tavallisilla latauspisteillä käytetään omaa latauskaapelia. Ainakin itselläni näissä käy sama latauskaapeli, kuin kotilatauspisteissä.

K-latauksen Pikalatauspiste

Pikalatauspiste on nimensä mukaisesti pikalataus, jossa auton saa täyteen alle tunnissa. Pikalatauspisteellä on valmiina latauskaapeli, jota käytetään. Et siis tarvitse omaa latauskaapelia eikä pikalatauspisteillä voi edes käyttää omaa kaapelia. Volkswagenin ID.3:ssa on autossa latausreiän alapuolella tulppa, joka otetaan pois, jotta pikalatauspistoke saadaan kiinnitettyä. Pikalatauspistoke on isompi kuin Type2.

Näiden lisäksi sähköautoa voi ladata myös schukosta eli tavallista pistorasiasta. Tämä on todella hidasta, mutta käytän itse ollessani yön yli reissussa. Kylässä on helppo ladata vain tavallisesta pistorasiasta yön yli eikä tarvitse lähteä etsimään latausasemaa.

LATAUS SOVELLUKSELLA TAI RFID-TUNNISTEELLA

Merkittävin ero on kuitenkin latauksen maksaminen. Tämä ei ole vaikeaa, mutta on täysin erilainen tapa kuin perinteisesti huoltoasemalla pankkikortilla maksaminen. Sähköautojen latauspisteillä maksetaan sovelluksella tai RFID-tunnisteella. 

RFID-tunniste on pieni lätkä, joka on kuin avaimenperä. Tätä vilautetaan latausaseman RFID-lukijassa aloittaessa lataus ja uudestaan, kun lopetaan lataus. Maksu veloitetaan automaattisesti pankkikortilta. Mikäli ei halua käyttää RFID-tunnistetta tai jostain syystä sitä ei ole, voi latauksen aloittaa myös puhelinsovelluksella. Riippuen sovelluksesta niin valitaan sovelluksesta huoltoasema, jossa olet  (yleensä sovellukset löytävät sijaintitiedolla aseman heti ja ehdottavat sitä valmiiksi) ja painetaan ”Aloita” ja lopuksi ”Lopeta lataus”. Jossain latauspisteillä puhelimen sovelluksella luetaan laitteen kyljessä oleva QR-koodi, jolla lataus aloitetaan. Sovelluksesta näet myös paljonko latausta on kulunut ja lopuksi saat sovellukseen kuitin. RFID-tunnisteet eivät ole pakollisia, mutta itse tykkään niitä käyttää, koska ei tarvitse kaivaa aina puhelinta latausasemalla ja myös esimerkiksi mieheni voi käyttää niitä ilman minua ja minun puhelinta.

Latauspisteitä hallinnoi eri palveluntarjoajat, joten eri latausasemilla tarvitaan eri palveluntarjoajan sovellus tai RFID-tunniste. Suomessa suurinosa latausasemista toimii seuraavilla sovelluksilla: K-lataus, Fortum Charge&Drive, Virta (myös Helen) ja Parkkisähkö/Parking Energy. Lisäksi voi olla hyvä ladata myös IONITY ja Plugsurfing. K-latausasemia löytyy K-kauppojen yhteydestä, Fortum ja Virta löytyvät muista paikoista kuten huoltoasemilta ja Parkkisähkö löytyy tyypillisimmin parkkihalleista.

Sovellukset ovat ilmaisia eikä niissä ole kuukausimaksuja (paitsi Virta). Sovelluksien kautta voi myös tilata ilmaiseksi RFID-tunnisteet. Sovelluksista näet latausasemat, niiden tilanteen (ovatko vapaana  vai käytössä), voit käynnistää ja sammuttaa latauksen sekä maksutapahtumien kuitit.

Virran palvelu toimii prepaid-maksulla, jossa tililtäsi veloitetaan automaattisesti tietty summa Virran prepaid-tilillesi. Kuitenkin jos rekisteröityy Helenin nettisivujen kautta ei tätä prepaid-palvelua tai kuukausimaksua ole, vaan maksut lähtevät pankkikortilta aina lataustapahtuman jälkeen, kuten muissa palveluissa. Virran sovellus toimii myös Helenin tunnuksilla.

