Hae
Roosa Blom

Valurautapannu arkikäytössä

Valurautapannu vaihtui teflonpannun tilalle

Maaliskuussa viimeinen iso teflonpannumme tuli elämänsä päähän. Normaalisti olisimme ostaneet uuden, mutta koska olemme koko perhe ostolakossa päätimme yrittää pärjätä niillä mitä omistamme. Teflonin myrkyllisyys on noussut otsikoihin ja keskusteluihin monessa paikassa sekä Yle Areenassa löytyy dokumentti ”Teflonin kirous”.  En ole itse ollut enää kovin innoissani käyttämässä teflonpintaisia pannuja, vaikka en mitenkään neuroottisesti asiaan suhtaudu. Vaihtoehdoiksi teflonpintaiselle pannulle on noussut hiiliteräs- sekä valurautapannu. En ole itse sen tarkemmin selvitellyt pannujen eroja ja kumpi olisi parempi.

Hajonneen paistinpannun tilalle ei kuitenkaan tarvinut ostaa uutta sillä meiltä löytyi kotoa jo ennestään valurautapannu. Valurautapannua oltiin tätä ennen käytetty vain harvoin, ehkä muutamia kertoja vuodessa. Meidän valurautapannu on todella vanha ja perinteinen painava valurautapannu. Nykyään on saatavilla myös kevytvalurautapannuja. Meidän pannu on ollut meillä jo arviolta 6-7 vuotta ja alunperin se löytyi miehen vanhempien luota vintiltä. En edes tiedä kuinka vanha valurautapannu alunperin on, mutta vanha. Olen miettinyt valurautapannun ottamista arkikäyttöön, mutta en ole saanut aikaiseksi. Nyt ostolakon ja hajonneen paistinpannun myötä sain pienen potkun takamukselle ja otin valurautapannun arkipannuksi.

Olin todella ennakkoluuloinen

Syitä miksi en ollut aiemmin ottanut valurautapannua arkikäyttöön oli ennakkoluuloni. Ajattelin, että valurautapannua on hankala käyttää ja se on hankala käyttössä sekä sen lisäksi kaikki ruuat tarttuvat pintaan kiinni ja palavat. Onneksi voin myöntää olleeni väärässä.

Olen paistanut valurautapannulla kaikkea. Ei ole tullut vielä vastaan mitään mikä ei onnistuisi. Olen tehnyt valurautapannulla paljon erilaisia ruokia ja kastikkeita tomaattipohjaisista kermapohjaisiin. Sen lisäksi olen paistanut pannulla myös mm. lettuja ja munakasta. Yksi huomioitava asia on, että valurautapannulla paistaessa tarvitsee käyttää hieman enemmän öljyä paistaessa, kuin teflonpannulla. Ei kuitenkaan merkittävästi ja mitä parempi rasvanpoltto niin öljyä tarvitsee vähemmän. Arjessa valurautapannu on ollut helppo enkä enään siitä vaihtaisi pois.

Valurautapannun pesu & huolto

Valurautapannussa on muutama huomioitava asia verrattuna teflonpintaiseen pannuun. Oikeastaan selkeitä eroja on kaksi.

 

1. Valurautapannun pesu

Käytön jälkeen valurautapannu huuhdellaan kuumalla vedellä. Astianpesuainetta tai saippuaa ei saa käyttää, koska se poistaa pannun pinnalla olevaa rasvakerrosta. Pannun voi pestä astianpesuaineella, mutta se vaatii sen jälkeen uuden rasvanpolton. Toki en usko, että yksi kerta saippualla täysin rasvapintaa poistaa. Omalla kokemuksella kuitenkin kuumalla vedellä on lähtenyt kaikki pois pannulta eikä saippuaa tarvitse. Valurautapannua ei siis myöskään saa laittaa astianpesukoneeseen, joka oli meille suurin muutos sillä olemme tähän mennessä heittäneet aina kaikki paistinpannut ja kattilat astianpesukoneeseen. Laiskana, kun ei olla jaksettu käsin tiskata. Nyt oli kuitenkin opeteltava pannun huuhtelu heti käytön jälkeen. Joskus kyllä pesu on unohtunut, mutta onneksi seuraavana päivänäkin lika on lähtenyt pois ilman ongelmia.

