Hae
Roosa Blom

Ostolakkoa takana kaksi viikkoa

 

Kerroin kuukauden alussa, että aloitimme koko perhe vuoden kestävän ostolakon. Ostolakkoa on nyt takana kaksi viikkoa. Aloitimme ostolakon ns. kylmiltään eli ei tehty joulun jälkeen mitään viime hetken hankintoja ja hamstrattu tavaraa kaapit täyteen ennen ostolakon aloitusta. Kaksi viikkoa ennen vuoden vaihtumista vain päätin yhtäkkiä, että aloitetaan ostolakko. Ostolakko on herättänyt paljon tunteita muissa ihmisissä. Olen saanut kommentteja laidasta laitaan. Monet ovat ottaneet tämän meidän ostolakon hirveän vakavasti. Olenkin saanut kommentteja, että jos joudun vuoden aikana hankkimaan jotain lapselleni niin en silloin ole ostolakossa. Olen osittain samaa mieltä, mutta haluan kuitenkin ajatella, että voin sanoa olleeni vuoden ostolakossa vaikka olisin hankkinut lapselleni yhden tai kaksi asiaa (käytettynä) tulevan vuoden aikana. Onhan sekin jo aika iso saavutus. Vähän sama ajatus kun, että olet vuoden herkkulakossa ja koko vuoden aikana syöt yhden keksin niin silloin koko vuoden saavutuksella ei ole mitään väliä.

Ei pidä unohtaa, että yksittäisilläkin teoilla ja valinnoilla on iso merkitys.

Sain myös kommentteja, että ostolakot ovat turhia ja tylsiä. Ei sillä ole mitään väliä suuressa mittakaavassa onko ostamatta yhden kosmetiikkapurkin vai ei. Tämä on osittain totta ja osittain ei. Kuluttajien yksittäisillä valinnoilla on oikeasti iso merkitys. On totta, että isoihin linjoihin pitäisi puuttua, mutta silti ei pidä väheksyä pienten tekojen merkitystä.

No mitä me ollaan puuhattu kuluvat viikot ja miten ostolakko on sujunut?

Ollaan ulkoiltu päivittäin ja tehtiin lumiukko

ostolakko #ostolakko2020 vaatelaastari

Taaperon haalari korjattu Vaatelaastarin heijastin-paikoilla

 

1. päivä – vastoinkäyminen

Ostolakko iski heti ensimmäisenä päivänä vasten kasvoja. Meidän taaperolla on yksi todella hyvä (käytettynä ostettu) välikausihaalari. Haalarin alaosa on kuraosaa eli samanlaista materiaalia, kuin kuravaatteissa. Kävimme luistelemassa ja haalarin molempiin polviin tuli vekit sekä haarasauma repesi. Onneksi olin saanut syksyllä Vaatelaastareita. Korjasinkin haalarin Vaatelaastarin heijastavalla paikalla, josta leikkasin repeämiin sopivia paikkoja. Vaatelaastarit ovat käteviä, kun niitä ei tarvitse ommella ollenkaan. Riittää, kun vaan painelee paikoilleen. Haarasauman ompelin sisäkautta kiinni.

Olin myös välipäivinä alustavasti keskustellut Facebookissa halkiohousujen ostamisesta käytettynä. Kuitenkin päätin ostolakon hengessä kieltäytyä niiden ostamisesta. Päätin, että jos hankin pojallemme halkiohousut niin voin ommella ne itse.

 

Taaperon huoneen maalausta.

Seinä maalattu Domus Natura savimaaleilla (maalit saatu)

3. Päivä – ostolakon rikkominen

Kolmantena päivänä rikoin ostolakkoa ja ostin lapsellemme käytettynä ohuet Ruskovillan villatumput. Taaperolla on ulkoillessa aina kädet kylmät. Olemme kokeilleet kaikkea. Yritin myös itse ommella vanhasta villahaalarista tumppuja, mutta siitä ei tullut mitään. Tumput ovat kooltaan noin kämmeneni kokoiset, joten en vain onnistunut ompelemaan niin pientä piiperrystä. Kuitenkin ostolakkoa tärkeämpi on se, että lapsemme voi ulkoilla lämpimästi ja kuivasti.

Kolmantena päivänä maalattiin myös taaperon huoneen seinä myrkyttömillä Domus Naturan savimaaleilla. Olin saanut loppuvuodesta maalit ilmaiseksi blogiyhteistyönä. (Huoneen esittely tulossa myöhemmin!) Samalla haettiin myös kaksi viherkasvia; peikonlehti ja banaani, jotka sain ilmaiseksi roskalava-ryhmästä.

