Päiväkuiva taapero

Tänään tapahtui yksi merkittävä asia. Taapero lähti päiväkotiin ilman vaippaa. Neuvottelimme asiasta aamulla, mutta hän oli sitä mieltä, että ilman vaippaa lähtee, koska on iso poika. Ja hän on. ♥ Mutta tuntuu itsestä niin haikealta, että hän on kasvanut jo isoksi ja omatoimiseksi, vaikka pieni kuitenkin on. Vaikka se on haikeaa niin olen innoissani, että voin sanoa taaperon olevan päiväkuiva! Päiväkodissa on näytetty vihreää valoa vaipattomuudelle alusta asti. He ovat sanoneet, ettei heitä haittaa vahingot. Juttelin juuri pari viikkoa takaperin hoitajien kanssa ja kaikki sanovat kuinka taaperolla on ollut päiväkodissa keväällä monia päiviä, että on kuiva vaippa koko päivän. Lisäksi pottailu sujuu hyvin sillä pottailu aloitettiin päiväkodissa heti 10kk iässä, kun taapero meni päiväkotiin ja kotona olimme vessattaneet jo 4kk ikäisestä asti.

Lue myös: Kestovaipat ja pottailu 1,5-vuotiaana

taapero oli päiväkuiva 1v 10kk iässä

Taapero oppi päiväkuivaksi ollessaan 1v ja 10kk. Sitä ennen hänellä on ollut 1-vuotiasta eteenpäin päiviä. kun on ollut kuiva vaippa ja toisinaan vaippoja kulunut enemmän. Nyt kesän kynnyksellä oli helppo luopua kotona kokonaan vaipoista, kun ei ole tarvinut enää ulkohaalareita. Vaipattomia aikoja on kyllä ollut jo aikaisemminkin ja hän on ollut esimerkiksi talvella kotona sisällä ilman vaippaa. Taapero on ahkerasti istunut potalla, mutta hänen mielestä puskapissalla käynti on kivempaa. Ja hän saa tietenkin myös matkia isiä. (Kuinka tärkeää matkiminen onkin!) Välillä hän ei suostu mennä vessaan vaan ainoastaan puskapissalle. Mutta eipä se itseäni haittaa. Kumpparit jalkaan ja pylly paljaana hän juoksee ulkona puskan luo pissalle. Äiti ei saa aina tulla edes mukaan vaan hän osaa itsenäisesti mennä, kunhan vaan aikuinen muistaa muistuttaa pissalla käynnistä.

Kakkakuivaksi taapero oppi jo vauvana 10 kuukauden iässä. Hän alkoi näyttämään selkeitä merkkejä kakkaamisesta (alkoi pinnistämään ja naama muuttui punaiseksi), mutta jo 4kk iässä kakkasi ekan kerran pönttöön. Sitten aina veimme hänet potalle, kun hän näytti merkkejä. Pienenä vaippaan yleensä kerkesi tulla pieni kikkare, mutta loput tuli pottaan. Jossain vaiheessa hän oppi pidättelemään vielä paremmin ja vaippaan ei tullut mitään. Mutta heti potalle istuessa kakka tuli pottaan. Muistan, että 1,5-vuotis neuvolassa kerroin kuinka taapero alkoi huijaamaan kakkahädästä, kun ei halunnut mennä nukkumaan. Hän alkoi pinnistämään ja sanoi ”kakka”, vaikka ei ollut hätä mutta koska hän ei halunnut nukkumaan. Hän siis on jo alle 1,5-vuotiaasta osannut jo sanoa ”kakka”, kun on kakkahätä. Ja tosiaan siis 10kk ikäisestä alkaen kakannut melkein aina pottaan ja vaippaan todella harvoin. Se on ollut todella hyvä asia ja helpottanut todella paljon arkea.

