Tämä vai tuo – jouluedition

Bongasin tämän hauskan this or that -postausidean Iidan matkassa -blogista joten kopioin tämän itselleni myös. Oli hauska miettiä vastauksia näihin kysymyksiin. Itse en ole vielä oikein päässyt joulufiilikseen, mutta tämä postaus kyllä nostatti joulumieltä.  Itse en ole tehnyt jouluvalmisteluita ja tänä vuonna en edes hankkinut joulukuusta (sitä kyllä kaipasin). Tämä joulu tulee olemaan erilainen kuin aikaisempina vuosina, mutta odotan kyllä joulua innolla. Mutta löpinät sikseen ja suoraa kysymyksiin!

Missä vietät joulua?

Tämä joulu on ekana joulu eronneena. Sitä ennen 10 vuotta vietimme vuorotellen joulun minun äitini tai puolisoni vanhempien luona. Tänä vuonna menen lapsen kanssa jouluaatoksi äidilleni. Joulupäivä ja tapaninpäivä ovat lapsivapaita enkä tiedä vielä mitä teen. Ehkä olen yksin kotona, katson leffaa ja herkuttelen.

Ajoissa vai viime tipassa?

Viime tipassa. Ajattelen aina, etten oikeastaan tee mitään jouluvalmisteluita tai muutakaan, mutta silti aina kaikki jää viime tippaan.

Joulustressi vai joulurauha?

Joulurauha. Itse en juurikaan tee mitään jouluvalmisteluita. Oikeastaan ostan vain muutaman lahjan ja se on siinä. Joten koen, etten stressaa juurikaan joulusta.

Mitä kuuluu joulupöytään?

Itse kyllä tykkään jouluruuasta. Joulupöydästä nappaan ainakin laatikoita (porkkana ja peruna) sekä kinkkua. Jouluna haluan myös syödä saaristolaisleipää ja siihen päälle vegaanista porkkalamössöä joka on vähän sama kuin katkarapumössö. En tiedä sen oikeaa nimeä, mutta hyvää on! Illalla tietenkin herkkuja ja juustoja, nam.

Kumpi mielummin, jälkkärit vai suolaiset?

Molemmat! Ei kompromisseja.

Lähetätkö joulukortteja?

En ole lähettänyt moneen vuoteen enkä lähettänyt tänäkään vuonna. Lapsi askarteli kummeille kortit.

Joulusauna aamulla, päivällä vai illalla?

Päivällä. Aamulla voi heräillä rauhassa ja chillata. Päivällä sitten saunaan ja illalla voi nauttia hyvästä ruuasta ja yleensä pelaillaan ja vietetään aikaa yhdessä.

Konvehdit vai vihreät kuulat?

Konvehdit. Mutta kyllä vihreät kuulat myös ovat hyviä.

Aito kuusi vai muovikuusi?

Ehdottomasti aito kuusi. Itselleni ei tule muovikuusesta samaa vibaa kuin aidosta.

Joulutorttu vai pipari?

Joulutortut. Pipareita on kivempi leipoa ja niistä on hauska tehdä mm. piparkakkutalo. Piparitaikina on hyvää, mutta muuten en ole oikein pipareiden ystävä. Joulutortut glögin kanssa maistuu paremmalle.

Pyjama vai juhlavaatteet?

Molemmat! Tykkään jouluna viettää aikaa rennosti yökkäreissä tai muissa rennoissa vaatteissa, mutta on myös ihana laittaa jotain hienompaa päälle ja vähän kihartaa tukkaa.

Kumpi on pahempi lanttulaatikko vai rosolli?

Lanttulaatikko. En vaan tykkää.

Kumpi on pahempi moniväriset jouluvalot vai vilkkuvavat jouluvalot?

Paha kysymys! Sanoisin, että moniväriset. Vilkkuvat moniväriset ovat ehkä kamalimmat ikinä.

Joulu yksin vai joulu sukulaisissa?

Molemmat. Nyt ensimmäisen joulun eronneena vietän osittain lapsen kanssa sukulaisissa ja osan yksin. Nautin myös siitä, että saan olla vain yksin.

Pehmät vai kovat paketit?

