Emme rakasta tavaraa tarpeeksi
2
Juttelin ystäväni kanssa tavarasta, minimalismista ja ylipäätänsä kuluttamisesta. Lopulta oivalsin yhden keskeisen asian ja lauseen; emme rakasta tavaraa tarpeeksi. Ostamme paljon ja ”ihan kivaa”. Kuulen aina välillä, että jollakin on vaatekaapissa vaatteita tai tavaroita joissa on laput paikallaan ja se on järkyttävää kuultavaa. Jos rakastaisimme omistamiamme asioita huolehtisimme tavaroistamme paremmin ja ne kestäisivät pidempään. Emme myöskään kyllästyisi niin helposti. Myös tarve ostaa uutta ja lisää olisi pienempi kun kotimme täyttyisi asioista, jotka toisivat iloa arjessa.
Itse en ole koskaan tykännyt ostaa mitään ”ihan kivaa”. (Olen myös ehkä hieman aliostaja) Yläasteella, kun rippijuhlani alkoivat lähestyä äitini käski minun valita astiasto-sarjan jota alkaisin keräämään. En halunnut, koska mm. Pentikin astiastot eivät ole koskaan olleet tyylisiäni, vaikka kauniita ovatkin. ”No valitse joku ihan kiva nyt vaan, jota sukulaisten on helppo ostaa sit lahjaksi.” En valinnut. Pyysin rahaa kielikurssia varten ja sain sitä. Seuraavana kesänä olinkin kolme viikkoa Englannissa rahoilla, jotka olin itse kerännyt. Lahjoista, niiden saamisesta ja antamisesta on itselläni vielä lisää sanottavaa. Jätän ne kuitenkin omaan postaukseensa.
”No ei tää maksa paljoa, mä ostan tän.”
Olen pienituloinen. Aloitin yrittäjänä ja ensimmäiset vuodet eivät tuoneet rahaa ovista ja ikkunoista (kuten monet luulivat). Silti koin palkkani olevan riittävä. Pystyin ostamaan useamman sadan euron kengät tai design-tuotteita. Ja silti laittamaan rahaa säästöön. Suurin syy tähän oli, että ostin harvoin mitään ”ihan kivaa” tai heräteostoksia. En pyöri kaupoissa tai kauppakeskuksissa ostaen pieniä kivoja sisustusjuttuja tai uusia halpoja vaatteita. Niihin uppoaa huomaamatta isoja summia kuukaudessa. Ostan vähemmän ja laadukkaampaa. Ja rakastan edelleen jokaista tavaraani jonka olen ostanut. Olen rakentanut sisustusta kotonamme pikku hiljaa, mutta se on ollut sen arvoista. Kotonamme on vain esineitä joista olen tykännyt koko ajan enkä edes kaipaa muuta.
Oma tyylini koostuu design-esineiden ja kirpputorilöytöjen yhdistelmästä. Sisustajana olen mielummin ostamatta, jos en löydä juuri sitä mitä haluan kuin ostan jotain väliaikaista tai ihan ok. En ole koskaan itse ostellut paljon tavaraa. Lähinnä askartelu- ja ompelulaatikot ovat pursunneet kankaita, nappeja, neppareita ja kaikkea ”tästä voisi joskus tehdä jotain”. Niissäkin olen hyödyntänyt aina kirpputoreja ja mummolan vinttiä. Nyt olen karsinut ompelutarvikkeitanikin ja hillinnyt niiden ostamista runsaalla kädellä. En vain kerkeä tehdä kaikkea mitä haluaisin.
Vauvan mukana tullut tavara ahdistaa
Raskausaika vaikutti itseeni niin, että haluan vieläkin enemmän ylimääräisestä tavarasta eroon. Se tavaramäärä mitä pienelle lapselle on hankittu on järkyttävä. En halua elää ääriminimalismia, koska rakastan kaikkea kaunista. Ja varsinkin lapsen kanssa, jos on vain tavaroita jotka helpottavat arkea niin en niistä luopuisi! Tavaroiden onkin tarkoitus tuoda iloa ja helpottaa elämäämme ja arkeamme. Kuitenkin kun esikoisellamme oli laatikossa 40 kappaletta koon 56cm bodeja aloin kauhistua. Olimme onneksi saaneet vaatteita paljon sukulaisilta joten uutena tavaraa ei ole ostettu, mutta silti se määrä ahdisti. Emme todellakaan tarvitse niin paljoa. Olin ajatellut, että 10-15 bodya per koko olisi hyvä. Nyt niitä oli aivan liikaa. Lapsen tulo on asia jolloin tavaran määrä kotona kasvaa väkisinkin ja se on ihan ok mielestäni. Kuitenkin rajansa kaikella.