Huomasin myös selkeästi yhden asian eli kun taapero kakkasi pottaan hän kakkasi kerran päivässä. Jos kakka tuli vaippaan niin hän kakkasi yleensä kolme kertaa päivässä. Kun katsoin pottaan tulevia tuotoksia niin pohdin, että ei mitenkään sitä määrää voi taapero saada pinnistettyä vaippaan. Ei se mahdu vaipan sisälle ja en usko, että suoli tyhjenee kokonaan. Ihan vaan maalaisjärjellä pohdittuna.

Käytimme harkkahousuja 8kk iästä alkaen. (Parhaita!) Kuvassa Jadenan harkkahousut.

Vauvojen vessahätäviestinnästä hyötyä

Aloitimme kunnolla 4 kuukauden iässä vauvojen vessahätäviestinnän. Päiväkodissakin sanottiin, että koska olen aloittanut aikaisin tuottaa se tulosta ja kuulemma meidän taapero on selkeästi edellä muita ikäisiään kuivaksioppimisessa.

Mielestäni on outoa sillä varmasti lapsilla on valmiudet oppia kuivaksi. Ei meidän taapero ole mitenkään superlapsi vaan ihan tavallinen pieni poika. Olen kuullut monelta, että potalla käyttäminen on raskasta. Olen eri mieltä. (Toki jokainen perhe on omanlaisensa ja täytyy miettiä oikeasti omia voimavarojaan. ♥) Viime vuosi oli meidän perheelle todella raskas; olin todella uupunut ja vauvavuosi oli raskas. Taapero alkoi nukkumaan kokonaisia öitä vasta 1,5-vuotiaana ja heräsin hänen kanssaan monta kertaa yössä. Olin yrittäjä ja tein läpi vauvavuoden töitä. Mies oli ensimmäisen kokonaisen vuoden täyspäiväisenä yrittäjänä. Hän teki kolmivuorotyötä ja yhteensä 60 tuntia viikossa töitä ja sai loppuvuodesta burnoutin. Kaikki tämä koetteli todella paljon meidän koko perheen voimavaroja. Yksi kerta laitoin pyykkiä ja romahdin itkemään ja muskarissa kysyttiin ”onko kaikki hyvin?” ja aloin vaan itkemään. Silti koin, että vessattaminen ei ollut raskasta vaan tein sitä miten tuntui hyvältä. Jos jos edes vähän muisti käyttää vessassa niin se tuotti jo tulosta.

Koin, että halusin vessattaa vauvaa, koska halusin tarjota mahdollisuuden tehdä pissat ja kakat vaipan ulkopuolelle. En siis yrittänyt, että vauva olisi päiväkuiva vaan nimenomaan kommunikoida ja lukea viestejä. En löytänyt googlailulla oikein suomeksi järkeviä sivuja ja tietoja vessahätäviestinnästä. Kaipasin konkreettisia neuvoja. Juuri sopivasti olin yhtä aikaa raskaana Maria Nordinin kanssa ja hän teki aiheesta *verkkokurssin. Ostin kurssin raskausaikana ja aloin noudattamaan ohjeita hieman vauvan syntymän jälkeen. Maria kertoi todella selkeästi konkreettisia merkkejä ja vinkkejä sekä laajasti myös vessahätäviestinnän hyödyistä ja historiasta. Kurssi maksoi nopeasti itsensä takaisin, koska olemme säästäneet vaippakuluissa jo satoja euroja! Ja kuinka paljon säästämme jo siinä, että lapsemme oppi kuivaksi alle 2-vuotiaana eikä esimerkiksi 3-vuotiaana. Saati vauvavuoden aikana säästetyt vaipat ja kestovaippojen kanssa vähentyi pyykinpesu.

Maria Nordinin Vaipaton vauva -verkkokurssin voi ostaa hintaan 59,00€ *tästä linkistä. ♥

Minulta välillä kysytään tekisinkö jotain toisin jos saisin toisen lapsen. Vastaus on kyllä. Aloittaisin vessahätäviestinnän heti sairaalassa ja syntymästä lähtien. Koen sen olevan yksi parhaita asioita mitä tein. Kaikki aiheeseen liittyvät blogipostaukset löytyvät avainsanoista vauvojen vessahätäviestintä -tunnisteen alta.

SEURAA SOMESSA!