 

2. Valurautapannun huolto

Teflonpintainen paistinpannu on sinänsä helppo, koska sitä ei tarvitse huoltaa. Toisin kuin valurautaista, joka vaatii silloin tällöin uuden rasvanpolton. Vaikka valurautapannu vaatii huoltoa on se silti ikuinen eikä enää ikinä tarvitse uutta pannua ostaa. (Ekologista ja rahaa säästyy!) Itselläni olisi to-do -listalla uusi rasvanpoltto meidän valurautapannulle.

Vähän vihreämmin blogista löytyy todella hyvät ohjeet valurautapannun rasvanpolttoon. Kannattaa myös katsoa mikä mieletön lopputulos tuli ruosteisille ulkona seissyille valurautapannuille. (WOW!!!)

 

Mitä pannua käytät ja miksi? Kiinnostaisi kokemukset myös hiiliteräspannusta sillä tarvittaisiin vielä yksi todella iso pannu.

 


LUE MYÖS:

Kaksi kuukautta sitten auto vaihtui pyörään

Miksi astianpesuainetta ei voi tehdä itse

Hajonnut teesihti ja paistinpannu – ostolakko kuulumisia maaliskuulta

SEURAA SOMESSA!

Instagramissa @roosablom

Tykkää myös Facebookissa

Miten tunnistaa aidosti ekologinen kosmetiikkatuote?

Mistä tunnistaa aidosti ekologinen tuote?

Saan paljon kysymyksiä ”onko tää ekologinen?” ja itsekkin välillä joudun tarkkaan katsomaan onko joku tuote aidosti ekologinen. Viherpesua osataan tehdä nykyään todella hyvin ja itsekkin joudun olemaan välillä tarkkana. Nyt vuosien aikana on moniakin tapauksia, että ekomerkkejä myydään isoimmille yhtiöille, jotka muuttavat tuotteiden koostumusta niin etteivät ne ole enää aidosti ekologisia. Tämä on todella harmillista. Kuitenkin yhtiöt ovat huomanneet tämän laskun tuotteiden myynnissä ja tuoneet markkinoille uusia aidosti ekologisia tuotteita. Tästä hyvänä esimerkkinä on marketeissa myytävä Ecover. Mutta on myös tapahtunut ihan positiivisiakin käänteitä sillä esimerkiksi LV on tuonut markkinoille uuden aidosti ekologisen Eco -pyykinpesuaineen. Itse ostin tätä juuri purkin kotiin testiin ja olen iloinen, että marketeissa on lisääntynyt ekologiset tuotteet pesuaineissa ja kosmetiikassa enemmän.

Lisäys: Vaikka puhun tässä postauksessa aika paljon pyykinpesuaineista niin nämä samat sopivat myös kosmetiikkatuotteisiin 🙂

Näihin en luottaisi

Viherpesu osataan naamioida todella hyvin ja kuluttajan tarvitsee olla hyvin tarkkana. Purkkiin lyödään hieman vihreää ja lehtiä, kirjoitetaan ekologinen/biohajoava/luonnonmukainen tai jotain muita kivoja sanoja ja viimeisenä löydään joku sertifikaatti kuten EU ecolabel, Leaping bunny tai joutsenmerkki. Värimaailma luodaan usein vihreällä, ruskealla ja muilla maanläheisillä sävyillä ja lisäksi tuote on pahvipakkauksessa tai pakattu kierrätysmuovista valmistettuun pakkaukseen. En halua mitenkään aliarvioida näitä sertifikaatteja ja monet tuotteet voivat olla oikeasti ekologisia, vaikka ne näyttäisivät kuvailemiltani. Usein tälläiset tuotteet ovat viherpesua ja sertifikaateilla yritetään hämätä kuluttajia.

Tällä hetkellä on paljon erilaisia sertifikaatteja ja kuluttajan on vaikea arvioida mitkä ovat luotettavia ja mitkä eivät.

 

Yleisimpiä ovat:

EU Ecolabel

Vegan

Leaping bunny

Ympäristömerkki eli Joutsenmerkki 

FSH

Ecocert

Yhteistyössä Allergia- ja astmaliiton kanssa

 

Sertifikaateista on tulossa oma postaus, jossa kerron lyhyesti kaikista kosmetiikan ja pesuaineiden yleisimmistä sertifikaateista. Seuraavaksi kerron mihin sertifikaattiin luotan ainoastaan.

