Emme rakasta tavaraa tarpeeksi

Yleinen | 29.1.2019

Juttelin ystäväni kanssa tavarasta, minimalismista ja ylipäätänsä kuluttamisesta. Lopulta oivalsin yhden keskeisen asian ja lauseen; emme rakasta tavaraa tarpeeksi. Ostamme paljon ja ”ihan kivaa”. Kuulen aina välillä, että jollakin on vaatekaapissa vaatteita tai tavaroita joissa on laput paikallaan ja se on järkyttävää kuultavaa. Jos rakastaisimme omistamiamme asioita huolehtisimme tavaroistamme paremmin ja ne kestäisivät pidempään. Emme myöskään kyllästyisi niin helposti. Myös tarve ostaa uutta ja lisää olisi pienempi kun kotimme täyttyisi asioista, jotka toisivat iloa arjessa.

Itse en ole koskaan tykännyt ostaa mitään ”ihan kivaa”. (Olen myös ehkä hieman aliostaja) Yläasteella, kun rippijuhlani alkoivat lähestyä äitini käski minun valita astiasto-sarjan jota alkaisin keräämään. En halunnut, koska mm. Pentikin astiastot eivät ole koskaan olleet tyylisiäni, vaikka kauniita ovatkin. ”No valitse joku ihan kiva nyt vaan, jota sukulaisten on helppo ostaa sit lahjaksi.” En valinnut. Pyysin rahaa kielikurssia varten ja sain sitä. Seuraavana kesänä olinkin kolme viikkoa Englannissa rahoilla, jotka olin itse kerännyt. Lahjoista, niiden saamisesta ja antamisesta on itselläni vielä lisää sanottavaa. Jätän ne kuitenkin omaan postaukseensa.

”No ei tää maksa paljoa, mä ostan tän.”

Olen pienituloinen. Aloitin yrittäjänä ja ensimmäiset vuodet eivät tuoneet rahaa ovista ja ikkunoista (kuten monet luulivat). Silti koin palkkani olevan riittävä. Pystyin ostamaan useamman sadan euron kengät tai design-tuotteita. Ja silti laittamaan rahaa säästöön. Suurin syy tähän oli, että ostin harvoin mitään ”ihan kivaa” tai heräteostoksia. En pyöri kaupoissa tai kauppakeskuksissa ostaen pieniä kivoja sisustusjuttuja tai uusia halpoja vaatteita. Niihin uppoaa huomaamatta isoja summia kuukaudessa. Ostan vähemmän ja laadukkaampaa. Ja rakastan edelleen jokaista tavaraani jonka olen ostanut. Olen rakentanut sisustusta kotonamme pikku hiljaa, mutta se on ollut sen arvoista. Kotonamme on vain esineitä joista olen tykännyt koko ajan enkä edes kaipaa muuta.

Oma tyylini koostuu design-esineiden ja kirpputorilöytöjen yhdistelmästä. Sisustajana olen mielummin ostamatta, jos en löydä juuri sitä mitä haluan kuin ostan jotain väliaikaista tai ihan ok. En ole koskaan itse ostellut paljon tavaraa. Lähinnä askartelu- ja ompelulaatikot ovat pursunneet kankaita, nappeja, neppareita ja kaikkea ”tästä voisi joskus tehdä jotain”. Niissäkin olen hyödyntänyt aina kirpputoreja ja mummolan vinttiä. Nyt olen karsinut ompelutarvikkeitanikin ja hillinnyt niiden ostamista runsaalla kädellä. En vain kerkeä tehdä kaikkea mitä haluaisin.

Vauvan mukana tullut tavara ahdistaa

Raskausaika vaikutti itseeni niin, että haluan vieläkin enemmän ylimääräisestä tavarasta eroon. Se tavaramäärä mitä pienelle lapselle on hankittu on järkyttävä. En halua elää ääriminimalismia, koska rakastan kaikkea kaunista. Ja varsinkin lapsen kanssa, jos on vain tavaroita jotka helpottavat arkea niin en niistä luopuisi! Tavaroiden onkin tarkoitus tuoda iloa ja helpottaa elämäämme ja arkeamme. Kuitenkin kun esikoisellamme oli laatikossa 40 kappaletta koon 56cm bodeja aloin kauhistua. Olimme onneksi saaneet vaatteita paljon sukulaisilta joten uutena tavaraa ei ole ostettu, mutta silti se määrä ahdisti. Emme todellakaan tarvitse niin paljoa. Olin ajatellut, että 10-15 bodya per koko olisi hyvä. Nyt niitä oli aivan liikaa. Lapsen tulo on asia jolloin tavaran määrä kotona kasvaa väkisinkin ja se on ihan ok mielestäni. Kuitenkin rajansa kaikella.

Nyt on taas edessä sama siivoaminen kuin viime vuonna. Viime vuonna siivosin työhuoneeni ja kotoamme ylimääräistä tavaraa. Pelkästään papereita lähti kassillinen. Kirpputorille 7 Ikea-kassillista ja Nextiiliin askartelu- ja ompelumateriaaleja 4 isoa Ikea-kassia. Ja meillä on keskiverto suomalaisperheisiin nähden vähän tavaraa. Miten sitä silti kertyy kaikkea ylimääräistä? En usko, että yksi täydellinen Konmari-siivous auttaa. On keskityttävä myös siihen miten tavaraa tulee kotiin. Kun viime vuonna siivosin sain paljon tavaraa jo siivottua ja karsittua. Nyt on taas vähemmän tavaraa ja uudestaan siivoaminen helpompaa. Viimeksi en osannut päättää muistoesineiden kohtaloa, joten säästin ne. Nyt käyn valokuvia ja muuta tavaraa läpi. Toivon voivani laittaa ne nätisti esille jottei mitään olisi varastossa pahvilaatikossa säilössä.

