Hae
Roosa Blom

1-vuotiaan vaatekaappi

Kyselin Instagramissa (seuraa @roosablom), että haluaisitteko mielummin esittelyn 1-vuotiaan vaatekaapin sisällöstä vai vertailun eri merkkien harkkahousuista. Äänestitte vaatekaappi-postauksen puolesta joten harkkahousuista esittelyä myöhemmin! Instagramissa päivittelen ahkerasti stoorin puolelle, joten jos haluat nähdä kurkistusta elämääni hieman paremmin niin kannattaa seurata siellä.

 

Taaperon vaatekapseli

Olen yrittänyt koko ajan enemmän ja enemmän luoda muksulle toimivaa ja minimalistista vaatekaappia. Niin, että vaatteita on riittävästi muttei liikaa. Sekä yläosat ja alaosat sopivat keskenään. Alaosissa suosin yksivärisiä ja neutraaleja värejä. Yläosat taas saavat olla minkäväriä vaan. Näin kaikki vaatteet sopivat keskenään yhteen ja ei ole väliä mitkä vaatteet nappaa päälle. Varsinkin mies ei välitä mitä laittaa kunhan vaan vaatteet on päällä. Vaikka varsinaisesti en ole vaatekapselia tehnyt olen yrittänyt soveltaa sieltä vinkkejä muksun vaatekaappiin. Huomaan, että kaikessa yksinkertaisestaminen helpottaa arkea huomattavasti. Seuraavaksi pitäisi käydä oma vaatekaappi läpi..

 

Perusvaatteet riittää

Pääsääntöisesti käytetään pitkähihaisia paitoja ja pitkälahkeisia housuja. Myös kuumina päivinä, koska suojataan auringolta ensisijaisesti vaatteilla ulkona ollessa. Kesällä hieman tuulisena tai viileampänä päivänä laitetaan ulos huppari. Kylmemmällä kelillä välikausihaalari. Sisällä saatetaan laittaa t-paita, jos on oikein kuuma. Shortseja käytetään harvoin ja yleensä mielummin ollaan pelkällä vaipalla tai harkkahousuilla. SuperJellonan bokserimalliset harkkahousut käyvät myös shortseista. Olen luopunut bodeista jo pitkään aikaa sitten. Kun aloitimme kunnolla pottailemaan 8 kuukauden iässä tuntuivat bodyt epäkäytännöllisiltä. Tavalliset housut ja paita on paljon helpompi. Kun keväällä oli vielä kylmiä kelejä ja lapsemme nukkui päiväunet vaunuissa ulkona niin silloin body oli hyvä. Paita saattoi nousta hieman ja selkä jäädä paljaaksi, mutta body pysyi paikallaan. Kuitenkaan sisällä en kokenut niitä enää hyväksi.

Tämä lastenvaate-buumi on hyvin mielenkiintoinen ilmiö. Olen työskennellyt koko ikäni eettisen ja ekologisen muodin parissa ja seurannut monien lastenvaatebrändien kasvua ihan läheltä. Olen iloinen, että laadukkaat, eettisesti valmistetut vaatteet nousevat. Samaan aikaan en ymmärrä äitien järjetöntä haippausta siitä, että lapsen päällä on vain tiettyjä merkkivaatteita. Tuntuu, että niitä ostetaan vain merkin takia. Lapsista tehdään pieniä muotinukkeja ja kaikki mätsää aina sukista hiuspantoihin. Eikä siinä mitään pahaa ole, mutta välillä tuntuu että hommat menee ihan överiksi. Totta kai tykkään, että lapsella on hienot vaatteet, mutta olen nykyään vähän realisti. Mielestäni jos vaatteet on siistit ja ihan ok niin se riittää. Meidän lapsi kulkee pääsääntöisesti kirpparilta ostetuissa perusvaatteissa. Olen myös miettinyt, että kuinka paljon tämä merkkivaate-buumi aiheuttaa lapsien välille jo pienestä pitäen eriarvoisuutta. Mutta pysyäkseni postauksen aiheessa kirjoittelen tuosta ajatuksiani myöhemmin lisää.