Ei paketteja ollenkaan. Mutta valitsisin kovan, koska jos saisin paketteja niin toivoisin lahjojen mahtuvan kirjekuoreen. Yksi tarpeellinen mitä tällä hetkellä tarvitsisin on porakone ja työkalut. Mitään pehmeää en oikeastaan tarvitse.

Suomenkieliset vai kansainväliset joululaulut?

Kansainväliset ovat yleensä kauniimpia. Mutta silti oma suosikkini on kappale ”Kerran joulukuun aikaan” (Anastasia – Once Upon A December) ja nimenomaan suomeksi.

Joululeffojen suosikki?

En oo moneen vuoteen kattonut joululeffoja. En edes muista mitään joululeffoja. Täytyy ehkä korjata tämä tilanne tänä vuonna. Sitten ehkä osaan vastata tähän kysymykseen, haha.

Edit: Siis tän ois pitänyt olla päivän selvä vastaus. Nimittäin Joulupukki ja Noitarumpu. Ihan mun lemppari ♥

Jouluruokia vain aattona vai tapaninpäivään asti?

Ei mua haittaa syödä jouluruokia parinakin päivänä.

Kumman skippaisit mieluimmin joulun vai uudenvuoden?

Joulun. Rehellisesti – vihaan joulua. Ei uusi vuosikaan ole mitenkään erikoinen juhla ja yleensä aika mitään sanomaton. Yleensä uutena vuotena on huonommat bileet kuin jonain tavallisena lauantaina. Vietän uuden vuoden tänä vuonna lapsen kanssa. Kertokaa mitä lapselliset sinkut tekee juhlapyhinä ja mitä sillon voisi tehdä?

Joulukoristeet pois heti joulun pyhien jälkeen vai vasta loppiaisena?

En itse koristele juurikaan joulua joulukoristeilla vaan enemmän talvi/kausi -teemaisesti. Sen takia pidän koko talven mm. jouluvaloja.

Parasta joulussa?

Vaikea kysymys, mutta pidän siitä, että jouluaatto on ainoa päivä vuodesta kun istutaan porukalla äidin luona pelaamassa illalla korttia ja viettämässä aikaa ilman kiirettä.

Ihanaa joulun odotusta! ♥

LUE MYÖS

Tehokas ja halpa kotitekoinen pyykinpesuaine

DIY | Neulottu panta kierteellä

Ainoat 10 lelua, jotka lapsi ”tarvitsee”

SEURAA MINUA MYÖS INSTAGRAMISSA

Löydät minut @roosablom

Kuntavaaliehdokas Pälkäneellä

Olen Vihreiden kuntavaaliehdokkaana Pälkäneellä. Valitsin Vihreät sillä he edustavat tällä hetkellä eniten niitä arvoja mitkä itselleni ovat tärkeitä. Koen myös Vihreät nuorekkaaksi ja rohkeaksi puolueeksi, jossa uskalletaan tehdä töitä tasa-arvon ja ympäristön eteen, pitäen huolta heikoimmassa asemassa olevista. Tätä samaa haluan myös itse ajaa mahdollisen oman vaalikauteni aikana.

Tässä postauksessa haluan avata tarkemmin kuka olen, miksi lähdin vaaleihin ja mitä asioita haluan ajaa eteenpäin. Minulle saa aina laittaa viestiä ja keskustelen mielelläni eri aiheista. Haluan myös oppia ja kerätä ideoita muilta sillä me emme kukaan tee töitä yksin. Päätökset valtuustoissa tehdään yhdessä, joten yhteen hiileen puhaltaminen on tärkeää. Vaikka koen myös tärkeäksi sen, että tulen kaikissa päätöksissä pysymään omien sanojeni takana enkä aio tehdä päätöksiä tai äänestää muiden paineiden alla. Myös riittävä tiedon kerääminen aiheista ennen äänestystä on tärkeää ja haluan jutella kuntalaisten kanssa kuntaa koskevista asioita. Jotta ne ketä asiat koskettavat pääsevät myös ääneen.

Rohkeasti tulevaisuuteen!

Miksi lähdin kuntavaaliehdokkaaksi?

Minua pyydettiin kuntavaaliehdokkaaksi jo keväällä 2020. Silloin kieltäydyin. Vauvavuoden väsymys painoi ja en juuri silloin kokenut sitä sopivaksi. Kuitenkin nyt kun unta on taas saanut ja lapsikin alkanut kasvamaan ja sitä myötä arki helpottumaan. Koin, että arkeen tuli enemmän tilaa ja mahdollisuus lähteä kunnanvaltuustoon mikäli minut sinne äänestettäisiin.