 

Banaani ja peikonlehti viherkasvit saatu ilmaiseksi.

7. Päivä – fiiliksiä

Ensimmäinen viikko oli kulunut jotenkin helposti. Oli niin paljon puuhattavaa. Muistan, kun aloitin Vuosi ostamatta mitään -haasteen vuonna 2018 (joka kesti lopulta 4kk ja päättyi kun esikoisemme syntyi) niin sillon koin ”vieroitusoireita” ensimmäisten viikkojen aikana. Ahdistuin ajatuksesta, että en voi ostaa tavaroita joita ”tarvitsen” ja koska olohuoneemme sisustus ei ollut ”valmis”. Tarvitsin hyllyjä ja sitä, tätä ja tota. Tällä kertaa kyseisiä fiiliksiä ei tullut.

Olen huomannut ostolakon aikana yhden asian, joka on sama kuin viimeksi. Ostolakon aikana tulee luovemmaksi. Kun ilman ostalakkoa on päättänyt ostaa jonkun asian (vaikka käytettynä tai kestävästi hankittuna) tulee ostolakon aikana enemmän tehtyä itse ja korjattua vieläkin enemmän. Esimerkiksi mies käyttää muovisia kertakäyttöisiä hammaslankaimia päivittäin. Ne loppuivat ja hän otti käyttöön kaapissa olevan hammaslanka-purkin. Hän vaan ei tykkää käyttää pelkkää lankaa. Alettiin miettiä voisiko muoviosan säästää ja irrottaa ja vaihtaa hammaslangan siitä. Ei keritty vielä testaamaan tätä ideaa. Löysin myös The Humblen maissitärkkelyksestä valmistettuja vastaavia lankaimia. Toisaiseksi ollaan menty pelkällä hammaslangalla.

Jatkoin kotona myös tavaran karsimista. Vaikka ollaan ostolakossa haluan silti karsia kotoamme ylimääräistä tavaraa. Olenkin pistänyt taas kaksi ikeakassillista tavaraa eteenpäin. Tavoitteeni ei ole mikään täydellinen minimalismi tai joku tietty määrä kuten tuhat tavaraa. Kuitenkin karsiminen näkyy jo olohuoneessa ja taaperon huoneessa. Molemmissa huoneissa leikitään päivittäin. Se mikä näkyy itselleni ja on tavoite tällä karsimisella – siivoaminen on nopeaa ja helppoa. Taapero osaa itse laittaa leluja koriin ja yhdessä siivotaan lelut alle minuutissa takaisin paikoilleen. Matkaa kuitenkin vielä on, mutta nämä motivoivat jatkamaan!

 

ostolakko #ostolakko2020

Ilmaiseksi saadut kukkaruukut

8. Päivä – ensimmäiset tuotteet loppuivat

Ei päästy kuin reilu viikko ostolakkoa, kun mies ilmoitti hänen shampoonsa olevan loppu. Löysin onneksi kaapista ison ja puolillaan olevan suihkusaippua-pullon. Törkkäsin sen hänen käteen. En usko, että sillä on oikeasti mitään merkitystä peseekö mies hiuksensa shampoolla vai suihkusaippualla. Puhdasta tulee silti. Katsotaan tilannetta taas uudestaan, kun tämä purkki loppuu. Olen ajatellut seuraavaksi antaa marseille-palasaippuan. Kuten ostolakon alussa mainitsin niin katsotaan aina tilanteet uudelleen, kun ne tulevat eteen.

Hain myös roskalava-ryhmästä saatuja kukkaruukka ilmaiseksi.

 

Käytiin ystävien kanssa syömässä Naughty BRGRissa

11. Päivä – Saumurin korjaus ja ommeltavaa

Kaappini perällä on ollut saumuri, jonka olen hylännyt sinne rikkinäisenä. Se on käynyt muutama vuosi sitten huollossakin, mutta ei toiminut edelleenkään. En ole oikein viittinyt heittää sitä pois ja siksi vain jättänyt sen kaappiin odottamaan. Halusin kuitenkin ommella kestotalouspapereita (eli kankaisia riepuja). Saumurilla on sata kertaa nopeampi ommella kuin kotikoneella. Kaivoin koneen kaapista esille ja aloin googlettemaan. Aikaa siihen meni ja hyvin luova sai olla, mutta lopulta sain sen toimimaan. En tiedä onko tikki vieläkään aivan täydellistä, mutta näyttää ainakin riittävän hyvältä.