Kaikki vaatteet kirpputorilta

En ole ensimmäisen vauvavuoden aikana joutunut ostamaan meidän lapselle yhtään vaatteita tai asusteina uutena. Ainut mitä olen ostanut uutena on sukat ja niitä olen myös ostanut käytettynä. Kerhotossut myös ostin uutena päiväkotia varten sillä niitä ei meinannut löytyä (edes uutena) koossa 20 mistään. Kaikki tossut alkoivat koosta 23. Moni äiti sanoo, että jossain vaiheessa kirpputorilta ei enään löydä lapsille vaatteita. On totta, että pieniä kokoja 50-62cm löytyy aivan järjettömästi lähes käyttämättöminä. Yritän aina olla yhden koon edellä ja jos satun kirpparilta löytämään niin ostan jo muutamia seuraavan koon perusvaatteita kaappiin valmiiksi. Yleensä paitoja, housuja ja yökkäreitä. Sitten kun alkaa näyttämään, että edellinen koko jää pieneksi ei ole hirveä hoppu ostamaan uusia vaatteita. Kun seuraava koko tulee ajankohtaiseksi täydennän sitä vielä tarvittaessa. Tällä hetkellä käytössä on 80cm vaatteet ja muutamia 74cm. Kaapissa on valmiina odottelemassa 86cm vaatteita. Ja tähän kokoon asti olen löytänyt kaiken käytettynä.

Miehen sisaruksilla on myös pieniä lapsia ja serkuksia on syntynyt hyvin peräkkäin. Miehen vanhempien alakerran varastoon on ”tehty” lastenvaatteille säilytys. Sinne voi kukin viedä aina pieneksi jääneet vaatteet ja ottaa mitä tarvitsee. Tosin meidän pojalla on kuukautta nuorempi serkku, joka käyttää samaa kokoa. Olen täydentänyt vaatteita myös kirpparilta. Joten vaatteita ja ulkohaalareita on odottelemassa jonkin verran kokoon 120cm asti.

Kuitenkin, jos on tarve jollekkin tietylle vaatteelle tai asusteelle ja en löydä ollenkaan käytettynä pyrin ostamaan aina mahdollisimman laadukasta ja eettisesti tuotettua. Silloin en katso juurikaan hintalappua. En osta ikinä ketjuvaateliikkeistä mitään lapselle enkä itselleni. Kirpputoreilta ostettuna en välitä onko vaate ketjuliikkeestä vai joku muu. Tärkeintä on mielestäni, että vaate on siisti ja hintalappu sopiva. Yleensä maksan 1-2 euroa käytetystä lastenvaatteesta.

 

Vaatteita ei kuulu varoa

Meillä ei ole erikseen hienompia ja huonompia vaatteita. Toki juhlavaatteet ovat erikseen, mutta muuten kaikki vaatteet ovat arkivaatteita. Samoilla vaatteilla saa syödä, möyriä pihalla ja nauttia elämästä. Pesukone pesee ja ompelukoneella korjataan. Mielestäni vaatteita ei kuulu varoa. Syy miksi myös ostan vaatteet aina käytettynä on, että ne saa edullisesti ja ei harmita jos niihin tulee reikiä tai tahroja jotka ei lähde pesussa.

Vaatteita kuluu pääsääntöisesti 1-2 asua päivässä. Ei vaihdeta vaatteita heti jokaisen tahran jälkeen. Lisäksi päiväkodissa pitää olla varavaatteita ja siellä onkin aina kaksi vaatekertaa. Keskimäärin joka toinen päivä saan kantaa likavaatepussia kotiinpäin. Lapsen pyykkiä (vaatteet ja kestovaipat) pestään 3-4 päivän välein. Aikuisten pyykkiä pestään koneellinen 1-2 viikon välein. Joskus myös lapsen pyykkien sekaan heitän pyyhkeitä tai aikuisten pyykkiä jos kone ei tule täyteen. Jos pyykkiä pesee harvemmin tarvitsisi vaatteita olla enemmän tai jos kone pyörähtää useammin pärjää pienemmällä määrällä. Ihana Maatuska -blogin Riina kirjoitti, että heidän taaperon vaatteet mahtuvat koriin. Heidän suurperheessä tosin pesukone pyörähtää usein (2 aikuista, 4 lasta ja 3 bonuslasta). Vaatemääriin siis vaikuttaa kuinka usein pyykkiä kotona pestään.