Kuitenkin oli kaksi syytä miksi koin todella tärkeäksi lähteä ehdokkaaksi. Ensimmäisenä se, että tällä hetkellä valtuustossa istuu pelkästään keski-ikäisiä miehiä. (Naisia 26%, valtuuston keski-ikä 59-vuotta) Valtuustoon tarvitaan monipuolisemmin eri ikäisiä, taustaisia ja sukupuolisia valtuutettuja. Pälkäneen kunnanvaltuuston henkilöt, puolueet ja iät näet täältä. Olen myös kirjoittanut aiheesta lisää täällä.

Lopullinen sysäys oli, kun Pälkäneellä Aitoon koulua oltiin lakkauttamassa. Onneksi sitä ei lopulta lakkautettu, mutta jo pelkkä ehdotelma oli ihan järjetöntä! Ajatukseni oli, että en halua henkilöiden joilla ei ole edes pieniä lapsia tai koululaisia niin päättävän koulujen ja varhaiskasvatuksen asioista. Kyllä siellä pitää olla mukana meitä ketä asia oikeasti koskettaa. Pälkäneellä muutenkin on ajettu 2010-luvulla kaikki kyläkoulut alas (paitsi Aitoo) mikä on järjetöntä. Kahden ja yhden koulun -malli, jota kunnassa on ajattu ei ole pitkällä tähtäimellä mitenkään kannattavaa eikä myöskään lisää kunnan houkuttelevuutta tai muuttovoittoisuutta.

Mitä asioita haluan ajaa?

Olen laittanut omiksi tärkeiksi arvoikseni sekä asioiksi mitä haluan näissä vaaleissa ajaa niin viisi teemaa. Vaaliteemani ovat lapset & nuoret, tasa-arvo, yrittäjyys, mielenterveys sekä luonto & ympäristö. Nämä eivät järjestyksessä.

Lapset ja nuoret

Lasten asiat koen tärkeäksi sillä itselläni on 3-vuotias lapsi. Varhaiskasvatukseen liittyvät asiat ovat siis meidän perheessä tällä hetkellä ajankohtaisia, mutta jo neljän vuoden päästä meitä koskettaa myös koulu. Meidän lähikoulu tulee olemaan Kostian koulu.

Varhaiskasvatuksessa täytyy säilyttää pienet ryhmäkoot ja huolehdittava, että hoitajia on riittävästi. Myös varhaiskasvatuksen työntekijöiden jaksamisesta ja kuormittavuudesta on huolehdittava. Jokaiselle lapselle on taattava laadukas varhaiskasvatus, jossa työntekijöillä on aikaa kohdata ja kuunnella jokaista lasta yksilönä. On myös huolehdittava, jos pandemia jatkuu niin lasten tunteiden ilmaisun ja -lukemisen sekä puheenkehityksestä. Sillä maskien käyttö vaarantaa ja heikentää pienten lasten kykyä nähdä aikuisten kasvot ja ilmeet. Joista lapsi oppii niin tunteita kuin puhetta. On mietittävä miten turvaamme pienten lasten kehityksen kannalta tärkeät asiat poikkeusoloista huolimatta.

Varhaiskasvatuksen laadusta ei pidä tinkiä. Varhaiskasvatuspaikkoja on oltava riittävästi ja taattava, että varhaiskasvatuksen tilat tulevat olemaan myös sisäilmaltaan puhtaita. Pienet lapset viettävät viikossa jopa enemmän tunteja varhaiskasvatuksessa kuin koululaiset koulussa. Siksi on taattava lapsille turvallinen ja mukava ympäristö, jossa jokainen huomioidaan yksilönä.

Kouluissa on Kostian koulun tilanteelle tehtävä jotain heti. On mietittävä miten saamme oppilaat mahtumaan kouluun sekä rakennetaanko sisäilmaltaan terve, uusi koulu. Uusi koulu tulisi ehdottomasti olla hirsikoulu ja koulun täytyisi olla tarpeeksi tilava, jotta oppilaita mahtuisi enemmän myös tulevaisuudessa, jos (kun) kuntaan muuttaaa lisää lapsiperheitä.

