Vuosi on taas vierähtänyt ja on aika katsoa taaksepäin. Olen ottanut tavakseni käydä kuluneen vuoden läpi ja mitä ekologisia muutoksia olen tehnyt vuoden aikana. Muistutus siitä, että koko ajan tulee tehtyä enemmän ja kehitettyä. En tykkää uuden vuoden lupauksista, mutta olen asettanut aina pari ekologista tavoitetta myös seuraavalle vuodelle. Ekologiset tavoitteet auttavat itseäni kehittymään ja uskon, että kukaan ei ole täydellinen tai ”valmis” tässä asiassa. Mutta tässä katsaus kuluneeseen vuoteen.

Ekoteot 2019

Ilmastoystävällisempi ruokailu

Asetin tämän tavoitteeksi alkuvuodesta ja olen tehnyt töitä tämän eteen. En ole vegaani enkä vielä lähelläkään sitä. Yhdessä vaiheessa saatoin olla viikon putkeen syömättä lihaa. Olen tutustunut erilaisiin kasvipohjaisiin vaihtoehtoihin enemmän. Vielä on tehtävää ilmastoystävällisemmän ruokavalion eteen, mutta matkalla ollaan ja syön jo huomattavasti enemmän kasvipohjaisesti kuin vaikkapa 2018.

Ei lentomatkoja

En lentänyt koko vuonna. Rakastan matkustelua ja melkein jo ostettiin lentoliput Saksaan. Kuitenkin valittiin viettää syysloma Rukalla.  Mentiin autojunalla Tampereelta Rovaniemelle ja sieltä ajettiin omalla autolla Rukalle. Autojuna oli kyllä niin helppo tai kuten mieheni sanoi ”vähän liiankin helppo”. Meidän loma oli kyllä todella onnistunut ja rentouttava.

Yksityisautoilun vähentäminen

Kesällä pyöräiltiin taaperon kanssa kerhoon ja muihin juttuihin. Kuitenkin täytyy sanoa, että en ole vähentänyt autoilua niin paljon kuin haluaisin. Toisaalta rehellisesti mulla ei ole motivaatiota vähentää autoilua, koska se tarkoittaisi itselleni sosiaalisen elämän kaventumista ja pitkälti omassa kodissa olemista. Meillä täällä maalla ei mene julkisia, kaupat on yli 2km päässä ja talomme ympärillä on vain peltoa. Lähimmät katuvalot ovat kilometrin päässä. Se varmaan jo kertoo hieman jo missä asutaan. Jatkuvasti kyllä kartoitetaan erilaisia autovaihtoehtoja. Ollaan pyöritelty sähkö-, hybridi- ja kaasuautoja vaihtoehtoina, mutta toistaiseksi mikään ei ole ollut meille sopiva vaihtoehto. Toinen meidän autoista on miehen yrityksen ja sen on oltava tietyt kriteerit täyttävä pakettiauto. (Mm. sivulle avautuvat takaovet, jotta trukilla saa tavaraa sisään, kattotelineet, tietyn mittainen sisätila) Toisena autona meillä on 20 vuotta vanha henkilöauto.

Kestovaippailu ja vauvojen vessahätäviestintä

Meidän esikoinen oli vuoden alussa puolivuotias. Oltiin koko aika täyskestoiltu onnistuneesti. Oltiin myös sillon jo aloitettu vauvojen vessahätäviestintä. Siitä sitten jatkettiinkin pottailua ja pottaillaan edelleen. Välillä on ollut parempia kausia ja välillä huonompia. Lapsen eri kehitysvaiheet ovat vaikuttaneet kiinnostukseen ja malttamiseen istua potalla. Ollaan myös vaihdeltu välillä potalle ja välillä pöntölle. Kesällä käytiin aina puskapissalla. (Maaseudun hyviä puolia) Nyt 1v 5kk iässä taapero osaa itse kertoa, kun hänellä on kakkahätä. Hän sanoo ”kakka” ja mennään potalle. En voisi olla ylpeämpi ♥ Helpottaa huomattavasti arkea. Ei voida puhua kuitenkaan että olisi päiväkuiva, mutta lapsentahtisesti mennään. Tällä samalla jatketaan. Kestovaippoja ja harkkahousuja käytetään edelleen ohessa.

Tavoitteet 2020

Syödä lihaa max 30kg vuodessa

Ympäristöystävällisemmän ruokailun eteen on vielä ainakin omalla kohdallani tehtävää. Aion jatkaa kasvisruokaan tutustumista ja löytämistä hyviä vaihtoehtoja. Konkreettinen tavoite voisi olla lihansyönnin rajoittaminen tuohon ympäristölle kestävään määrään eli 30kg vuodessa. Haluan myös edelleen yrittää panostaa liharuuissa riistaan ja muuhun ei kasvatettuun ruokaan.