1-vuotiaan vaatekaappi

Alla listattuna on lapsemme vaatekaapin sisältö kesällä. Talvella voisi jättää pois kaikki kesävaatteet ja lisätä muutamia paksumpia vaatteita ja kerrastoja. Tällä vaatemäärällä vaatteita ei seiso kaapissa juurikaan vaan ne on joko päällä, pyykissä tai kuivumassa. Luonnollisestikkin tätä postausta tehdessä osa vaatteista oli lapsen päällä, päiväkodissa tai pyykissä. Joten kuvissa vain osa vaatteista.

 

Sisävaatteet

10 Pitkähihaista (2 päiväkodissa)

2 T-paitaa

9 Housut (2 päiväkodissa)

Shortsit

Lappuhaalarit

3 Hupparia (1 päiväkodissa)

2 Collegepaitaa (1 päiväkodissa)

3 Yökkäriä (2 pitkähihaista, 1 lyhythihainen)

Juhlavaatteet: Kauluspaita & housut

Jos haluaisi olla vielä minimalistisempi voisi tästä määrästä ottaa yhden hupparin, yhden collegepaidan ja shortsit pois. Lappuhaalaritkin ovat vain vaate jota käytän silloin tällöin, koska ovat söpöt. Mutta ne eivät ole kovin käytännölliset pottailevalla lapsella.

Ulkovaatteet

2 Ulkohaalaria

Kurahaalari (päiväkodissa)

Kurahanskat (päiväkodissa)

Kumisaappaat (päiväkodissa)

 

Löysin kirpputorilta ulkohaalarit 3 eurolla ja 4 eurolla. Ajattelin, että päiväkodin alkaessa olisi hyvä jos on varahaalari. Jos toinen haalari on vaikka pesussa. Tänä kesänä ei ole haalaria ulkona montaa kertaa tarvinnut, joten varahaalari on osoittautunut ylimääräiseksi. Me ei myöskään kotona ulkoilla säällä kuin säällä kuten päiväkodissa. Siksi kuravaatteet ovat päikyssä ja kotona puuhataan jotain muuta tai mennään ystäville kylään oikein sateisella ja huonolla ilmalla.

 

Asusteet & Muut

Trikoopipo

Paksumpi puuvillapipo

Hellehattu/Lierihattu

Lippis (päiväkodissa)

10 paria sukkia

2 Puuvillalapaset (1 päiväkodissa)

Villasukat ja -tumput

Uimalakki

Uimapuku

 

Meillä jostain syystä sukat ovat aina hukassa. Muksulla on tapana myös repiä niitä itse irti ja jossain vaiheessa kumpikin sukka on hukassa pitkin asuntoa. Aina kun bongaan lattialta yksinäisen sukan vien sen pyykkikoriin. Kyllä parit aina jossain vaiheessa kohtaavat, mutta päivässä ylimääräisiä sukkia kuluu juuri tästä syystä. Esimerkiksi kun kauppaan pitäisi lähteä eikä vaan nopeasti löydä kadonneita sukkia on helpompi ottaa puhtaat.

Kengät

Stonzit (välikauteen)

Lenkkarit

Nahkatossut (=nahkaiset kerhotossut)

 

Käytetään pehmeäpohjaisia ja taipuvia kenkiä. Meidän poika ei kävele vielä 1-vuotiaana. Käytetään pääasiassa softsell-pohjaisia lenkkareita ja niiden ollessa kuivumassa on varalla nahkaiset kerhotossut. Kylmillä keleillä käytetään stonzeja, johon laitetaan tarvittaessa villasukat.

 

Mitä teidän taaperoiden vaatekaapista löytyy? Onko teillä enemmän vai vähemmän vaatetta?

 


LUE MYÖS:

DIY Yleispuhdistusaine

Miten sujuu vessahätäviestintä 9kk kanssa?

Näin korvaat kosteuspyyhkeet

 

Ekoperheet: Zero Waste -elämää Oulussa

Tässä postaussarjassa esittelen erilaisia ekologisesti eläviä perheitä. Perheet voivat olla mitä vain yhdenhengen talouksista suurperheisiin. Ekologista elämää voi elää niin monella eri tavalla ja eri paikoissa niin kaupungin sykkeessä kuin maaseudun rauhassa. Toivon, että näistä postauksista löytyisi inspiraatiota muille. Esittelyitä julkaistaan aina kuukausittain. Edelliset esittelyt löytyvät Ekoperheet -tägin alta.

***

Tällä kertaa pääsin haastattelemaan ihanaa ja inspiroivaa Ainoa. Hän 23-vuotias merkonomi ja asuu Oulussa.