Moni minua seurannut tietää, että heti sairaalasta kotiutumisen jälkeen olemme käyttäneet kestovaippoja ja kestovaipat ovat olleet luonnollinen osa arkeamme. Olen kirjoittanut kestovaippailusta paljon ja siihen liittyvät postaukset ovat olleet blogini suosituimpia ja kysytyimpiä. Kun kerroin, että poikamme aloittaa päiväkodin kesäkuussa reilu 10 kuukauden iässä kyseltiin paljon kestovaippailusta päiväkodissa. Lupasin tulla kertomaan siitä tarkemmin, kun olimme ensin käyneet tutustumassa ja kyselleet päiväkodin käytännöistä. No nyt se aika on koittanut, että tutustumiset on hoidettu ja lapsi on ollut jo kolme kuukautta päiväkodissa.

Päiväkodissa ei sanottu ”ei” kestovaippailulle

Kävimme tutustumassa kolme kertaa päiväkodissa ja varsinkin ensimmäisellä kerralla oli mukanani iso lista kysymyksiä käytännön asioista. Yksi niistä oli vaipat. Kyselin varovasti, että mites noi vaipat ja kerroin, että ollaan tähän asti käytetty vain kestovaippoja. Suoraa tyrmäystä ei tullut. Hoitajat sanoivat, ettei koskaan heidän aikana ole ollut yhtään lasta, jolla olisi ollut kestovaipat käytössä. Kysyivät myös, että ollaanko käytetty kerttiksiä ja reagoiko lapsen iho niihin. Keskustelu oli todella positiivisessa hengessä ja lopulta en saanut oikein selkeää vastausta. Oikeastaan ei sanottu kyllä tai ei. Lastentarhanopettajan kanssa jutellessa hän sanoi, että kyllä voidaan käyttää kestovaippoja. Kysyin, että kumpi on heille helpompi ja hän sanoi että kertakäyttöiset. Puhuimme myös harkkahousuista ja kuivaksioppimisesta. Heillä ei ollut tarkkoja vaatimuksia vaippojen suhteen vaan heittivät pallon minulle. Saisimme käyttää tai olla käyttämättä vaippoja miten haluamme ja valita millaisia vaippoja tuomme päiväkotiin. Potalla päiväkodissa käytetään ahkerasti ja lapsellamme onkin oma nimetty potta päiväkodissa.

Päiväkodissa halutaan tukea kuivaksioppimista

Juttelin opettajan kanssa paljon vessassa käymisestä ja kerroin, että olemme jo puolivuotiaasta käyneet potalla. Ja, että lähes kaikki kakat tulevat nykyään pottaan ja ahkeralla pissatuksella ei kestovaippojakaan kulu päivässä montaa. Päiväkodissa lapset käytetään potalla ahkerasti. Koska ollaan kotona pottailtu paljon niin sama jatkuu hoidossa ja on mielestäni tosi kiva asia. Helpottaa arkea niin hoidossa kuin kotona. Pottailut sujuvat kotona päivästä riippuen vaihdellen. Jos itse aktiivisena muistan viedä lasta usein potalle saattaa sama vaippa olla kuiva 6 tuntia. Muutamina päivinä olen laittanut puhtaan vaipan päiväunille ruuan jälkeen 11-12 välillä ja sama vaippa on edelleen kuiva illalla yökkäriä päälle laittaessa.

Koen, että olen tehnyt valtavan hyvän työn ympäristön kannalta kestottaessa lapsemme täysin vuoden ajan ja sen jälkeen kotonakin. En siis pode huonoa omaatuntoa, vaikka päiväkodissa olisi kerttikset käytössä. Ajattelen, että se ei ole minun päätös, vaikka siihen voinkin yrittää vaikuttaa. Samoin kun en voi pakottaa puolisoani käyttämään kestoja, vaikka hän niitä käyttääkin. Mutta annoin hänen valita ja meillä on aina ollut molempia vaippoja tarjolla. Olen silti iloinen että mieheni aina valitsi kestovaipat käyttöön. Tämän saman koen myös päiväkodissa. Lisäksi tiedän, että välillä päiväkodissa on kiire ja en halua, että kestovaipat kuormittavan heitä lisää. Meillä on aivan ihana päiväkoti, jossa on todella laadukasta varhaiskasvatusta ja meidän poika jää oikein mielellään sinne aina. Ja siitä en ole valmis tinkimään.