Nyt on taas edessä sama siivoaminen kuin viime vuonna. Viime vuonna siivosin työhuoneeni ja kotoamme ylimääräistä tavaraa. Pelkästään papereita lähti kassillinen. Kirpputorille 7 Ikea-kassillista ja Nextiiliin askartelu- ja ompelumateriaaleja 4 isoa Ikea-kassia. Ja meillä on keskiverto suomalaisperheisiin nähden vähän tavaraa. Miten sitä silti kertyy kaikkea ylimääräistä? En usko, että yksi täydellinen Konmari-siivous auttaa. On keskityttävä myös siihen miten tavaraa tulee kotiin. Kun viime vuonna siivosin sain paljon tavaraa jo siivottua ja karsittua. Nyt on taas vähemmän tavaraa ja uudestaan siivoaminen helpompaa. Viimeksi en osannut päättää muistoesineiden kohtaloa, joten säästin ne. Nyt käyn valokuvia ja muuta tavaraa läpi. Toivon voivani laittaa ne nätisti esille jottei mitään olisi varastossa pahvilaatikossa säilössä.
Jos minimalistinen elämä kiinnostaa suosittelen katsomaan Netflixistä dokumentin ”Minimalism: A Dokumentary About the Important Things”.
PS. Ylimääräinen tavara tulee lahjoittaa järkevästi. Lue Outi Les Pyyn kattava kirjoitus ”Lahjoita vaatteet oikein kierrätykseen ja uusiokäyttöön.”
Mulla on nyt menossa ns. ”Ostolakko”, eli ostan vaan oikeasti tarpeellisia juttuja 🙂 Aika helppoa ollut toteuttaa 3kk kun käy vaan tyyliin ruokakaupassa/apteekissa. Oon kans lakannu käymästä kirppiksellä/facekirppiksillä. Ihan sama onko tavara kierrätetty, jos se on turha. Minimalistia musta ei millään saa ja monet jutut ostan hyvällä omatunnolla (esim. Harrastuskamppeet), mutta eniten motivoi rahan säästö ja sitä kautta ympäristön säästö 😀 Tällä hetkellä on mennyt vaan 5e tammikuussa materiaan, joka ei ole shampoo tms kosmetiikka/apteekkituote (ostin käytetyt paperikoristeet juhliin hih :D). Mielenkiintoinen projekti siis! En ole kans koskaan ollut mikään hullu shoppailija vaan päinvastoin tosi pihi, koska laitan suuriakin määriä rahaa harrastuksiin, matkusteluun ja elämyksiin. Voin tarvittaessa elellä helposti vaellusrinkan sisällöllä useamman kuukauden, mutta toisaalta tavarat myös helpottavat elämää joten en ymmärrä kun jotkut gakuaa rlää ilman ”mitään”. Itse elin mm. Puolivuotta ilman paistinpannua, vuoden ilman mikroa/vedenkeitintä ja kahvinkeitintä, astianpesukonetta jne, mutta onhan se nyt helpompaa kun voi vaikka paistaa lihan pannulla ja keittää vedenkeittimellä sen sijaan että tiskaa käsin yhtä pannua eri tarkoituksiin 😀 Arkielämän luksusta heh!
Tuo astiastohomma on kyllä ihmeellinen! Itse möin juuri kaikki joskus 10v sitten saadut muumimukit varastosta ja mietin että kuka hitto ne on antanut. En kerännyt astiastoa, mutta ehkä joku ajatteli että tarvitsen xD kun muutin omilleen niin ostin itse kirpparilta KoKo astiaston halvalla, ja se on just sellanen kuin haluan. Ehkä toi astiasto on joku vanhankansan juttu? Nykyään ne on niin edullisia, että omaan kotiin toivoin enemmänkin aterimia, pannuja jne oikeasti kalliita asioita.
Mielenkiintoinen projekti sulla käynnissä! Tollaiset avaa aina silmiä. 🙂
Ja noi astiat on kyllä niin jännä homma, haha!