 

ZERO WASTE HAASTAA JA OPETTAA

Tykkäsin ennen shoppailusta ja täytin jokaisen tylsän hetken nettikauppojen selaamisella. Tein myös paljon heräteostoksia ja laadun ja tuotteen alkuperän sijaan välitin vain määrästä ja halvasta hinnasta. Muistan usein ostosta tehdessä ajatelleeni ”Tämä menee kyllä heti rikki, mutta onneksi saan tämän halvalla”. Yksi isoimmista muutoksista oli vegaaniksi ryhtyminen joka käynnisti ajatustyön kohti zero wastea. Kaikista isoin muutos onkin tapahtunut omassa ajatusmaailmassa. Mun ajatukset esimerkiksi ruokavaliosta ja kulutustottumuksista ovat tehneet täydellisen kuperkeikan, ja hyvä niin.

Ekologisuus näkyy arjessani pieninä arkisina valintoina. Ryhdyin vegaaniksi noin kolme vuotta sitten, ja siitä alkoi lumipalloefekti kohti ekompaa elämää. Tutustuin zero waste -elämäntapaan Youtube -videoiden kautta ja halusin kokeilla sitä itsekkin. Ekologinen elämäntapa on opettanut mua ennakoimaan. Esimerkiksi tekemään eväitä mukaan ja kuljettamaan repussa aina mukana kestopusseja ja tarvittaessa mm. sporkkia. (=lusikkahaarukkaa) Olen myös oppinyt kärsivällisyyttä, ja mua ei haittaa vaikkapa leipoa itse leipää tai pizzapohjaa sen sijaan, että ostaisin sen valmiina kaupasta.

Asun pienessä yksiössä sillä en tarvi itselleni kauheasti tilaa. Asuntoni on melko kylmä talvisin, mutta puen mielummin lisää vaatetta kuin vääntelen pattereita. Kierrätän ja käytän vettä ja energiaa säästellen. Siivoan myös asuntoni luonnollisilla siivoustuotteilla. Kodin siivoamisesta on tullut paljon mielekkäämpää kun vaihtoi rumat siivousainepullot pariin luottotuotteeseen. Marseillesaippua on mun luottotuote siivouksessa. En osaa nimetä yhtäkään kestotuotetta joka ei voittaisi kertakäyttöistä vastustajaansa sata-nolla!

Pienet arkiset ekoteot kuten kestokassien käyttö on ollut helpointa. Zero waste-elämä vaatii kovasti suunnittelua ja ennakointia, ja se on mulle joskus hankalaa. Koitan tehdä eväitä mukaan etukäteen, kantaa mukana kestokasseja ja omia aterimia, pyytää ruokani ja juomani ilman pillejä ja muovikippoja ja niin edelleen, mutta kaikkea ei voi muistaa ja joskus omat ennakoinnit pettää. Silloin täytyy vaan muistaa, että zero waste ei ole täydellisyyden tavoittelua vaan parhaansa tekemistä.

VÄLTTELEN PAKATTUJA RUOKIA

Mun ostoskori on aina vegaaninen, mutta muut ekologiset valinnat ruokakaupassa eivät aina ole niin mustavalkoisia. Suosin kuitenkin aina pakkaamattomia tai kierrätettävään pakkaukseen pakattuja elintarvikkeita. Ostan ruokaa vain sen verran kuin tarvin välttääkseni ruokahävikkiä. Syön vegaanisesti, sesonkien mukaan ja vältän prosessoitua ruokaa. Kiinnitän huomiota eri kauppojen valikoimiin esimerkiksi pakkausmateriaalien suhteen, ja saatan napata ostokset parista eri kaupasta jotta välttyisin pakkausjätteeltä.

Mun ruoanlaitto on usein sitä, että kerään yhteen mitä kaapeista sattuu kulloinkin löytymään, harvoin siis suunnittelen aterioita etukäteen.  Täytän mun jääkaapin sesonkivihanneksilla ja kokoan niistä erilaisia annoksia. Mun keittiöstä löytyy sesonkivihannesten lisäksi aina papuja, perunaa, sipulia ja kauramaitoa. Harvinaisempia herkkuja ovat tofu, vegaanijuustot sekä avokadot.

kirpputori hankintoja ja minimalistinen meikkipussi

Kuluttaessa mun tärkein arvo on vastuullisuus, ja tahdon tehdä hyviä ja harkittuja ostopäätöksiä. Pyrin ostamaan käytettynä kaiken mitä voin ja koitan löytää kaikki tarvitsemani käyttötavarat kirppareilta. Jos olen ostamassa vaikkapa vaatteita (käytettynä), ensimmäinen kriteeri on hyvä laatu ja materiaali. Vaatteen on kestettävä aikaa ja käyttöä, sen tulee olla tehty luonnonmateriaaleista (jätän tekokuituiset vaatteet ostamatta) ja kotimaisuus on tietysti plussaa.
Löysin hiljattain alunperin varmasti todella kalliin merinovillaisen merkkivillatakin kirpputorilta kolmella eurolla. En kannata kyseistä merkkiä, enkä osta villaa uutena, joten oli mahtavaa löytää laadukas ja monikäyttöinen vaate käytettynä ja aivan huippuhalvalla. Ostin Globe Hopen repun uutena, sillä halusin panostaa kestävään reppuun. Samalla periaatteella olen myös harkinnut kenkien ostamista uutena, sillä käytettynä on joskus hankalaa löytää esimerkiksi kestäviä lenkkareita. Uudet kengät ovat tosin vielä mietinnän alla, ja pohdin kovasti millaista yritystä tahdon kannattaa.

Zero waste taipaleeni alussa annoin pois koko meikkivarastoni ja tällä hetkellä omistan vain pari meikkituotetta; kulmakynän ja pari käsintehtyä zero waste huulipunaa. Koitan tulla toimeen mahdollisimman vähällä määrällä purkkeja ja purnukoita. Suihkussa käytän palashampoota ja -saippuaa ja sheivaamiseen safety razoria. Hygienia- ja kosmetiikkatuotteita ostan luonnontuotekauposta tai teen itse. Esimerkiksi tällä hetkellä mulla on käytössä itsetehty vartalorasva ja dödö.

ARJEN LUKSUSTA JA kotimaan matkailua

Hemmottelen itseäni aina välillä. Rakastan kahvia, mutta olen koittanut rajoittaa sen juomista merkittävästi. Herkuttelen myös silloin tällöin prosessoidulla ruoalla vaikka voisin siinä tilanteessa valita ekologisemminkin. Mun ohjenuora ekologisessa elämäntavassa on, että sen pitää olla mielekästä jotta sitä tahtoo ylläpitää. Joten joskus pitää voida myös joustaa jottei elämästä tule liian tiukasti rajattua.

En ole käynyt ulkomaan lomilla vuosiin, eikä sellaista ole suunnitelmissa lähitulevaisuudessakaan.  Matkustelen Suomen sisällä usein musiikkitapahtumien perässä, ja koitan samalla reissulla käydä myös kirppareilla ja muissa mua kiinnostavissa paikoissa. Tähän mennessä olen siis matkustellut enemmän Etelä-Suomessa, ja Lappiin reissaaminen onkin mulla vielä toivelistalla. Tänäkin kesänä on festareita luvassa. Reissaan Suomen sisällä yleensä junalla ja busseilla. Vapaa-ajalla kiertelen paljon kirpputoreja ja katselen leffoja ja dokkareita kavereiden kanssa.

 

AINON EKOVINKKI

Haluaisin kannustaa kaikkia menemään kirppareille ja syömään enemmän kasviksia. Myös mulle se ajatus, että mun ei tarvitse reagoida kaikkiin (tai mihinkään) näkemääni ja kuulemaani mainokseen, on todella vapauttava. Se auttaa mua tarkastelemaan mun omaa kulutusta kriittisesti. Ja viimeisenä kannustaisin kaikkia viettämään enemmän aikaa luonnossa mietiskellen ja kuljeskellen.

SEURAA AINOA SOMESSA

Instagram: @ainowonders

 

***

Kiitos Aino mielenkiintoisesta haastattelusta! Seuraava Ekoperheet -postaus julkaistaan heinäkuussa, jossa taas erilainen perhe haastateltavana. Pysykää kuulolla!

Onko mielessäsi joku henkilö tai perhe ketä pitäisi ehdottomasti haastatella tähän sarjana? Kerro kommenteissa!

 


LUE MYÖS:

Ekoperheet: Nuuka ja ekologinen mummoni

Ekoperheet: Lapsiperhe ostolakossa