Saumurilla ompelinkin heti kestotalouspapereita vanhoista harsoista. Leikkasin harson neljään osaan ja ompelin aina kaksi palasta päällekkäin. Harsot ovat tulleet meille jo aikanaan käytettynä ja käytettiin niitä paljon vauvavuonna. Nyt ne jatkavat elämää kestotalouspaperina. Mahtavaa! Näitä riepuja käytetään päivittäin; niillä putsataan taaperon kädet, pyyhitään kaatuneet maitolasit ja pyyhkäistään pissavahingot. Pesen rievut 60-90 asteessa kestovaippapyykin mukana.

Käytiin myös ystävien kanssa syömässä Naughty BRGRissa, jossa testasin Aussie Burgerin. Oli hyvin erilainen, mutta todella hyvä vegaaninen burgeri. Suosittelen lämpimästi.

 

Saldo:

– 2 paria villatumppuja taaperolle (ostettu)

– 2 kasvia (saatu)

– Kukkaruukkuja (saatu)

 

Ostolakkoa takana 12 päivää!

 


LUE MYÖS

Meidän perheellä alkoi vuoden ostolakko

Näitä asioita en osta enää

DIY hopeashampoo

 

LISÄÄ EKOJUTTUJA LÖYTYY INSTAGRAMISTANI

Löydät minut @roosablom

4 kommenttia

  1. Sari kirjoitti:

    Hienoa, kerrassaan💫hyvä sinä, hyvä te! Itse olen myös huomioinut tämän luovuuden kukinnan..tai sen esiinpuskemisen, vaikken ostolakossa olekaan mutta mietin to-del-la tarkkaan ostanko/tarvitsenko tuotetta jota mieli tekee. Tuolle Marseill-(pala)saippualle suuret suositukset. Mie peseydyn tällä ”taikapalalla” hiuksista varpaisiin. Ja erittäin hyvin toimii ✨
    Tsemppiä tulevaan ja nautitaan joka hetkestä 🤗🍀☀️ terkuin, Sari

    • roosa kirjoitti:

      Kiitos paljon ihanasta kommentista! Ja ihanaa alkanutta vuotta sinne <3

  2. Jenna kirjoitti:

    Viittasit varmaan osittain minun kommenttiini tossa shampoo asiassa ja puhuin siinä itsestäni. Eli koen, että MINÄ en saa mitään irti siitä, että käytän vuodessa yhden shampoopullon ja jättäisin sen ostamatta. En vaan koe sitä mielekkäänä haasteena ja vaikutus on todella pieni ympäristön kannalta vs se, että jaksaisin nähdä vaivaa sotkea jollain ruisjauhoilla hiusten kanssa koko vuoden. Sitäpaitsi joutuisin ostamaan sen ruisjauhon siinä missä yhden shampoopullonkin 🙂 Eli lukijana kiinnostaa lukea vaikuttavuuden kannalta isompiin asioihin tai sitten lukea kun joku oikeasti vetää överiksi ja tekee kuten Vuosi ostamatta mitään- bloggari, joka ei repsahdellut joka välissä! Blogi löytyy nykyään nimellä Toinen vuosi ostamatta mitään. Haastetta oli kiinnostavaa seurata sen takia, että kirjoittaja ihan oikeasti käsitteli ostamattomuuden psykologisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Hän oli myös realistisesti rajannut haasteeseen vain itseensä ja jättänyt esim. lapset kokonaan pois. Oli todella kiinnostavaa seurata miten hän sai paistinpannun tai lankakerän hankittua ilman ostamista ja mikä vaiva siinä oli. Sekä seurata miten kirjoittajan käsityötaidot tai oma identiteetti kehittyi vuoden aikana.

    Toinen mikä kiinnostaisi olisi supertarkka listaus koko taloudesta, mihin tulee myös se auto ja talo mukaan. Ne syö ihmisiltä enemmän luonnonvaroja kuin jotkut yksittäiset hygienia tai vaatehankinnat (ellei sitten hanki niitä koko ajan ja heitä samaa tahtia kierrätykseen).