Lataaminen ei ole monimutkaista

Tämä voi nopeasti kuulostaa hyvin monimutkaiselta tai toivottavasti ei, sillä se ei ole. Koen, että perinteinen tapa tankata ja maksaa pankkikortilla huoltoasemalla on juurtunut mieleen todella syvästi. Kun sain tarpeeksi tietoa tästä lataamisesta ja selkeät ohjeet niin homma on todella yksinkertaista. Suosittelen lataamaan heti kaikki mahdolliset sovellukset ja rekisteröitymään niihin sillä se ei velvoita mihinkään.

Itse olen kerran ladannut sovelluksen vasta istuessani parkissa latausaseman vieressä. Rekisteröityminen on nopeaa ja helppoa, mutta suosittelen lataamaan sovellukset silti ennakkoon. Se sujuvoittaa lataamista ja asiointia.

LUE MYÖS:

Meille muutti sähköauto

Ekologisempia lahjaideoita leikki-ikäisille

5x ekologiset ja eettiset urheilulegginsit

Ekologisin joulukuusi

Joulu lähestyy ja samalla päästään taas tähän joka vuotiseen keskusteluun eli mikä on ekologisin joulukuusi. Aikaisemmin keskusteluissa on verrattu vain muovikuusta ja aitoa kuusta. Nyt keskusteluihin on tuotu yksi uusi näkökulma lisää, kun markkinoille on tuotu vuokrattavat aidot joulukuuset. Muistaakseni tässä muutama vuosi takaperin oli keskustelua kuinka aito kuusi on epäekologisempi kuin muovikuusi. Tutkimusten mukaan muovikuusi on ekologisempi vasta 20 vuoden jälkeen. Nyt taas keskustelut ovat kääntyneet päälaelleeen. Myös vuokrattavan monivuotisen kuusen puolesta puhutaan. Miten tästä voi tietää mikä on ekologisin joulukuusi ja vaihtoehto?

En usko ikinä siihen, että kaikki vaihtoehdot toimivat kaikille. Asioita voi lähestyä monesta näkökulmasta. Aion tunkea nyt lusikkani tähän soppaan ja avata omia mietteitäni. Kuulen myös mielelläni teidän mietteitä tästä aiheesta!

Muovikuusi

Muovikuusen hyviä puolia on sen pitkäikäisyys. Kuitenkin muovikuuset ovat muovia ja valmistettu pääasiassa öljystä. Ne ei ole valmistettu ympäristöystävällisesti eivätkä tullessaan tiensä päähän ole ympäristöystävällisiä hävittää. Henkilökohtaisesti en pidä muovista ja niistä jää mielestäni puuttumaan lämpö joka aidoissa luonnonmateriaaleissa on. Kaikista epäekologisinta on ainakin ostaa täysin uusi muovikuusi. Muovinen joulukuusi kannattaa ostaa käytettynä. Selasin tätä postausta kirjoittaessani nopeasti Tori.fi valikoimaa ja ympäri Suomen oli myynnissä lukematon määrä muovisia joulukuusia. Vaihtoehtojakin löytyi; valkoisia, vihreitä, ”lumiefektillä”, valoilla, eri korkeuksilla ja eri hinnoissa. Ainakaan tarjonnan puutteen takia ei voisi väittää, että olisi pakko ostaa uusi muovinen joulukuusi.

Joulukuusien vuokraus

Uusin markkinoille tullut liiketoiminta on aitojen joulukuusien vuokraus. Kuuset toimitetaan kotiin ruukuissa ja joulun jälkeen ne istutetaan takaisin maahan. Yrittäjä kertoo Aamulehden artikkelissa, että viime vuonna vuokratut kuuset eivät selvinneet uudelleen istutettuna kesän yli. Kuuset tarvitsevat kastelua ja nyt heillä on kehitteillä uusi kastelujärjestelmä. Mielestäni on hieman kyseenalaista onko tämä nyt oikeasti todella ekologista vai ei. Mielestäni on ihan sama istutetaanko puut vai pidetäänkö niitä ympäri vuoden ruukuissa, jos niitä tarvitsee hoitaa ja kastella runsaasti. (Luonnonkuuset, kun eivät tarvitse hoitoa tai kastelua) Herää myös kysymys; minne kuuset viedään joulun jälkeen ja kuinka pitkä matka kuljetusta on? Ja kuinka monta vuotta yksi uusi voidaan käyttää uudelleen. Kuuset kasvavat ja vaikka niitä leikattaisiin niin runko kasvaa ja eivät ole yhtä ”nättejä” enää 10 vuoden päästä. Sama myös toisinpäin; kuusia täytyy kasvattaa ensin 10 vuotta, että ovat edes jonkin kokoisia. Mikä tämän hiilijalanjälki on? Toivoisin, että yrittäjä teettäisi jonkun tutkimuksen ja julkaisi sen. Nimittäin heidän nettisivuilla ei ole mitään tietoa ekologisuus näkökulmasta ja muutenkaan avata mielestäni kovin tarkasti yrityksen ja toiminnan taustaa.

