Hae
Roosa Blom

Ostolakkoa takana kuukausi

Ostolakkoa takana kuukausi

Tutut ja läheiset ovat kovasti kyselleet ostolakostamme. Monia tuntuu kiinnostavan miten oikein on mennyt. Olen saanut paljon kommentteja, kuten ”Noh, te ette siis aio ostaa vuoteen mitään vai.” ja ”Noh miten sun ostolakko on sujunut?”. Ihan hyvin, kiitos kysymästä. Ostolakkoa kohtaan tuntuu olevan paljon ennakkoluuloja ja kysymyksiä Itselleni tulee hieman flashback loppuraskauteen ja muutamaan kuukauteen vauvan syntymän jälkeen. Samoja kyseleviä kommentteja ja ihmetyksiä saatiin kestovaippailuun. Paitsi, että kestovaippailuun tuli myös lisäyksenä ”Joo kyllä mekin kokeiltiin ja nopeesti säkin tajuat, että se on tosi vaikeeta eikä kukaan halua ylimääräistä pyykkiä.” Lopputuloksena me täyskeltoiltiin ensimmäinen vuosi ja sen jälkeenkin parin kuukauden ”notkahdusta” lukuunottamatta. Poislukien päiväkodissa ovat käyttäneet lapsellamme kerttiksiä, mutta en laske sitä meidän kestovaippailuun.

Meidän perheen ostolakon säännöt voi lukea tästä postauksesta.

Miten ensimmäinen kuukausi ostolakkoa on sujunut?

Kirjoitin jo aiemmin miten ensimmäiset kaksi viikkoa olivat sujuneet. Ensimmäisen viikon aikana tein toistaiseksi ostolakon ainoan ostoksen. Ostin meidän lapselle Ruskovillan lapaset, mitä hän käyttää hanskojen alla. Taaperolla kun on aina sormet jäässä ennen. Nyt onneksi sormet ovat pysyneet lämpöisinä. ♥ Kerroin myös kokeilleeni ommella lapasia itse, mutta huonoin tuloksin.

Seuraavat kaksi viikkoa sujuikin ilman ostoja. Oikeastaan ostolakkoa on hankala muistaa. Tarkoitan sillä, että arki pyöri normaalisti eikä tehty mitään normaalista arjesta poikkeavaa. Tehtiin töitä, ulkoiltiin ja nähtiin kavereita. Arjessa muutenkin eletään ekologisesti eikä osteta mitään. Korjaaminen ja käytettyjen tavaroiden hankkiminen on ollut jo aiempina vuosina meille arkista ja sitä ollaan tehty nyttenkin. (Paitsi siis ostettu)

 

13. päivä – kestotalouspapereiden ompelua

Ompelin alku kuukaudesta ensimmäistä kertaa perheellemme kestotalouspapereita eli riepuja, kuten itse niitä kutsun. Pyykistä tuli lisää puhtaita harsoja, joten ompelin niitä lisää. Harsoista tehdyt kestotalouspaperit ovat huippuja! Ne ovat todella imukykyisiä ja käytännöllisiä. Ei olla niiden ompelun jälkeen enään käytetty edes talouspaperia. Kestotalouspapereille (värikoodattu) pyyhitään kaatuneet kauramaidot, niistetään nenä, pyyhitään kädet, siivotaan pissavahingot lattialta. Ne sopivat kaikkeen. Käytön jälkeen nakkaan pyykkikoriin ja pesen yleensä kestovaippojen kanssa 60-90 asteessa. Aikaisemmin en ole kokenut tarvetta kestotalouspapereille, mutta nyt niille on tullut käyttöä taaperon kanssa. Näyttäisi siltä, että talouspaperia ei enää meidän talouteen osteta.

22. päivä – perhekalenterin ostoaikeet

Jo vuoden vaihteessa tajusin, että meidän perhe tarvitsee perhekalenterin. Sellaisen mitä kaikilla perheillä on jääkaapin ovessa. Syy tähän on se, että meidän perheen menot ovat kaikki minun paperikalenterissa; miehen työt, mun työt, taaperon päiväkotiajat ja sen lisäksi kaikki muut menot kuten syntymäpäivät, hammaslääkärit, neuvolat jne. Kalenterini on siis ollut kirjaimellisesti täynnä. Olin päättänyt ostaa perhekalenterin.