On myös mietittävä vakavasti voisiko kyläkouluja perustaa uudestaan. Kyläkoulujen suosio kasvaa ja ne ovat harvinaisempia ja ehdottomasti rikkaus. Pinta-alaltaan isossa kunnassamme lasten koulumatkat myös muuttuvat kohtuuttomiksi. Kyläkoulujen palauttaminen lisäisi kylien vetovoimaisuutta, parantaisi kuntaimagoa ja lisäisi lapsiperheiden kiinnostusta kuntaa kohtaan.

Kostian koulun tilanteesta sekä ajatuksia kyläkouluista olen kirjoittanut lisää tässä postauksessa.

Lasten ja nuorten ääntä on myös saatava kuuluviin. Siksi olisi ehdottoman tärkeää perustaa Pälkäneelle nuorisovaltuusto. Sillä kukaan joka itse ei ole nuori ei voi tietää tarkkaa mitä nuoret tarvitsevat. Meillä varmasti on ajatuksia, mutta meidän on tehtävä päätöksiä yhteistyössä nuorten kanssa ja kuunneltava heidän mielipiteitään. Nuorisovaltuustolla tukisimme ja kannustaisimme nuoria kertomaan heitä koskevista asioista ja päätöksistä ja saisimme heidän äänensä kuuleviin.

Yrittäjyys

Olen itse ollut päätoiminen yrittäjä 19-vuotiaasta alkaen ja toiminimen perustin ollessani 17-vuotias. Myös puolisoni on yrittäjä ja hän heittäytyi päätoimiseksi yrittäjäksi kuukausi ennen esikoisemme syntymää (tiedän, kuulostaa hullulta!) eli melkein 3 vuotta sitten. Itselleni yrittäjyys on siksi todella tärkeä asia. Yrittäjyydessä on paljon epäkohtia ja epätasa-arvoa Suomessa. Muutamia selkeitä epäkohtia on YEL-järjestelmä, joka on yrittäjälle kannattamatonta. Yrittäjien sosiaaliturvan puute, jota vasta nyt ensimmäistä kertaa koronakriisin aikana yrittäjät pystyivät hakemaan työttömyyskorvausta ilman yritystoiminnan lakkauttamista. Naisten asema yrittäjinä sekä naisten palkkaamisessa on iso ongelma, koska äitiysvapaat kaatuu yrittäjän maksettavaksi. Kun yritykselle jää kuluja yli 20 000 euroa työntekijästä, joka on äitiyslomalla voi se kaataa monta pienyritystä (ja tiedän näin käyneen). Lisäksi pitää palkata sijainen tai yrittäjän hoitaa työntekijän työt itse. Miesten aloilla tai miehiä palkatessa tälläistä riskiä ei ole. Tämä myös aiheuttaa epätasa-arvoa naisten työllistymisessä. Mutta kyllähän se on fakta, että jokaisen (varsinkin) pienyrittäjän on myös ajateltava itseään ja omaa perhettään jotta ei joudu vaikeuksiin työntekijän mahdollisen raskauden takia.

Olen myös sitä mieltä, että yrittäjät luovat työpaikkoja. Jos työllisyyttä halutaan nostaa niin on myös tuettava yrityksiä tai muuten kunnan tai valtion on lisättävä itse työpaikkoja. Olisi tärkeää houkutella kuntaan uusia yrityksiä ja yrittäjiä, jotta työpaikkoja riittäisi jatkossakin ja kunta olisi houkutteleva työpaikkojen suhteen myös.

Jokatapauksessa haluan ehdottomasti ajaa myös kunnassa yrittäjien asioita. Enkä halua vähätellä työntekijöitä sillä itsekkin olen työllistänyt osa-aikaisesti naisia, kun minulla oli vielä liiketila Tampereella ja mieheni yritys toimii myös työnantajana. Työntekijät ovat myös tärkeä osa yritystä ja auttavat yritystä kasvamaan ja vapauttavat yrittäjän resursseja, jottei hänen tarvitse tehdä kaikkea itse.

