Hae
Roosa Blom

5 Tavaran karsimisen kompastuskiveä ja kuinka päästä niistä yli

Tavaran karsimisen kompastuskivet

Olen karsinut kotoamme tavaraa nyt epäsäännöllisen säännöllisesti pari vuotta. Voisi siis sanoa, että kokemusta tästä asiasta löytyy jonkin verran. Urakka ei ole vielä valmis, mutta tuloksia on alkanut selkeästi jo syntyä. Olen huomannut tavaran karsimisen kohdalla muutamia toistuvia asioita, jolloin koko homma meinaa tyssätä täysin ja meinaan heittää hanskat tiskiin. Näistä kuitenkin olen päässyt taas yli ja jaan omat vinkkini niihin.

 

1. Aloittamisen vaikeus

Koko homma on saattanut tyssätä jo ennen, kuin on kerennyt alkaa. Mistä sitä oikein kannattaisi aloittaa, kun koko koti tarvitsisi karsia? Homma uuvuttaa jo pelkästä ajatuksesta. Sinun ei tarvitse eikä kannata karsia koko kotia kerralla. Aloita pienin askelin.

 

Vinkkejä ja ideoita tavaran karsimisen aloittamiseen:
  • Konmaritus. Ota yksi tavararyhmä kerrallaan esimerkiksi vaatteet, kirjat tai astiat. Kokoa tavararyhmän kaikki tavarat yhteen kasaan. Hahmotat paremmin kuinka paljon kyseistä tavaraa sinulla on, Konmari ei ole minimalismia tai pyri minimalismiin, mutta se voi olla alkusysäys minimalismille.
  • Minimalismipeli ja muut haasteet.
  • Siivoa yksi laatikko tai kaappi kerrallaan.
  • Laita kotiin kolme kestokassia; roskiin, lahjoitettavat ja myyntiin. Aina, kun näet yhden turhan tavaran, laita se kassiin.

tavaran karsiminen konmari koti

2. Valinnan ja luopumisen vaikeus

Olet päässyt nyt päässyt jo ensimmäisen askeleen yli. Seuraavaksi pitäisi päättää mitkä tavarat säilytetään ja mitkä laitetaan pois. Päättäminen on vaikeaa. Moneen esineeseen liittyy paljon tunnearvoa, vaikka tavara olisi turha. Sitten ne tavarat, jotka on saatu lahjaksi, mutta jotka eivät ole mieluisia tai hyödyllisiä. Mitä niille tehdä?

Oma vinkkini on, että älä heitä koskaan pois sellaista tavaraa, josta et ole täysin varma. Saattaa olla, että tulet katumaan sitä tai sitten ei. Keskity tavaroihin jotka on helppoja. Jossain vaiheessa pystyt palaamaan niihin vaikeilta tuntuneisiin ja mietit, että miksi edes olet säästänyt ne. Suhde tavaraan muuttuu ja karsiminen helpottuu mitä enemmän sitä tekee. Joskus aika auttaa luopumisessa. Monesti karsimista joutuu tekemään monta kierrosta sillä kierros kierrokselta selkeytyy enemmän mitä oikeasti tarvitsee ja haluaa säilyttää.

Karsiminen helpottuu mitä enemmän sitä tekee.

Itselläni yksi oleellinen oivallus oli, että vaikka luovun jostain tavarasta se jää silti muistoihini. Minulle vaikein kompastuskivi oli CD-levy kokoelmani. En ole vuosiin omistanut mitään millä voin kuunnella CD-levyjä ja jos haluan kuunnella jotain rakastamiani biisejä kuuntelen ne Spotifysta. Sieltä löytyy 99% kaikki biisit mitä CD-levyissänikin on. Olen karsinut levyjäni kahteen kertaan. Ensimmäisellä kerralla pistin pois ne, jotka eivät olleet kovin tärkeitä. Seuraavalla kerralla tein taas saman ja osa levyistä, jotka edellisellä kerralla olivat tuntuneet tärkeiltä, tuntuivat nyt turhilta. Vielä kaapissani on levyjä noin 10-15, mutta se on noin kymmenesosa siitä mitä ennen oli. Täytyy myös muistaa, että on täysin ok myös säilyttää tavaraa.