    Mutta tämä vain oma mielipide. Ostalakkoja on siksi ehkä tylsä seurata, koska ne on samanlaisia kuin vaikka herkkulakot. Kaikki tietää, ettei ne ole pysyviä tai kauas kantoisia ratkaisuja. Jos haluaa tehdä kunnon lakon, se on ihan oikeasti sitten lakko, eikä mikään ”hups nyt tarvittiin sitä ja tätä”. Itseä ei kiinnosta seurata varsinaisesti sitä tavarapuolta vaan enemmänkin sitä henkistä prosessia mitä ihminen tekee kieltäytyessään jostakin asiasta. Mitä vaikeuksia se hänelle tuo? Miten hän selvittää ongelmat? Onko ongelmat liian vaikeita ylitettäviksi? Onko hän miettinyt etukäteen miten selviää? Mitkä on välitavoitteet? Siksi ehkä aloittaisin lakon tarkastelemalla ensin omaa käyttäytymistä ja sitten puuttumalla siihen. Jos lakko kosahti viimeksi 4kk sitten, niin onko nyt eri tavalla(btw seurasin jo viime lakkoasi). Mikä nyt on muuttunut? Jotenkin tuntuu myös hassulta samaan aikaan laittaa tavaraa pois ja pitää ostolakkoa. Vinkiksi itseltäni: ei kannata vielä pistää. Tulet huomaan miksi jos jatkat lakkoa oikeasti vuoden tai kaksi. Tietenkään ns. roskaa ei kannata säästää, mutta monella tavaralle löytyy uusi käyttötarkoitus/voit antaa lahjana jos joku tarvitsee/voit vaihdella sisustusta tms. Itse saan uudistettua oman vaatekaapin, sisustuksen tai minkä tahansa tosi nopsaa käyttämällä jo olemassa olevia asioita. Todellakaan ei tarvitse ostaa uutta, koska kaikki tulee aina uudestaan muotiin 🙂 ja vaikka ei tulisikaan niin esim. kaikki tekstiilit ja vaatteet kannattaa säästää, itse olen vienyt niitä ompelijalle jossa niitä voi muokata/tehdä kokonaa uusia vaatteita/sisustusjuttuja/leluja jne. Esim. Jos sulta löytyy joku vanha villavaate, olisit voinut viedä ne ompelijalle ja pyytää niistä lapasia lapselle. Itse puran vanhat villavaatteet langoiksi ja sitten vaan vien jollekin käsityöntekijälle. Ainoastaan mielikuvitus on siis rajana sille jos haluaa oikeasti toteuttaa ostamattomuutta 🙂

    • roosa kirjoitti:

      Ensinnäkin – kiitos, että jaksat aina kommentoida kattavasti ja pitkästi :)<3 Parasta on aina saada keskustelua ja palautetta.

      Ensimmäiseen kohtaan: Vuosi ostamatta mitään -bloggaaja tosiaan rajasi lapset pois ja keskittyi vain itseensä. Mietin tätä samaa asiaa, mutta halusin haasteeseen ottaa myös lapsen mukaan. Ja että lapsen kohdalla voin joustaa jos jotain tarvitsee hankkia. Joten vuoden aikana tulevat "repsahdukset" varmasti koskevat vain lapsen hankintoja. Ja halusin myös luoda näkökulmaa miten lapsen kanssa tälläisestä voi selvitä tai voiko. Mitä tulee lapasiin – valitettavasti ompelijoilla oli aikoja vasta parin viikon päähän ja pakkaset iskivät päälle. En siis lähtenyt riskeeraamaan lapsen ulkoilua (jota tekevät päiväkodissa päivittäin) ja palelluttaan käsiä. Siksi päädyin nopeana ratkaisuna hankkimaan lapaset.

      Noihin sun esittämiin kysymyksiin varmasti tulen vastaamaan ja pohtimaan lakon edetessä. 🙂

      Toiseen kohtaan eli supertarkkalistaus: Varmasti voin jossain vaiheessa avata vähän meidän autoilua ja asuntoa. Jotenkin olen kokenut sen hieman tylsäksi. Mutta täytyy miettiä siihen joku näkökulma.

      BTW. Tein huvikseni pitkästä aikaa Sitran elämäntapatestin. Tulos oli 2500. Jotka jakautuivat: Asuminen 300, liikenne 400, ruoka 1100 ja tavarat 800. Ruokailun osalta pystyisin varmasti puolittamaan tuon lukeman jos söisin vielä enemmän vegaanisesti. Ja liikenteessä on huomioitu ajokilometrit ja etten käytä lainkaan joukkoliikennettä viikottain. 🙂 Tuo testihän on aika suppea ja vain hyvin hyvin suuntaa antava. Toivottavasti se hieman avasi lisää tätä asiaa toistaiseksi.

      Kysy lisää jos tulee jotain mieleen!

      Aurinkoista alkanutta viikkoa 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *