KERTAKÄYTTÖMUOVIA ALETAAN KIELTÄMÄÄN GLOBAALISTI ERI TAHOJEN TOIMESTA

Välimerestä on tulossa muovimeri ja turismi lisää Välimeren muoviroskaa 40 prosentilla joka kesä. On havaittu, että välimeren eläimistä jokainen on syönyt mikromuovia ja 90 prosenttia eläimistä suurikokoista muovia.

Suomessa ploggaus eli roskajuoksu nostaa suosiotaan. Tavoitteena pitää rannat ja puistot siisteinä roskasta ennen kuin rantamme täyttyvät muovista.

Wärtsilä on lahjoittanut Hangon ja Rauman satamaan Seabin -meriroskiksen. Roskis laitetaan mereen ja se imee pintavettä itseensä. Vesi pumpataan takaisin mereen ja roskat jäävät roskiksen suodattimen sisään. Wärtsilä aikoo laajentaa toimintaansa ja lahjoittaa 40 roskista ympäri maailmaa tytäryhtiöidensä kautta.

Hyviä uutisiakin on. Tuore raportti kertoo, että muovin kierrätyksellä voidaan pudottaa yllättävän paljon päästöjä.

Matsmart -verkkokauppa myy edullisesti hävikkiruokaa. (Ei tuoretuotteita) Tuotteita, joiden parasta ennen -päiväys on lähestymässä tai mennyt juuri, pakkaus on jotenkin virheellinen tai uudistettu tai muu syy miksi tuotetta ei voida myydä normaaleissa ruokakaupoissa. Matsmartilta löytyy myös mm. siivousaineita, apteekkituotteita, hammasharjoja, shampoita ja muita päivittäistavara-tuotteita.

YLE uutisoi kesäkuussa, että nettikauppa Amazon tuhoo järjestelmällisesti nettikaupasta palautuneet uudenveroiset tuotteet. Amazonin työntekijät kertovat, että laittavat mm. huonekaluja, kännyköitä ja kodinkoneita jätepuristimiin kymmenien tuhansien eurojen edestä päivittäin. Kaupan liitton tietojen mukaan tilanne vaikuttaa samalta kuin vaatejätti Zalandolla. Kuitenkin Zalando itse on itse on ilmoittanut, että 97% palautuksista menee takaisin myyntiin ja vain 0,05% tuhotaan. Mikä sitten onkaan oikea totuus, se jää tietämättä..

Vaatteista arviolta puolet palautuu takaisin verkkokauppoihin. Halpa massatuotanto on aiheuttanut vaatteissa hyvin paljon paikkaansa pitämättömiä kokomerkintöjä ja harvemmin verkkokaupoissa on edes ilmoitettu vaatteiden mittoja sentteinä. Tampereen Yliopiston tutkimuksen mukaan suomalaisten verkkokauppatilauksista 40% palautettiin viimeisen vuoden aikana. Zalandolla luku huitelee 50-70% välillä. Viime vuonna Suomeen saapui 40 miljoonaa pakettia ulkomailta. Yle Kioski teki videon kuinka paljon nettikauppojen palautukset kuormittavat ympäristöä ja mitkä niiden todelliset ilmastovaikutukset ovat. Videon voit katsoa tästä.

Mistä nyt puhutaan? Listasin huhti- ja toukokuun aikana puhutuimmat ja sykähdyttävimmät uutiset ekopiireissä.

Vaatevallankumousta vietettiin taas huhtikuussa

#Roskajuoksu eli #plogging on rantautunut myös Suomeen. Ideana on yksin tai porukalla lenkkeillä ja kerätä samalla maasta löytyviä roskia. Ulkoilua, urheilua ja ympäristöteko samassa paketissa. Zero Waste Finland ry järjestää yhteisiä roskajuoksuja. Seuraava tapahtuma on 3.6. ja varmistuneita lähtöpaikkoja ovat Helsingin Hakaniemi ja Vantaan Pähkinärinne. Lisätietoa löytyy täältä.

Myös jokavuotista Siivouspäivä -tapahtumaa vietettiin 26.5. koko Suomessa. Tapahtumassa kuka tahansa voi levittää (melkein) minne tahansa oman vilttinsä ja myydä itselle tarpeettomia tavaroita pois. Seuraava Siivouspäivä -tapahtuma on kesän lopussa.

Lähde: Zero Waste Finland ryn Facebook -päivitys

Hälytyskellojen pitäisi soida, jos pelkkien postikulujen hinnalla saa toiselta puolelta maapalloa tilattua jotain. Piraattimeikit ovat yleistyneet ja niiden valmistuksessa käytetään usein ainesosia, jotka ovat EU:n sisällä kielletty. Euroopasta ostetut meikit joutuvat tulliin ja tarkastettavaksi ennen myyntiin päätymistä. Piraattimeikkejä ei valvota, joten niiden sisältö voi olla mitä tahansa.

Lähde: Yle tilasi ja testasi viisi halpatuottetta Kiinasta

Muovi ja sen ongelmat nousevat pintaan erilaisissa artikkeleissa ja videoissa. Merien syvimmästä kohdasta oli löydetty ihmisen aiheuttamaa muovijätettä, josta kolmasosa oli mikromuovia. Monet paratiisirannat peittyvät muovijätteiden alle ja muovijätettä lilluu myös isoina lauttoina meressä.

Muovin vähentäminen kiinnostaa monia, mutta usein herää kysymys ”Mikä roskapussiksi?”. Biohajoavat muovipussitkaan eivät ole niin ekoja kuin antavat ymmärtää. Ekologisintahan on hyödyntää kaikki mahdolliset leipäpussit, wc-paperien muovit jne roskapusseina. Ruotsalaisessa ruokaketjussa on kokeiltu muovikasseille panttijärjestelmää. Muovikassista maksetaan 1 kruunun (=10cent) pantti ja sen saa takaisin palauttamalla muovikassin, joka saa myös olla loppuun kulunut.

Mediassa on puhuttu sitä kuinka länsimaista dumpataan jätettä Aasiaan ja Kiina on kieltäytynyt vastaanottamasta muiden maiden jätettä. Euroopassa myös meno on mennyt hurjaksi kun sveitsiläiset ovat alkaneet salakuljettamaan roskiaan Ranskaan.

Muovin hyödyistä, haitoista ja kierrätyksestä kannattaa katsoa Kalenterikarjun Muovitietoisuus -video.

Kuva: Zero Waste Finland ry

Erilaisia lakialoitteita muovin kieltämisestä on tehty. Britannia aikoo kieltää muovipillit ja vanupuikot lailla. Suomessa vasta on laitettu vireille erilaisia lakialoitteita. Kuitenkin toukokuun lopussa Helsingin sanomat uutisoi, että EU aikoo kieltää 10 erilaista muovituotetta. Listalla on mm. vanupuikot, pillit ja muoviset kertakäyttöaterimet.

Lakialoite: Mikromuovien käytön kieltäminen kosmetiikassa lainsäädännöllä
Lakialoite: Muovipillien ja muoviaterimien täyskielto sekä muovipussien käyttökielto päivittäistavarakaupassa