 

Vinkit eteenpäin:
  • Järjestä tavarat kyllä, ei ja ehkä -pinoihin.
  • Kun olet haluamasi alueen karsinut kolmeen pinoon voit joko käydä ehkä -pinon uudestaan tai laittaa ehkä-pinon tavarat omaan kassiin tai laatikkoon. Palaa niin kuukauden tai kahden päästä uudestaan.

 

3. myymisen vaikeus

Tavaran karsimisen yksi työläs vaihe on tavaran saaminen kynnyksen yli ja kotoa pois. Tavarapinot on koottu yhteen nurkkaan ja enään tarvitsisi laittaa ne myyntiin Facebookiin tai hinnoitella kirpputorille. Helpompaa olisi vain viedä kaikki hyväntekeväisyyteen tai kaatopaikalle. Se ei kuitenkaan ole välttämättä taloudellisesti tai ekologisesti järkevää. Entäs koska kirpputorimyynti kannattaa? On paljon tavaraa, joilla on kuitenkin sen verran arvoa, ettei niitä viitsisi antaa ilmaiseksi pois.

Tavara ei säilömällä parane

Oma mottoni on ”Tavara ei säilömällä parane.”. Jos tavaralle ei ole kunnollista säilytystilaa ja sitä ei säilytetä oikein, ei se parane ajan kanssa. Päinvastoin, tavara voi menettää arvonsa kokonaan. Kannattaa siis myydä, kun tavaran vielä voi.

 

Vinkit myymisen aloittamiseen:
  • Laita Facebookiin myyntiin kerralla vain 1-3 tavaraa. Aloita helpoista. Kerro tuotteesta lyhyesti ja ytimekkäästi.
  • Varaa kirppispöytä 2-4 viikon päähän. Se pakottaa hinnoitella ja hoitaa homman pois. Vaikka kirpputorissa on myös siivoaminen ja myymättömän tavaran ongelmat.

Lue myös: Parhaat vinkit käytettyjen tavaroiden myymiseen

tavaran karsiminen konmari koti

4. Tavara ei tunnu vähenevän kotoa karsimisesta huolimatta

Tämä oli yksi mihin törmäsin tämän prosessin aikana. Tuntui, että karsiminen ei näkynyt missään. Olin karsinut arviolta kymmenen ikeakassillista tavaraa, mutta silti tavaraa oli joka paikassa paljon. Vähän myöhemmin tulosta alkoi näkyä. Karsiessa on oleellista kiinnittää kodista ulos menevän tavaran lisäksi myös kotiin sisään tulevaan tavaraan. Huomasin itse jossain vaiheessa, että vaikka tavaraa lähti pois tuli sitä myös sisään. Itse ostin tavaroita kirpparilta suhteellisen harkiten, mutta lisäksi saatiin myös lahjoja. Tavaraa hiipii kotiin yllättävän huomaamatta! Kannattaa siis kiinnittää siihen myös huomiota.

 

Vinkit sisään tulevan tavaran hallitsemiseen:
  • Pidä kirjaa tavaroihin, joita tulee kotiin; ilmaiseksi saadut, ostetut ja lahjat
  • Ostolakko esimerkiksi kuukaudeksi
  • Kerro läheisille, ettet halua saada mitään lahjoja ja ehdota mielummin lahjakortteja yms.

 

5. motivaation puute

Alku-innostuksen jälkeen iskee usein motivaation puute. Tai se voi iskeä myös monta kertaa prosessin aikana. Kesken jäänyt karsimisurakka tuntuu työläältä saattaa loppuun ja tavaroitakaan ei jaksaisi hinnoitella. Tekisi myös mielummin katsoa Netflixiä ja maata sohvalla kuin hinnoitella tavaraa Facebook-kirpparille, jossa kuitenkin joku tekee oharit.

 

Vinkit motivaation löytämiseen:
  • Mieti motiivejasi. Mitä saat tilalle kun luovut tavarasta. Esim helpompi siivota, matkustelua reppu selässä, rahaa tai tilaa jollekkin muulle tärkeelle.
  • Pilko urakka pieniksi. Ota tavoitteeksi vaikka yksi tavara päivässä ja laita se samantien Facebookiin myyntiin tai anna pois.

 


Lue myös:

Mitä olen myynyt tonnilla kuukaudessa kotoamme pois?

Minimalistinen meikkikokoelma

Emme rakasta tavaraa tarpeeksi

 

SEURAA INSTAGRAMISSA

 @roosablom

Ajatuksiani matkalla minimalismiin

Mitä minimalismi tarkoittaa minulle?

Minimalismi, konmaritus, kodin raivaus, dowshiftaus ja pienentäminen on tällä hetkellä jollain tasolla kovasti pinnalla. Mielestäni on hienoa, että normeja kyseenalaistetaan. Meidän kuuluisikin aina tasaisin väliajoin tarkastella tapaa jolla elämämme ja miettiä onko se järkevää. Joskus voimme tulla lopputulokseen, että kyllä se on juuri sitä mitä haluan. Mutta joskus lopputulos voi olla eri. Toisinaan voi helposti vain suorittaa arkea päivästä toiseen.

Skandivaaninen sisustus on mielletty minimalistikseksi ja itselleni se on ollut ensimmäisiä kosketuksia minimalismiin. Skandinaavinen sisustustyyli mielletään pelkistetyksi, väreiltään neutraaleiksi ja vaaleaksi, jossa jokainen huonekalu ja esine korostuu. Ylimääräisiä koriste-esineitä ei ole. Tykkään jonkin verran kyseisen tyylisuuntauksen sisustuksesta, mutta nykyään haluan itse sisustukseen enemmän lämpöä ja persoonallisuutta. Rakastan myös värejä ja meidän ruokailuhuone on maalattu vaaleanpunaiseksi. Se on ihana!

Minimalismi on itselleni sitä, että jokaiselle tavaralle on paikka. Kaapit eivät pursua ja tavaraa on sopivasti muttei liikaa. Minimalismissa ei ole määritelty, että vain esimerkiksi alle 1000 tavaraa omistavat ovat minimalisteja. Eikä myöskään listaa, että minimalistin pitää omistaa tietyt tavarat, mutta taas toisia ei. Meidän jokaisen elämäntyyli on erilainen. Leipojalla voi keittiötarvikkeita olla enemmän kuin remontoijalla. Omakotitalossa asuessa tarvitsee haravaa, ruohonleikkuria, lumikolaa ja montaa muuta asiaa kun taas kerrostalossa. Yksin asuvan ja neljän hengen perheen kotien tavarat voivat poiketa toisistaan.

Omasta mielestäni minimalisti on se, joka kokee olevansa minimalisti ja on tietoisesti karsinut ympäriltään turhaa tavaraa.

Rakastan monikäyttöisiä tuotteita kuten Castille- ja marseillesaippuaa, jotka korvaa about kaikki muut pesuaineet.

 

Miksi tavoitteeni on minimalismi?

On syitä minkä takia haluan olla minimalisti.  En ole koskaan ollut mikään tavaran hamstraaja ja ostanu aina todella harkiten. Olen ollut jopa hieman aliostaja. Silti ylimääräistä tavaraa on kertynyt. Olen miettinyt, että miten sitä salakavalasti oikein kulkeutuu kotiin. Yksi ihan selkeä on muut ihmiset. Joulut, syntymäpäivät, tuliaiset ja juhlat ovat sellaisia, että annetaan lahjaksi usein aina tavaraa. Kun joka vuosi saa muutaman lahjan syntymäpäivinä ja jouluna kertyy siitä jo hieman. Sen lisäksi meidän elämässä on tapahtunut viime vuonna paljon ja ollaan saatu tuparilahjoja, kihlajais- ja häälahjoja, muutama lahja kun esikoinen syntyi, ristiäislahjoja, pojan syntymäpäivälahjoja ja sen lisäksi tuliaisia läheisten reissuilta. Kyllähän siinä on kertynyt tavaraa. Ja jos joskus edes ostaa jotain kivaa, vaikka edes kirpputorilta on tavaraa kertynyt reilusti.