Näihin itse luotan

Itse olen sitä mieltä Ecocert -sertifikaatti on ainut luotettava sertifikaatti aidosti ekologisille tuotteille. Monet sertifikaatit ovat hyviä, mutta eivät takaa millään tasolla tuotteen ekologisuutta. Esimerkiksi Vegan -merkki sisältää vain ettei tuotteessa ole eläinperäisiä aineosia, mutta mitä tahansa jäteöljyä ja voimakkaasti ellergisoivia hajusteita siihen voi olla silti tungettu. Toki tämäkin merkki on monelle tärkeä ja yhdessä jonkun muun sertifikaatin kanssa erittäin hyvä. En siis suoraa hauku kaikkia sertifikaatteja, mutta täytyy muistaa mitä haluaa tuotteelta. Jos haluaa aidosti ekologisen tuotteen ei silloin tietyt sertifikaatit takaa sitä.

On myös huomioitava, että sertifikaatit ovat usein kalliita ja pienemmillä yrityksillä ei ole niihin varaa. Ainesosaluettelo eli inci kertoo tuotteesta ja sen ekologisuudesta parhaiten. Toki se vaatii taitoa lukea ainesosia. Pienemmiltä yrityksiltä voi kysellä miksi heillä ei ole sertifikaattia ja ”suomennosta” ainesosaluettelosta. Jos itseäni epäilyttää onko tuote aidosti ekologinen vai ei, niin en osta. Haluan olla täysin varma ekologisuudesta ennen ostopäätöstä ja harvoin luotan kenenkään sanaan ekologisuudesta ilman kunnon todisteita.

Muutama esimerkki

Otan tähän esimerkiksi muutaman tuotteen, jossa verrataan ekologisuutta ja onko tuote aidosti ekologinen vai ei.

LV pyykinpesunesteet ovat yksi hyvä esimerkki. LV:ltä löytyy tavallinen hajusteeton LV color -pyykinpesuneste, joka on valmistettu yhteistyössä Allergia- ja astmaliiton kanssa ja sillä on avainlippu merkkinä suomalaisesta työstä. En näe tätä tuotetta minään ”super-pahiksena”, mutta se ei ole täysin ekologinen. LV:llä taas on uusi Eco color -pyykinpesuneste, jolla on Ecocert-sertifikaatti, Joutsenmerkki, Vegan-merkki sekä tehty yhteistyössä allergia- ja astmaliiton kanssa. Jälkimmäisestä löytyy Ecocert-sertifikaatti, joka takaa aidon ekologisuuden.

Toisena erimerkkinä on Jordanin uusi ekologinen hammastahna. Tuotteen värimaailma on valittu hyvin luonnonmukaiseksi (valkoinen, vihreä ja ruskea) ja se huokuu ekologisuutta. ”Green Clean Caries Protection -hammastahna sisältää 98 % luontaisia ja huolellisesti valittuja ainesosia. Pakkauksessa on käytetty kierrätysmuovia. Tahna sisältää vihreää teeuutetta, ksylitolia ja fluoria. Tehokas ja hellävarainen hampaille. Joutsenmerkitty ja Vegaanimerkitty.” Kuulostaa jo hyvältä ja aidosti ekologiselta, mutta jos tuote olisi aidosti ekologinen niin miksi siinä ei ole Ecocert-sertifikaattia, koska markkinoilla on ecosert-sertifioituja hammastahnoja? Kyllä, tuote on varmasti parempi kuin Jordanin muut hammastahnat, mutta ei se aito ekotuote ole. Täytyy myös huomioida, että hammastahna sisältää suurimmaksi osaksi vettä, jolloin kuulostaa todella hyvältä, että 98% on luontaisia ainesosia. Mitäs ne 2% on ja miksi?

 

Toivottavasti tästä oli yhtään apua

 

Käsi ylös jos sullakin on hankaluuksia erottaa aidosti ekologiset tuotteet viherpesusta.


LUE MYÖS:

Miksi astianpesuainetta ei voi tehdä itse

5x ekologiset ja eettiset urheilulegginssit

Toisesta autosta luopuminen

SEURAA SOMESSA!

Instagramissa @roosablom

Tykkää myös Facebookissa