Ei lentomatkoja

Koska tämä vuosi sujui jo hyvin niin jatketaan lentolakon parissa myös seuraavakin. Jos haluamme ulkomaille niin maata pitkin pääsee jo hyvin. Haaveissa olisi vielä joskus mennä reilaamaan Eurooppaan. Toistaiseksi kuitenkin meidän lapsi on niin pieni, ettei se ole realistista.

Ostolakko

Meidän perhe aloittaa ensi vuonna ostolakon. Tavoite on siis olla ostamatta mitään tavaraa koko ensi vuonna. Jännittää aika paljon ja eniten ehkä pelkään, että ”epäonnistun”. Yksi askel kerrallaan eteenpäin! Ostolakko-päivityksiä tulossa kuluneen vuoden aikana!

Mitkä teidän ekoteot tältä vuodelta on? Entäs onko ensi vuodelle tavoitteita?

LUE MYÖS

DIY ekologinen tina x2

Zero Waste -vinkit joulun viettoon

Ekoteot 2018 & tavoitteet 2019

LISÄÄ EKOJUTTUJA LÖYTYY INSTAGRAMISTANI

Löydät minut @roosablom

Meidän lapsi on nyt 1,5-vuotias (postauksen kuvissa vasta 1-vuotias) ja käytetään hänen kanssaan tukiviittomia. Tämä sai hyvin paljon ihmetystä aikaan kun viittomat aloitettiin ja hehkutin sitä kun lapsi viittoi ekan kerran itse. Ihmisten ajatus oli jotenkin se, että lapsellamme on jotain kehityksellistä viivästymistä tai vikaa, kun hänelle viitotaan. Viittomakieli yhdistetään vahvasti (kuulo)vammaisuuteen mikä on harmillista. Tiedän itse somesta muutamia, jotka käyttävät viittomia lasten kanssa, mutta tuttavapiirissä ei ole ketään.

 Jos lapsesi osaa vilkuttaa, olet opettanut hänelle jo yhden viittoman.

Pyysin Instagramissa (@roosablom) myös teitä esittämään kysymyksiä liittyen taaperon kanssa viittomiseen. Yhdistelin osan kysymyksistä ja moni kysyi samoja asioita. Kiitos kun jaksatte olla aktiivisia ja kysyä ♥ Alla vastauksia yleisimpiin kysymyksiin.

Miksi käytätte viittomakieltä ja mistä sait idean tähän?

Lapsemme ollessa vauva törmäsin Instagramissa ja Facebookissa muutamiin henkilöihin, jotka käyttivät viittomia vauvoille ja taaperoille. Aloin lukemaan ja selvittämään asiaa lisää ja se vaikutti kiinnostavalta. En oikeastaan aluksi sen enempää tiennyt ”mihin lähdin”. Luin tukiviittomilla olevan paljon hyviä vaikutuksia mm. lapsen puheenkehityksen kannalta. Nyt kun ollaan viitottu jo pidemmän aikaan huomaan kuinka paljon hyviä vaikutuksia sillä on. Esimerkiksi arjessa helpottaa kun lapsi osaa viittoa asiansa mitä ei muuten pystyisi kertomaan tai näyttämään.

Viittooko lapsen isä tai isovanhemmat?

Lapsen isä ei oikein ole innostunut viittomaan, mutta hän kyllä osaa jonkin verran lukea pojan viittomia. Ainakin ne mitä lapsi käyttää kaikista eniten. Isovanhemmat tai muut lähisukulaiset tai tutut eivät viito. He eivät myöskään ymmärrä viittomia, mutta yleensä heille hoitoon viedässä olen näyttänyt pari yleisintä viittomaa mitä lapsi käyttää ja selittänyt mitä ne tarkoittavat. Päiväkodissa he käyttävät viittomia kaikille pienille lapsille.

Perustuuko viittominen ns. oikeaan viittomakieleen?

Kyllä ainakin meillä. Ensiksi haluan kyllä tehdä yhden täsmennyksen. Viittomakieli ei ole yksi kansainvälinen kieli vaan joka puolella viittomakieli on eri. Viittomakielessä on myös eri murteita. Me käytämme tukiviittomia eli puheenmukana viitotaan yksi tai muutama lauseen tai asian keskeinen sana.

Itsestäni on tuntunut helpoimmalta opetella Käsipuheen -videoista oikeita viittomakielen sanoja, koska en ole jaksanut alkaa keksimään viittomia itse. Päiväkodissa myös käytetään viittomia varsinkin pienille, joten on ollut hyvä, että joka paikassa käytetään samoja viittomia samoista asioista.