Toivon ja tiedän, että minimalismin myötä siivoaminen helpottuu. Olohuoneessa minimalismi näkyy jo mielestäni aika hyvin ja olen lähellä tavoitetta. Vaikka yli puolet meidän taaperon leluista on olohuoneessa ja hän leikkii niillä päivittäin menee olohuoneen siivoamiseen alle 30 sekunttia. Toki opettelemme taaperon kanssa yhdessä siivoamaan leluja jo paikalleen. Olohuoneessa ei käytännössä ole mitään muuta ja kun täytyy imuroida, pestä lattiat ja pyyhkiä pölyt ei siihen mene kauaakaan. En pidä siivoamisesta ja usein keksin kaikkea muuta tärkeämpää kuin siivota. Taapero tuo oman lisänsä tähän siivoamiseen sillä ruokailut tuovat omat sotkunsa, kun hän opettelee syömään haarukalla ja välillä pottailuissa huolimatta vahinkoja tulee lattialle. Kaikki ne kuuluvat elämään, mutta laiskana ihmisenä mietin miten voisin helpottaa arkeani siitä huolimatta. Olen vakavasti harkinnut siivoajan palkkaamista tai robotti-imurin hankkimista. Mutta toistaiseksi kumpikaan vaihtoehto ei meille sovi rahallisista syistä.

Koen, että ylimääräinen tavara kuormittaa arkeni. Jos on tavaraa tarvitsee niistä huolehtia. Pestä, puhdistaa ja korjata. Tavaroille täytyy olla omat säilytyspaikkansa. Kuitenkin sellaiset, että tavarat pysyvät hyväkuntoisina ja eivät säilytyksessä vahingoitu. Tavaran omistamiseen liittyy paljon asioita, jotka mielestäni vain kuormittavat elämääni. Tykkään kauniista kodista ja hienoista tavaroista.

Zero waste vaatii tavaroita ja omistamista

Ekologisuus on itselleni yksi tärkeimmistä arvoista, joka ohjaa arkea ja elämääni. Kuitenkin ollakseni ekologinen vaatii se omistamista. Jotta voin korjata tavaroita tarvitsen työkalun korjaamiseen. Joitakin tavaroita voi lainata, mutta on monia mitä joutuu omistamaan. Ompelukone on yksi isoin asia mitä käytän viikottain. Sen voisi korvata neulalla ja langalla, mutta ompelukoneella saa usein paljon siistimpää jälkeä ja nopeammin. Ompelukone vaatii lisäksi lankoja, nappeja, kuminauhoja ja muuta pientä mitä usein tarvitsen korjaukseen, mutta jota en hanki joka kerta erikseen. Ompelukone ei tunnu raskaalta omistaa sillä nautin ompelemisesta ja valmiista lopputuloksesta. Se tuo iloa elämääni ja säästää myös kukkaroa.

Rinnastan ompelukoneen astianpesu- ja pyykinpesukoneeseen. Kuivausrumpua en omista. Ennen lapsemme syntymää ajattelin, että nyt hankimme kuivausrummun. Varsinkin, kun kestovaippailimme (mutta kestovaippoja ei saa kuivata kuivausrummussa). No vauvasta on tullut taapero ja kuivausrumpua ei ole hankittu. En koe työlääksi ripustaa pyykkejä kuivamaan. Olen yrittänyt järjestää pyykkihuoltoa niin, että meillä pestään käytännössä aikuisten pyykkiä kerran 1-2 viikossa ja taaperon vaatteita ja vaippoja koneellinen 4 päivän välein.

Zero Waste vaatii myös tiettyjä asioita ja tavaroita. Erilaiset kestotuotteet kuten rätit, siteet ja vaipat vaativat myös tilaa kaapista. Itse olen saanut tähän asiaan rauhan ja selkeyden. Juurikin tuosta lauseesta, että kyse on siitä vapaudesta valita mitä haluat omistaa. Tällä hetkellä tuntuu, että en voi itse sitä valita vaan muut ihmiset tuovat minulle tavaroita joita en halua. Tässä on vielä työmaata tehtävänä, vaikka paljon olen yrittänyt jo tehdä.