Kävimme Prismassa ja etsimme kalenterihyllyltä perhekalenteria. Vaihtoehdothan olivat hyvin vähissä, kun vuosi oli jo vaihtunut. Halvimman järkevän kalenterin hinta oli 12,90€. Ei sinänsä paha, mutta mieskin totesi, että tee sellainen itse. Niin, mehän ollaan ostolakossa ja mä voin tehdä sellaisen itse. Miksi en tajunnut? (Koska äiti-aivojen kapasiteetti on vain rajallinen) Seuraavana päivänä ahersin koneella kalenteria ja tulostin muutaman ekan kuukauden jääkaappimme oveen. Meillä olikin sellainen jääkaappi-magneetti missä on klipsu. Sillä sai kalenterin näppärästi oveen. Ongelma ratkaistu ja perheen menojen organisointi helpottui huomattavasti.

26. päivä – Sain kaipaamani kauneustuotteen

Lähdettiin taaperon kansssa ystävälleni käymään, jonka kanssa meillä on samanikäiset lapset. Hauskaa, että asutaan molemmat samalla pienellä paikkakunnalla ja ollaan ns. samoissa työpiireissä mutta ei oltu tutustuttu aiemmin. Meidän tiet oli monta kertaa liipannut läheltä ja tunnetaan käytännössä samoja ihmisiä. Vasta raskausaikana tutustuttiin Facebookin kautta. No anyway! Oltiin kylässä ja ystäväni, joka työskentelee luonnonkosmetiikan parissa kysyi haluanko konjac-sienen. Ja halusinhan minä. (Annetaan välillä luonnonkosmetiikkaa puolin ja toisin jos ei itse tarvita jotain mitä ollaan saatu.) Itseasiassa konjac-sieni oli sellainen kauneustuote jota olin kaivannut ostolakon aikana. Käytän hyvin vähän ihonhoitotuotteita, mutta konjac-sieni lukeutuu käyttämiini. Aina kun iho tuntuu kuivalta, epäpuhtaalta tai muuten tunkkaiselta hieron kasvoja tällä ihme keksinnöllä. Ihoni voi aina selkeästi paremmin. Onni siis, että ystävä sattui juuri kysymään tarvetta tälle tietämättä asiasta. Ilman ostolakkoa olisin kyseisen tuotteen ostanut, mutta kuitenkaan en pidä sitä niin tärkeänä että olisin alkanut sitä kaikin keinoin metsästämään.

27. päivä – rintsikoiden korjaamista

Ei ole viikkoakaan, kun en jotain kotona korjaisi. Nyt sen vuoro oli rintsikat, joiden kaarituki oli tullut rintojen välistä keskeltä läpi. Kyseistä kohtaa ei pysty ompelemaan mitenkään. Korjasin rintsikat Vaatelaastarilla. Leikkasin sopivan kokoisen palan ja painelin haluttuun kohtaan. Painelin vielä noin minuutin kunnolla, varsinkin reunoilta laastaria. Koska rintsikat muutenkin olivat pääasiassa sävyltään mustat ja tummat, ei musta paikka näy juurikaan. Leikkasin vielä vaatelaastarin edestä hieman kaarevasti. Rintsikatkin saivat taas lisää käyttöaikaa pienellä ja nopealla korjaamisella, johon ei tarvittu edes ompelukonetta.

30. Päivä – löytyneitä tavaroita

Lapsen vaatteet – ne on ollut ainut asia joka on aiheuttanut aina välillä ostolakon aikana päänvaivaa. Mutta onneksi vain hetkittäin ja asiat on ratkennut kuin itsestään. Hankintalistalla on ollut toinen kypärämyssy sillä yleensä toinen on päiväkodissa ja kotiin tarvittiin toinen. Keksin sitten laittaa buffin kypärämyssymäisesti lapselle. Sehän toimi hyvin! Kypärämyssyn päällä on aina myös pipo joten tämä ratkaisu toimi hyvin. Hassua miten yleensä ongelmiin löytyvät ratkaisut ovat itsestäänselviä, vaikka heti ei tunnu siltä. Miten paljon sitä ajatteleekaan omassa päässään tietyn kuution sisällä asioita.

Toinen lapsen puuttuva asuste oli kurahanskat. Hänellä oli siis kahdet kurahanskat, mutta toiset hukkuivat päiväkodissa vuoden vaihteessa. Katselin säännöllisesti ”kenen nämä ovat” -koria ja molemmat hanskat oli nimetty. Pärjättiin hyvin vain yksillä kurahanskoilla ja ne olivat päiväkodissa. En jaksanut kauheasti nähdä vaivaa hanskojen etsimiseen kunnes yksi päivä päiväkodissa hoitaja kysyi ”Onko nämä kurahanskat teidän lapsen?”. Joo olivat ne ja nimikin niissä oli. Ongelma ratkesi kuin itsestään.