Mielenterveys ja ennaltaehkäisevä työ

Meidän on tehtävä päätöksiä pitkällä tähtäimellä eikä katsottava vain lähitulevaisuuteen. Mielenterveyspalveluihin tulee ehdottomasti panostaa lisää. Varsinkin pandemia on lisännyt mielenterveysongelmia sekä päihteiden käyttöä. Tarvitsemme lisää matalankynnyksen keskusteluapua, johon pääsee ilman lääkärin lähetettä. Olisi se yhden kerran puhelu tai useamman kerran juttelu psykologin kanssa.

Mielenterveysongelmiin ja matalankynnyksen palveluihin panostaminen säästää pitkällä tähtäimellä paljon rahaa. Mielenterveysongelmat lisäävät vaaraa päihteiden käyttöön sekä syrjäytymiseen varsinkin nuorilla. Lisäksi vanhempien ongelmat heijastuvat lapsiin ja koko perheeseen. On myös autettava perheitä ja tuettava niissä tilanteissa, kun on raskasta ennen, kuin voimavarat ovat loppu. Tarjoamalla konkreettista apua niin lastenhoidon, kodinhoidon kuin parisuhdeterapian kanssa.

Kouluissa tulisi lisätä resursseja koulukuraattoreille ja 1-2 kertaa vuodessa järjestää jokaiselle lapselle vähintään yksi käynti, jossa hänet kohdattaisiin ja kysyttäisiin mitä kuuluu. Näin pystyttäisiin kohtaamaan lapsia ja nuoria sekä tarjoamaan apua heille ja perheille.

Mielenterveyspalveluista olen kirjoittanut lisää tässä postauksessa.

Oman tarinani ”Miksi käyn psykoterapiassa – minun tarinani” postauksen voit lukea tästä. (2019)

Tasa-arvo

Mielestäni kaikissa päätöksissä tulee ajatella tasa-arvoa. Koski se sitten paikallisten yrittäjien asemaa isoihin toimijoihin verrattuna kilpailutuksissa, lasten tasavertaista mahdollisuutta harrastaa, naisten aseman parantamista… Lista on loputon! Itse haluan, että kunnassamme on hyvä ilmapiiri ja tuetaan jokaista niin, ettei raha tai mikään ulkoinen asia aja epätasa-arvoon.

Luonto ja ympäristö

Ilmastonmuutos on todellinen eikä kukaan voi kiistää sen olemassaoloa. Meidän täytyy ehdottomasti tehdä päätöksiä luontoa ja ympäristöä suojellen. Pälkäneellä upea luonto ja järvet ovat lähellä. Tämä on kaunis kunta ja sellaisena sen haluamme pysyvän.

On mietittävä erilaisia energiantuotantomahdollisuuksia kuten aurinkopaneeleja, led-valaistusta katuvaloihin ja muita energiaa säästäviä ratkaisuja. Rakennettava teollisuus on huomioitava ympäristöä kuunnellen, jottei luonto tai vesistöt kärsi.

Olen sitä mieltä, että yksityisautoilua ei tule kieltää tai tehdä siitä hankalaa vaan tukea ja lisätä muita vaihtoehtoja sen rinnalle. Kunnassa moni tarvitsee autoa (minä mukaanlukien), mutta meidän on myös mietittävä vaihtoehtoja sen rinnalle. Millaisia julkisia tai palvelubusseja voisimme kuntaan saada, jotka auttaisivat myös niitä joilla ei ole käytössä omaa autoa (varsinkin alaikäiset ja vanhukset). Yhteiskäyttöautot kyliin olisi varmasti kokeilemisen arvoista ja niitä pitäisi testata.

Lisäksi kaikessa rakentamissa tarvitsee tehdä varauksia sähköauton latauspisteille. Sähköautot ovat tulevaisuus ja niiden latausmahdollisuuksia ja latauspisteille varauksia tulee tehdä, joka on kannattavampaa pitkällä tähtäimellä, kun se huomioidaan jo rakennusvaiheessa.

Olen myös kirjoittanut ajatuksiani yksityisautoilusta maaseutukunnassa. Pääset lukemaan postauksen tästä.

Muut arvot ja teemat

Muita tärkeitä teemoja mielestäni on kunnan muuttovoittoisuuden edistäminen, kuntaimagon parantaminen ja vuokra-asuntotilanteen parantaminen.