Vuokrakuusi on varmasti helppo ratkaisu jos haluaa aidon kuusen, ei omista autoa ja asuu kaupungissa. Ei tarvitse huolehtia kuusen hakemisesta eikä hävittämisestä ja saa aidon kuusen jouluksi.

Aito joulukuusi

Aito joulukuusi on perinteisin ja varmaan yksi yleisimmistä vaihtoehdoista. Ei voi vetää mutkia suoriksi ja sanoa, että aito kuusi on ekologisin joulukuusi. Tässäkin nimittäin on muutamia asioita, jotka kannattaisi huomioida. Tällä hetkellä vaihtoehtoja on perinteisistä luonnossa vapaana kasvaneista metsäkuusista aina istutettuihin ja jalostettuihin kuusiin. Tällä hetkellä tuntuu, että perinteiset metsäkuuset eivät täytä joulukuusen ulkonäkökriteerejä sillä ne eivät ole niin tuuheita kuin jalostetut kuuset. Tällä hetkellä ulkomailta kuljetetaan Suomeen erilaisia ”kahdenkympin” aitoja joulukuusia. Kuinka ekologista ja järkevää se on? Kasvatetut joulukuuset vaativat hoitoa. Niitä usein kastellaan ja käytetään erilaisia lannoitteita parhaan lopputuloksen saamiseksi.

Perinteiset suomalaiset metsäkuuset taas on usein maanomistaja valinnut ja hakenut metsästä. Kuuset ovat kasvaneet vapaana ja luonnonmukaisesti metsässä. Josta valittu vain parhaimman näköiset yksilöt myyntiin tai itselle kotiin. Jos itse tai joku tuttu omistaa metsää on myös hyvä ja edullinen vaihtoehto hakea kuusi itse metsästä.

Oma valintani

Me olemme joka vuosi hakeneet itse metsästä joulukuusen, kuten myös tänä vuonna. Tänä vuonna haimme itseasiassa meille kotiin kaksi joulukuusta ja samalla reissulla oli otettu kuusi myös miehen vanhemmille. Meille tuli tavallinen joulukuusi olohuoneeseen, kuten edellisinä vuosina. Sen lisäksi muksu oli saanut valita itse pienemmän joulukuusen, joka tuli hänen omaan huoneeseen. Oli ihana, kun hän itse valitsi kuusen ja oli siitä aivan onnessaan. Pienen kuusen koristelimme kotoa löytyvillä koristeilla. Meillä oli ylimääräisiä led-valoja ja joulupallojakin muutama ylimääräinen. Tosin ei niin pieneen kuuseen edes mahdu montaa. Pienen kuusen laitoin kukkaruukkuun, johon laitoin pihasta löytyneitä vanhoja kiuaskiviä. Muksu on ollut aivan ylpeä ja iloinen joulukuusestaan ja haluaa sitä aina esitellä kaikille. Olohuoneeseen emme ole vielä kerinneet joulukuusta laittamaan ja kuusi nojailee tällä hetkellä autotallin seinää vasten.

Millainen joulukuusi teille tulee?

LUE MYÖS

Lahjaideoita aikuisille – nappaa 3 ideaa

Zero Waste -vinkit joulun viettoon

10+1 vinkkiä paketoida lahjat ekologisemmin

LISÄÄ EKOJUTTUJA LÖYTYY INSTAGRAMISTANI

Löydät minut @roosablom