Olen huomannut, että taapero on myös itse keksinyt omia viittomia joita käyttää arjessa. Esimerkiksi koputtamalla pöytään, kirjaan yms tarkoittaa tikkaa. Molemmat kädet korvien päällä on kuulosuojaimet ja pään osoittelu kämmenellä tarkoittaa kypärää. (Huomaa hieman, että meillä tykätään kovasti koneista :D)

Osaatko itse entuudestaan viittomakieltä?

En osaa. Kiinnostuin aiheesta ja aloin Käsipuheen -videoiden avulla opettelamaan yksittäisiä sanoja. Ensiksi valitsin kolme arjessa paljon käytössä olevaa sanaa. Sen jälkeen olen lisännyt niitä pikku hiljaa, kun edelliset muistaa hyvin. Tällä hetkellä osaan ehkä noin 20 viittomaa.

Milloin aloititte viittomaan ja koska lapsi viittoi ekan kerran?

Aloitettiin viittomaan joskus noin 8-9 kuukauden iässä. Ensimmäiset viittomat olivat ”maito”, ”vesi” ja ”lisää”. Näitä sanoja käytettiin paljon arjessa. Oli myös helppo viittoa ja saada katsekontakti kun vauva istui syöttötuolissa syömässä. Käytettiin siis aluksi viittomia paljon varsinkin ruokailujen yhteydessä. Viitottiin ja viitotaan epäsäännöllisen säännöllisesti. Eka itseäni alkoi turhauttaa kun lapsi ei viittonut takaisin. Kuitenkin alle vuoden ikäisenä (ehkä 11kk?) hän viittoi ensimmäisen kerran ”lisää” ja sen jälkeen alkoi viittoa selkästi enemmän.

Ootko huomannut että auttaa kielellisessä kehityksessä tai jotain muuta hyötyä?

Meidän lapsi alkoi sanomaan selkeitä sanoja noin vuoden iässä. Reilu 1-vuotiaana käytössä oli paljon ”äiti” ja ”isi”. Myöhemmin 1v 5kk sanavarastossa oli jotain kymmeniä sanoja. 1v 5kk iässä myös alkoi muodostamaan kahden sanan lauseita. Lisäksi monesta sanasta oli ensimmäinen tai viimeinen tavu kovasti käytössä. Esimerkiksi ”kuuu” = (joulu)kuusi ja ”kah” = kahvi. En osaa verrata kun en tiedä missä iässä ”pitäisi” oppia puhumaan, mutta ainakin meillä puhetta on alkanut tulemaan. Kun sanoja alkoi opettelemaan niin hän myös paljon sanoi ja viittoi yhtäaikaa sanan.

Viittomisesta on kyllä ollut paljon hyötyä. Ollaan (jonkin verran) vältytty arjessa konfilkteilta, kun lapsi osaa viittoa asiansa. Esimerkiksi kerran yläkerrassa ollessa lapsi kiukkusi ja en ymmärtänyt miksi. Sitten hän viittoi ”vesi”. Hain juotavaa ja tilanne oli ohi. Hänellä oli vain ollut jano. On myös niiiin ihanaa, kun lapsi kommunikoi takaisin ja vaikkei puhetta aina tule niin hän kertoo juttuja. Esimerkiksi viittoo kirjasta eläimiä. Kerran myös automatkalla yhtäkkiä kuului ”ah-haa, ah-haa” ja käsi heilui. Poika viittoi ja höpisi (vanhempien mielestä) selkeästi hevonen kun ajoimme hevoslaitumen ohi. Hän kertoo paljon mitä näkee ja havannoi ja se on ihanaa. ♥

Mitä viittomia lapsenne osaa?

Tätä postausta kirjoittaessa taapero on 1v 5kk iässä ja osaa ehkä noin 15 viittomaa. Osaisi varmasti enemmän jos vaan viittoisin hänelle uusia viittomia. Mutta en ota aiheesta stressiä ja jo nämä helpottavat huomattavasti arkea. Lisäksi hän on itse keksinyt omia viittomia eri sanoista ja käyttää toistuvasti tiettyä omaa viittomaa tiettyyn asiaan.

Kauanko käytette viittomia?

En osaa sanoa. Ainakin toistaiseksi. Niin kauan kun se tuntuu hyvältä, mutta luultavasti siinä vaiheessa kun puhe on jo selkeää ja lauseita muodostuu jää viittomat hieman sivuun.

Onko lapsen kanssa tukiviittomat tuttuja vai ihan uusi asia?

LUE MYÖS:

Näin saat marjatahrat irti vaatteista ilman pesuaineita

Näin puhdistat puisen syöttötuolin helposti

Vinkkejä päiväkodin aloitukseen + tarvikelista

LISÄÄ EKOJUTTUJA LÖYTYY INSTAGRAMISTANI

Löydät minut @roosablom