Jos minimalistinen elämä kiinnostaa suosittelen katsomaan Netflixistä dokumentin ”Minimalism: A Dokumentary About the Important Things”.

PS. Ylimääräinen tavara tulee lahjoittaa järkevästi. Lue Outi Les Pyyn kattava kirjoitus ”Lahjoita vaatteet oikein kierrätykseen ja uusiokäyttöön.”

Lukijoiden zero waste -vinkit vauvavuoteen

Yleinen | 23.1.2019

0 3

Suosittu postaus saa nyt jatko-osan! Kokosin tähän pelkästään teidän lukijoiden kommentteja ja vinkit ekologisempaan vauva-arkeen. Vauvan kanssa roskista ei tarvitse välttämättä tyhjentää useammin. Pienillä asioilla saa säästettyä niin luontoa kuin kukkaroa. Ensimmäisen osan voit lukea tästä. Sen pidemmittä puhetta aloitetaan!

SOSEET JA SORMIRUOKA

Vauvan ruuat kannattaa tehdä itse. Se on paitsi ekologista myös säästää rahaa. Soseita voi tehdä isomman erän kerrallaan ja pakastaa jääpalamuotteihin. Kun soseet ovat jäätyneet voi ne siirtää pakastusrasiaan tai pussiin. Muutama pala on aina helppo ottaa sulamaan. Soseet valmistuu helposti kauden kasviksista ja hedelmistä lisäten joukkoon lihaa, perunaa yms.

Vauvan soseita voi myös ostaa hävikkiruokakaupoista. Kuten Martsmart ja Fiksuruoka. Usein itse tuote on vielä syömäkelpoinen ja päiväystäkin voi olla monta kuukautta jäljellä, mutta pakkauksessa on jokin virhe.

Sormiruokailussa vauva syö lähes samaa ruokaa kuin muukin perhe. Sormiruokareseptejä löytyy Simppeli Sormiruokakeittiön blogista. (Omasta kokemuksesta voin sanoa, että on helppoja ja hyviä)

Vauvan syömistä varten ei tarvitse hankkia erikseen hienoja ruoka-alustoja tai kalliita juomamukeja. Sormiruokailija voi syödä osan ruuista isolta lautaselta, tarjottimelta tai ihan pöydän päältä. Snapsilasi taas on hyvä juomalasi mistä pienellekkin voi hörpyyttää vettä.

SMOOTHIEPUSSIT

On saatavilla uudelleentäytettäviä smoothiepusseja, jotka voi pestä astianpesukoneessa. Jätä kauppojen kalliit smoothiepussit sinne ja tee itse soseet vauvallesi. Ja plussana taas, että rahaa säästyy.

LASISET TUTTIPULLOT

Lasiset tuttipullot kestävät käytössä pidempään ja ovat hygieenisempiä kuin muoviset. Muovi kärsii aina lämmittämisestä ja siitä voi irrota pientä mikromuovia maitoon. Jos vauva juo maitoa vain silloin tällöin pullosta voi samaa tuttiosaa (1-koon) käyttää koko ajan. Ei ole syytä miksi tuttiosa pitäisi vaihtaa isompaan.

KESTOTALOUSPAPERI JA KESTOTISKIRÄTTI

Vauvan suun voi pyyhkiä kestotalouspaperilla, harsolla tai vaikka kostutetulla pyyhkeellä. Tässäkään asiassa ei ole järkeä käyttää kosteuspyyhkeitä.

EKOLOGINEN PYYKINPESU

Vältä pyykin ylipesemistä. Jokaisesta pienestä tahrasta ei kannata vaatetta laittaa pyykkiin. Kuolalaput myös vähentävät bodyen likaantumista.

VILLAVAATTEET

Villa on hyvä materiaali sillä se talvella lämmittää ja kesällä viilentää. Villan luontainen rasva myös hylkii likaa. Villavaatteet voi siis vain tuuletta, jos niissä ei ole näkyvää likaa. Kun peset villavaatteen tulee se pestä villalle sopivalle pesuaineella ja mielellään lanoliinittaa sen jälkeen. Ei ehkä toimi paljon pulauttavalla vauvalla.

Ohjeet villavaatteet pesuun.

VAUVOJEN VESSAHÄTÄVIESTINTÄ JA POTTAILU

Alle puolivuotiasta voi pissattaa ja kakattaa lavuaariin. Vauvojen vessahätäviestintä voi aikaistaa kuivaksioppimista. (Olen itsekkin tätä tehnyt vaihtelevasti) Kun vauva tekee edes osan tarpeistaan lavuaariin voi vaippapyykki tai kertakäyttövaippojen määrä vähentyä huimasti. Yli puolivuotias vauva, joka osaa jo istua voi opetella potalla käymistä.