Korulipas ei ole niin minimalistinen kuin haluaisin, mutta vielä joku päivä varmasti on.

tavoitteeseen pääseminen tuntuu työläältä

Minimalismi on tavoite, mutta siihen pääseminen ei ole helppo tie. Helppoksi sen tekisi jos kippaisi kaiken kaatopaikalle tai lahjottaisi hyväntekeväisyysjärjestöille. Itselläni vaan omatunto ei anna myöten, että tekisin niin. Olen sitä mieltä, että minun kuuluu hankkiutua vastuullisesti eroon kaikesta tavarasta mitä omistan. Jos olen tavaraa kotiini päästänyt on se siirtynyt minun omistukseeni.

Karsimisesta ei tee ainoastaan työlästä tavarasta eroon pääseminen. Osaan tavaroista on vahva tai vähemmän vahva tunneside, joka vaikeuttaa tavaran näkemistä realistisesti. Esimerkiksi ajatuksia siitä, että olen saanut jonkun tavaran lahjaksi ja mietin suuttuuko lahjan antaja, jos myyn tavaran eteenpäin. Toinen ajatus on vahvat muistot tiettyihin tavaroihin. Esimerkiksi itselläni on kasa CD-levyjä. Olin aikoinaan kova Gimmel-fani. Minulla on heidän levynsä (ja monien muiden artistien), joihin liittyy vahvoja tunteita. En omista mitään millä voisin edes levyjä kuunnella, mutta tuntuu jotenkin kamalalta ajatukselta vain heittää ne roskiin. Kuitenkin taas tälläisiä esineitä on muutama laatikollinen ja ne vievät turhaa kaappitilaa. Kyseisten artistien kappaleita kuuntelen nykyään aina vain Spotifysta. Olen hieman päässyt näistä ajatuksista eteenpäin vaikka työtä sen suhteen on. Olen huomannut, että mitä enemmän karsii sitä helpommaksi se tulee. Ensimmäisellä karsintakierroksella ei pääse haluttuun lopputulokseen vaan se voi vaatia niitä useita. Itse olen karsinut tavaraa kotoa pois jo pari vuotta ja työtä riittää.

Kolmas haaste kohti minimalismia on elämäntilanteen muuttuminen ja lapsen kasvaminen. Lapsi kasvaa ja täytyy hankkia isompaa vaatetta ja laittaa pienempiä eteenpäin. Sen lisäksi kiinnostuksen kohteet muuttuvat ja osa vauvaleluista saa siirtyä pois ja tilalle tulee (meille) uusia leluja. Yritän lapsenkin leluissa pysyä minimalistisena ja kohtuullisena. Niin, että siivoaminen on helpompaa niin aikuisille kuin lapselle.

 

Karsimisen ei kuulu olla helppoa

Koen, että jos karsiminen olisi helppoa ei suhtautumisemme tavaraan muuttuisi. Kun tavarasta on vaikea päästä eroon miettii tarkemmin myös tavaraa mitä tulee sisään. Alkaa tekemään harkitumpia ostopäätöksiä ja myös kiinnittämään huomiota lahjaksi saataviin tavaroihin. Niitä ainakin meille tulee jotenkin vaivihkaa. Enkä vielä ole oppinut sanomaan täysin ei kiitos. Olen välillä jopa riidellyt lähipiirin kanssa lahjojen antamisesta. Tavaraan ja lahjoihin liittyy kulttuurissamme paljon tunteita. Tavara ei kuitenkaan saisi olla taakka. Siltä minusta tällä hetkellä tuntuu.

 

Minimalismi toivottavasti tuo kotiimme selkeyttä, siisteyttä ja säästää aikaa ja rahaa. Jotta kaiken sen ajan mitä käytämme turhien tavaroiden huolehtimiseen voisi käyttää itselle rakkaiden ihmisten kanssa olemiseen ja itselle tärkeiden asioiden tekemiseen.

Mitä ajatuksia teillä on tavaroista, lahjoista ja omistamisesta?


LUE MYÖS:

Mitä olen myynyt tonnilla kuukaudessa kotoamme pois?

Emme rakasta tavaraa tarpeeksi

Kurkistus keittiön kaappien sisältöön

 

SEURAA SOMESSA!

Instagramissa @roosablom

Tykkää myös Facebookissa