Tällä hetkellä toimin asuntosijoittajana ja seuraan aktiivisesti Pälkäneen vuokra-asuntotilannetta. Se on aivan järkyttävä ja olematon! Pälkäneellä ei ole tarjolla nykyaikaisia vuokra-asuntoja. Meidän tarvitsisi myös lisää tukea erilaisia muita asumismuotoja kuten asumisoikeusasuntoja sekä rakentaa lisää minitaloja. Minitalot ovat saaneet hurjan positiivisen vastaanoton Luopioisissa. Myös maailmalla tämä trendi on lisääntynyt ja esimerkiksi Tukholmassa rakennetaan minitaloja omakotitalo-alueille. Meille yhteisölliset minitalokylät ympäri kuntaa olisivat uusi ja kiinnostava muuttovaltti. On tartuttava rohkeasti tuleviin trendeihin.

Kunnan tulisi myös kaavoittaa enemmän haja-asutusalueille sekä rantatontteja. Tehdä nimenomaan valtti siitä, että olemme maaseutukunta ja se on suuri rikkaus. Ei maalle muuttavat halua rakentaa pienille tonteille kahden metrin päähän naapurin talosta. Täällä halutaan omaa rauhaa, mutta lähellä palveluita. Myös rantatontit ja haja-asutusalueille on selkeästi kysyntää.

Kunnan imago ei ole tällä hetkellä kovin positiivinen, vaikka kunta itsessään on aivan ihana ja monet kuntalaiset täällä viihtyvät. Tähän asti päätöksiä on tehty niin, että ne ajavat ihmisiä muuttamaan pois kunnasta. Kuten esimerkiksi tämä kyläkoulujen lakkauttaminen. Itse olen nimenomaan muuttanut Pälkäneelle 22-vuotiaana ulkopaikkakuntalaisena ja ummikkona, jolla ei ole mitään tietoa koko kunnasta ja vielä perustanut täällä perheen. Miten nuoria aikuisia saataisiin houkuteltua kuntaan lisää? Pitäisi varmasti ajatella enemmän mitä me nuoret aikuiset oikeasti haluamme. Me haluamme lapsille lyhyet koulumatkat, isoja tontteja, trendikkäitä asumismuotoja, yhteisöllisyyttä, mutta omaa rauhaa, luonnonläheisyyttä ja montaa muuta asiaa.

Itse jaan jatkuvasti omia kokemuksiani Pälkäneestä Instagramissa ja blogissa. Olen saanut seuraajiltani palautetta, että Pälkäne kuulostaa houkuttelevalta paikalta ja myös jotkut ovat harkinneet vakavasti muuttoa tänne. Vastailen aina välillä kysymyksiin mm. Pälkäneen kunnan ilmapiriistä, varhaiskasvatuksesta, palveluista, hinnoista ja monesta muusta asiasta. Tehdään Pälkäneestä aidosti houkutteleva kunta muuttaa.

Jos olet pälkäneläinen ja tuntuu, että arvomaailmamme kohtaa ja voisit minua äänestää niin äänestysnumeroni on 3. ♥

Tiedän myös, että kunnanvaltuustossa oleminen ei varmasti tule olemaan helppoa. Aivan varmasti saa kuraa niskaan ja puukotetaan selkään. Uskon, että työni somen parissa on siinä määrin hyötyä, että en pelkää sitä. Olen saanut elämäni aikana erilaisia kommentteja somessa ja kasvostusten, uhkailuja, puheluita, huumattu ja vaikka mitä. Minua ei kuitenkaan voi hiljentää. Minun ääniä ei voi ostaa enkä todellakaan aio vain kulkea virran mukana päätöksissä, jos olen eri mieltä. Uskallan myös avata suuni ja kertoa ovat näkökulmani. Leijonanemon vastoni heräävät, kun haluan puolustaa itselleni tärkeitä asioita.

Haluan myös muistuttaa kaikkia äänestämään! Sillä keski-ikäiset sekä vanhukset kyllä muistavat mennä uurnille. Nuoret usein jättävät äänestämättä ja ylipäätänsä kunnallisvaaleissa äänestysprosentti on vain 50-65%. Kunnanvaltuustossa päätetään ruohonjuuritason asioista, jotka vaikuttavat eniten kuntalaisten elämään ja arkeen. Muista siis käyttää äänesi. Varsinkin Pälkäneen kokoisessa pienessä kunnassa yksikin ääni voi olla ratkaiseva.

Seuraa Facebookissa

Pääset Facebook-sivuilleni tästä.