Alkuun kertakäyttöiset jA Myöhemmin kestot?

Mietin pitkään miten teen tämän vaippa-asian suhteen. Päädyin kuitenkin siihen, että veimme kertakäyttövaipat päiväkotiin. Jos veisin kestovaipat päiväkotiin olisin joutunut ostamaan lisää kestovaippoja. Sinänsä se ei ole ongelma, mutta olemme siirtymässä harkkahousuihin pikkuhiljaa kokonaan. Ajattelin muutenkin, että kun aluksi näkee miten potalla käynti sujuu päiväkodissa ja tuleeko hoidossa kakkoja vielä vaippaan. Jos vessahommat sujuu hyvin niin aion ehdottaa voisiko lapsemme käyttää harkkahousuja päiväkodissa syksyllä.

Harkkahousuista olen kirjoittanut paljon mm. tässä postauksessa vertaillessani eri merkkien harkkareita ja kuinka vessahätäviestintä sujuu 9kk kanssa -postauksessa.

Miten vähentää kertakäyttövaippojen käyttöä?

Hoitoa on takana nyt 3 kuukautta ja pottailut ovat sujuneet vaihtelevasti. Koin ihan hyväksi vaihtoehdoksi pitää kerttikset kesällä sillä osa hoitajista oli lomalla ja muutamia eri kesätyöntekijöitä oli. Itselläni ei ollut vaan sillä hetkellä voimavaroja kestovaippailuun päiväkodissa. Lapsemme on puolikasta hoitoaikaa eli keskimäärin 4 päivänä viikossa 5 tuntia kerrallaan. Kertakäyttövaippoja on kulunut noin yksi paketti kuukaudessa. Se on keskivertoa nähden vähän, mutta itsestäni silti määrä tuntuu järkyttävältä. Meillä ei normaalisti tule sekajätettä kuukaudessa niin paljoa.

Yritän kuitenkin vähentää kertakäyttövaippojen käyttöä muutamalla yksinkertaisella asialla. Yksi on, että hoidosta kotiin tullessa katson onko vaippa kuiva. Jos pissoja ei ole tullut vaihdan kestovaipan tilalle ja laitan seuraavana päivänä hoitoon viedessä edellisen kerttiksen päälle. Jos taas pissa on tullut annan kerttiksen olla kunnes se täytyy vaihtaa ja käytän vaipan loppuun. Koska en näe järkeä vaihtaa kestovaippaa, joka likaantuisi ja aiheutuisi taas pyykkiä lisää, jos kertakäyttövaippa olisi vielä käytettävissä loppuun.

Lisäksi aina kertakäyttövaippoja käyttäessä ostan vain kotimaisia Muumi-vaippoja. Ne eivät sisällä mitään lisättyjä kemikaaleja, kuten klooria, tuoksuja, hajusteita, glyfosaatteja tai voiteita, jotka voisivat aiheuttaa ihoärsytystä herkälle vauvan iholle. Vaipat on kehitetty yhteistyössä Suomen Allergia-, Iho- ja Astmaliiton kanssa. Muumi -vaipoista ja yrityksen arvoista löytyy hyvin tietoa heidän nettisivuiltaan. Itselleni ei olisi tullut mieleenikään ostaa minkään muun merkin kertakäyttövaippoja.

Seuraavaksi toivon, että pottailut alkaisi sujua ja voitaisiin kertakäyttöiset jättää päiväkotiin vaan hätävaraksi. Kuitenkin omat voimavarat ja lasta kuunnellen.

Miten teidän päiväkodissa on vaippailut ja pottailut mennyt? Onko joku käyttänyt kestovaippoja päiväkodissa?

SEURAA SOMESSA!