Ostolakon myötä olen myös alkanut muissakin kodin asioissa säästämään ja käyttämään loppuun, vaikka ne eivät olisi ostolakon piirissä. Käytän hiusten pesuun palashampoon kanssa diy hiushuuhdetta, joka sisältää omenaviinietikkaa. Omenaviinietikka oli loppunut, mutta kaapissa oli balsamietikkaa. Olin jostain lukenut ja muistelin, että ne olivat aikalailla sama asia. Tai ainakin jossain ruokaohjeissa pystyi käyttämään kumpaa vaan. Kokeilin siis käyttää balsamietikkaa myös hiuksiin ja se toimi! Hyvä sillä tuo purkki oli nököttänyt kaapissa jo hyvin pitkään.

31. päivä – askarteluja ja maalausta

Meillä oli tiedossa helmikuun alussa kahdet syntymäpäivä-juhlat lähipiirissä. Päätettiin taaperon kanssa askarrella yhdessä kortit (synttärisankarit olivat taaperon serkku ja pappa). Halusin ehdottomasti kokeilla ensimmäistä kertaa sormiväreillä maalaamista yhdessä. Olin jo aiemmin löytänyt hyvän ohjeen netistä. Sormiväreihin löytyi kaikki ainekset meidän keittiön kaapista sillä se tehtiin ruoka-aineista. Sormivärit on siis täysin myrkytön ja ei haittaa, vaikka väriä eksyisi vahingossa suuhun. Nämä itsetehdyt toimivat loistavasti ja väri tarttui hyvin paperiin. Maalailtiin yhdessä koko perhe ja taaperosta oli hauskaa sotkea väriä paperiin sormella. Olisin varmasti maalaillut ilman ostolakkoa itsetehdyillä sormiväreillä, mutta on hauska huomata kuinka paljon asioita ekologisuuden ”takia” jättää ostamatta arjessa. Se on positiivinen asia!

DIY Sormivärit blogipostaus julkaistaan blogissa 10.2.2020 – pysy kuulolla!

 

Saldo:

– pelihärveli (tuttu antoi ja toivon että lähtee myös nopeasti ulko-ovesta pois)

– konjac-sieni (saatu)


LUE MYÖS:

DIY myrkyttömät vesivärit

DIY kestohedelmäpussi

5 Tavaran karsimisen kompastuskiveja ja kuinka päästä niistä yli

 

LISÄÄ EKOJUTTUJA LÖYDÄT INSTAGRAMISTANI

Seuraa  @roosablom

Yksi kommentti

  1. Jenna kirjoitti:

    Me ollaan helposti useita kuukausia ostamatta mitään! Joskus menee huomaamatta jotain 4-5kk, että käydään vaan ruokakaupassa. Pesuaineita ostetaan pari kertaa vuodessa xD Aika hullua, että nykyään on normaalia ostaa joka viikko/kuukausi jotain uutta (ja on saavutus olla ostamatta?). Ei ihme, että ihmisillä on paljon talousvaikeuksia ja velkoja (ihan hyvätuloisillakin). Ehkä enemmänkin talous kuin ekologisesta näkökulmasta tämäntyyppisistä haasteista voi olla hyötyä. Voi pohtia omaa rahankäyttöään. Parempi olisi jos ei myös ottaisi mitään tavaraa vastaan ilmaiseksi ja näkisi miten vähällä pärjää/miten turhiin asioihin luonnonvaroja menee. Teidän kalenteriin menee samanverran luonnonvaroja (tulostin/muste) kun kaupan kalenteriin. Jopa enemmän jos teillä on oma tulostuslaite eikä esim. Kirjaston. Konjacsieni, mikä lienee, en edes aloita mihin toi perustuu, mutta sanotaan näin, että kukaan kuluttaja ei tarvitse sitä. Perus kemian kurssi ois hyvä käydä, että osaa vertailla tuotteita ja niiden tarpeellisuutta ihonhoitoon 🙂 Mieluummin laittasin rahat lapsen hyviin ulkovaatteisiin kuin tollaisiin asioihin. Jokainen priorisoi tietysti itse. Toi että ottaa hirveästi kamaa vastaan ulkopuolelta on sillain vähän kakspiippunen asia. Toisaalta kierrätys hyvä. Toisaalta ostolakko en erittäin helppoa kun ottaa kaiken ulkopuolelta vastaan ja ei vähennä omaa kulutusta yhtään. Ainakin ite saisin nin paljon tavaraa/kosmetiikkaa/huonekaluja ilmasiksi, että hukkuisin niihin. Nykyään pistän suoraan eteenpäin esim lahjoja ku en ehdi ees käyttää kaikkea mitä saan. Estoista huolimatta ihniset ei ymmärrä olla osta?matta turhaan! Eikä se sillon oo kierrätystä vaan tuhlaamista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *