Hae
Roosa Blom

Ajatuksiani matkalla minimalismiin

Mitä minimalismi tarkoittaa minulle?

Minimalismi, konmaritus, kodin raivaus, dowshiftaus ja pienentäminen on tällä hetkellä jollain tasolla kovasti pinnalla. Mielestäni on hienoa, että normeja kyseenalaistetaan. Meidän kuuluisikin aina tasaisin väliajoin tarkastella tapaa jolla elämämme ja miettiä onko se järkevää. Joskus voimme tulla lopputulokseen, että kyllä se on juuri sitä mitä haluan. Mutta joskus lopputulos voi olla eri. Toisinaan voi helposti vain suorittaa arkea päivästä toiseen.

Skandivaaninen sisustus on mielletty minimalistikseksi ja itselleni se on ollut ensimmäisiä kosketuksia minimalismiin. Skandinaavinen sisustustyyli mielletään pelkistetyksi, väreiltään neutraaleiksi ja vaaleaksi, jossa jokainen huonekalu ja esine korostuu. Ylimääräisiä koriste-esineitä ei ole. Tykkään jonkin verran kyseisen tyylisuuntauksen sisustuksesta, mutta nykyään haluan itse sisustukseen enemmän lämpöä ja persoonallisuutta. Rakastan myös värejä ja meidän ruokailuhuone on maalattu vaaleanpunaiseksi. Se on ihana!

Minimalismi on itselleni sitä, että jokaiselle tavaralle on paikka. Kaapit eivät pursua ja tavaraa on sopivasti muttei liikaa. Minimalismissa ei ole määritelty, että vain esimerkiksi alle 1000 tavaraa omistavat ovat minimalisteja. Eikä myöskään listaa, että minimalistin pitää omistaa tietyt tavarat, mutta taas toisia ei. Meidän jokaisen elämäntyyli on erilainen. Leipojalla voi keittiötarvikkeita olla enemmän kuin remontoijalla. Omakotitalossa asuessa tarvitsee haravaa, ruohonleikkuria, lumikolaa ja montaa muuta asiaa kun taas kerrostalossa. Yksin asuvan ja neljän hengen perheen kotien tavarat voivat poiketa toisistaan.

Omasta mielestäni minimalisti on se, joka kokee olevansa minimalisti ja on tietoisesti karsinut ympäriltään turhaa tavaraa.

Rakastan monikäyttöisiä tuotteita kuten Castille- ja marseillesaippuaa, jotka korvaa about kaikki muut pesuaineet.

 

Miksi tavoitteeni on minimalismi?

On syitä minkä takia haluan olla minimalisti.  En ole koskaan ollut mikään tavaran hamstraaja ja ostanu aina todella harkiten. Olen ollut jopa hieman aliostaja. Silti ylimääräistä tavaraa on kertynyt. Olen miettinyt, että miten sitä salakavalasti oikein kulkeutuu kotiin. Yksi ihan selkeä on muut ihmiset. Joulut, syntymäpäivät, tuliaiset ja juhlat ovat sellaisia, että annetaan lahjaksi usein aina tavaraa. Kun joka vuosi saa muutaman lahjan syntymäpäivinä ja jouluna kertyy siitä jo hieman. Sen lisäksi meidän elämässä on tapahtunut viime vuonna paljon ja ollaan saatu tuparilahjoja, kihlajais- ja häälahjoja, muutama lahja kun esikoinen syntyi, ristiäislahjoja, pojan syntymäpäivälahjoja ja sen lisäksi tuliaisia läheisten reissuilta. Kyllähän siinä on kertynyt tavaraa. Ja jos joskus edes ostaa jotain kivaa, vaikka edes kirpputorilta on tavaraa kertynyt reilusti.

Toivon ja tiedän, että minimalismin myötä siivoaminen helpottuu. Olohuoneessa minimalismi näkyy jo mielestäni aika hyvin ja olen lähellä tavoitetta. Vaikka yli puolet meidän taaperon leluista on olohuoneessa ja hän leikkii niillä päivittäin menee olohuoneen siivoamiseen alle 30 sekunttia. Toki opettelemme taaperon kanssa yhdessä siivoamaan leluja jo paikalleen. Olohuoneessa ei käytännössä ole mitään muuta ja kun täytyy imuroida, pestä lattiat ja pyyhkiä pölyt ei siihen mene kauaakaan. En pidä siivoamisesta ja usein keksin kaikkea muuta tärkeämpää kuin siivota. Taapero tuo oman lisänsä tähän siivoamiseen sillä ruokailut tuovat omat sotkunsa, kun hän opettelee syömään haarukalla ja välillä pottailuissa huolimatta vahinkoja tulee lattialle. Kaikki ne kuuluvat elämään, mutta laiskana ihmisenä mietin miten voisin helpottaa arkeani siitä huolimatta. Olen vakavasti harkinnut siivoajan palkkaamista tai robotti-imurin hankkimista. Mutta toistaiseksi kumpikaan vaihtoehto ei meille sovi rahallisista syistä.

Koen, että ylimääräinen tavara kuormittaa arkeni. Jos on tavaraa tarvitsee niistä huolehtia. Pestä, puhdistaa ja korjata. Tavaroille täytyy olla omat säilytyspaikkansa. Kuitenkin sellaiset, että tavarat pysyvät hyväkuntoisina ja eivät säilytyksessä vahingoitu. Tavaran omistamiseen liittyy paljon asioita, jotka mielestäni vain kuormittavat elämääni. Tykkään kauniista kodista ja hienoista tavaroista.

Zero waste vaatii tavaroita ja omistamista

Ekologisuus on itselleni yksi tärkeimmistä arvoista, joka ohjaa arkea ja elämääni. Kuitenkin ollakseni ekologinen vaatii se omistamista. Jotta voin korjata tavaroita tarvitsen työkalun korjaamiseen. Joitakin tavaroita voi lainata, mutta on monia mitä joutuu omistamaan. Ompelukone on yksi isoin asia mitä käytän viikottain. Sen voisi korvata neulalla ja langalla, mutta ompelukoneella saa usein paljon siistimpää jälkeä ja nopeammin. Ompelukone vaatii lisäksi lankoja, nappeja, kuminauhoja ja muuta pientä mitä usein tarvitsen korjaukseen, mutta jota en hanki joka kerta erikseen. Ompelukone ei tunnu raskaalta omistaa sillä nautin ompelemisesta ja valmiista lopputuloksesta. Se tuo iloa elämääni ja säästää myös kukkaroa.

Rinnastan ompelukoneen astianpesu- ja pyykinpesukoneeseen. Kuivausrumpua en omista. Ennen lapsemme syntymää ajattelin, että nyt hankimme kuivausrummun. Varsinkin, kun kestovaippailimme (mutta kestovaippoja ei saa kuivata kuivausrummussa). No vauvasta on tullut taapero ja kuivausrumpua ei ole hankittu. En koe työlääksi ripustaa pyykkejä kuivamaan. Olen yrittänyt järjestää pyykkihuoltoa niin, että meillä pestään käytännössä aikuisten pyykkiä kerran 1-2 viikossa ja taaperon vaatteita ja vaippoja koneellinen 4 päivän välein.

Zero Waste vaatii myös tiettyjä asioita ja tavaroita. Erilaiset kestotuotteet kuten rätit, siteet ja vaipat vaativat myös tilaa kaapista. Itse olen saanut tähän asiaan rauhan ja selkeyden. Juurikin tuosta lauseesta, että kyse on siitä vapaudesta valita mitä haluat omistaa. Tällä hetkellä tuntuu, että en voi itse sitä valita vaan muut ihmiset tuovat minulle tavaroita joita en halua. Tässä on vielä työmaata tehtävänä, vaikka paljon olen yrittänyt jo tehdä.

Korulipas ei ole niin minimalistinen kuin haluaisin, mutta vielä joku päivä varmasti on.

tavoitteeseen pääseminen tuntuu työläältä

Minimalismi on tavoite, mutta siihen pääseminen ei ole helppo tie. Helppoksi sen tekisi jos kippaisi kaiken kaatopaikalle tai lahjottaisi hyväntekeväisyysjärjestöille. Itselläni vaan omatunto ei anna myöten, että tekisin niin. Olen sitä mieltä, että minun kuuluu hankkiutua vastuullisesti eroon kaikesta tavarasta mitä omistan. Jos olen tavaraa kotiini päästänyt on se siirtynyt minun omistukseeni.

Karsimisesta ei tee ainoastaan työlästä tavarasta eroon pääseminen. Osaan tavaroista on vahva tai vähemmän vahva tunneside, joka vaikeuttaa tavaran näkemistä realistisesti. Esimerkiksi ajatuksia siitä, että olen saanut jonkun tavaran lahjaksi ja mietin suuttuuko lahjan antaja, jos myyn tavaran eteenpäin. Toinen ajatus on vahvat muistot tiettyihin tavaroihin. Esimerkiksi itselläni on kasa CD-levyjä. Olin aikoinaan kova Gimmel-fani. Minulla on heidän levynsä (ja monien muiden artistien), joihin liittyy vahvoja tunteita. En omista mitään millä voisin edes levyjä kuunnella, mutta tuntuu jotenkin kamalalta ajatukselta vain heittää ne roskiin. Kuitenkin taas tälläisiä esineitä on muutama laatikollinen ja ne vievät turhaa kaappitilaa. Kyseisten artistien kappaleita kuuntelen nykyään aina vain Spotifysta. Olen hieman päässyt näistä ajatuksista eteenpäin vaikka työtä sen suhteen on. Olen huomannut, että mitä enemmän karsii sitä helpommaksi se tulee. Ensimmäisellä karsintakierroksella ei pääse haluttuun lopputulokseen vaan se voi vaatia niitä useita. Itse olen karsinut tavaraa kotoa pois jo pari vuotta ja työtä riittää.

Kolmas haaste kohti minimalismia on elämäntilanteen muuttuminen ja lapsen kasvaminen. Lapsi kasvaa ja täytyy hankkia isompaa vaatetta ja laittaa pienempiä eteenpäin. Sen lisäksi kiinnostuksen kohteet muuttuvat ja osa vauvaleluista saa siirtyä pois ja tilalle tulee (meille) uusia leluja. Yritän lapsenkin leluissa pysyä minimalistisena ja kohtuullisena. Niin, että siivoaminen on helpompaa niin aikuisille kuin lapselle.

 

Karsimisen ei kuulu olla helppoa

Koen, että jos karsiminen olisi helppoa ei suhtautumisemme tavaraan muuttuisi. Kun tavarasta on vaikea päästä eroon miettii tarkemmin myös tavaraa mitä tulee sisään. Alkaa tekemään harkitumpia ostopäätöksiä ja myös kiinnittämään huomiota lahjaksi saataviin tavaroihin. Niitä ainakin meille tulee jotenkin vaivihkaa. Enkä vielä ole oppinut sanomaan täysin ei kiitos. Olen välillä jopa riidellyt lähipiirin kanssa lahjojen antamisesta. Tavaraan ja lahjoihin liittyy kulttuurissamme paljon tunteita. Tavara ei kuitenkaan saisi olla taakka. Siltä minusta tällä hetkellä tuntuu.

 

Minimalismi toivottavasti tuo kotiimme selkeyttä, siisteyttä ja säästää aikaa ja rahaa. Jotta kaiken sen ajan mitä käytämme turhien tavaroiden huolehtimiseen voisi käyttää itselle rakkaiden ihmisten kanssa olemiseen ja itselle tärkeiden asioiden tekemiseen.

Mitä ajatuksia teillä on tavaroista, lahjoista ja omistamisesta?


LUE MYÖS:

Mitä olen myynyt tonnilla kuukaudessa kotoamme pois?

Emme rakasta tavaraa tarpeeksi

Kurkistus keittiön kaappien sisältöön

 

SEURAA SOMESSA!

Instagramissa @roosablom

Tykkää myös Facebookissa

 

Näitä ekopesuaineita käytämme (update 2019)

*Sisältää mainoslinkkejä

On vierähtänyt reilu kaksi vuotta, kun kirjoitin postauksen ”Mitä ekopesuaineita meillä käytetään?”. Törmäsin tuohon kirjoitukseeni, kun selasin vanhoja postauksia. Huomasin, että lista on muuttunut aika paljon. Oikeastaan lähes kokonaan. Suurinosa nykyisistä pesuaineista on ollut käytössä jo pitkään ja tuo postaus tuntuu kaukaiselta. Vaikka ei 2 vuotta niin pitkä aika kuitenkaan ole. Paljon on menty eteenpäin ja se on hienoa.

Käytän ainoastaan aidosti ekologisia tuotteita ja jos en ole täysin varma ekologisuudesta ostan vain Ecosert-sertifikaatilla varustettuja ekopesuaineita. Valitettavasti monet muut sertifikaatit eivät takaa aidosti ekologisuutta (esim. Ecolabel). Arvostan tuotteissa ekologisuuden lisäksi toimivuutta. Ihan sama kuinka ekologista on, jos tuote ei vaan toimi ja on huono. Sen lisäksi isot pakkauskoot, muovittomuus ja monikäyttöisyys ovat asioita, joita arvostan ostaessani ekopesuaineita.

Käsienpesu vessassa

Vessassa olemme siirtyneet palasaippuan käyttöön. Tällä hetkellä käytössä on marseille-palasaippua. Palasaippuat ovat paljon ekologisempia ja riittoisampia kuin nestemäiset. Aluksi syy miksi vaihdettiin nestesaippuasta palaversioon oli se, että meillä oli kaapissa muutamia erilaisia palasaippuoita. En ole ostanut ainakaan yli kahteen vuoteen vessaan käsienpesuun saippuaa. Yhdessä vaiheessa olin jo ostamassa kunnes muistin, että meillä on marseillesaippuaa, josta leikkasin palan. Ja meillä on vieläkin yksi pieni palasaippua kaapissa odottamassa. Luultavasti vielä seuraavaan vuoteenkaan ei tarvitse uutta ostaa. Marseille on monikäyttöinen ja edullinen tuote. Ostan sitä Ruohonjuuresta ja se maksaa alle 4 eurolla ison 300g palan ja siitä riittää moneen asiaan.

Marseille-saippuan ostamisessa kannattaa olla tarkkana. Esimerkiksi Prismassa myytävä Le Cat ”kissasaippua” ei ole aito marseillesaippua.

Tiskiaineet

Keittiössä käsitiskille käytän marseille-palasaippuaa ja nestemäistä Castille-saippuaa*. Olen kirjoittanut postauksen tiskaamisesta muovittomasti ja palasaippuan käytöstä. Olin kokonaan unohtanut, että kaapissa oli Dr. Bonner’s Castille -ruususaippuaa* (saatu), mutta kyseinen tuotehan on ihan mielettömän kätevä. Kuten marseille niin myös tämä käy käytännössä kaikkeen. Ruusuinen castillesaippua ei tuoksu juurikaan nenääni, mutta sitä on saatavilla myös hajusteettomana*. Lapsen synttäreiden jälkeen kokeilin tätä ekan kerran, kun tiskasin kaikki astiat käsin. Normaalisti tiskaan käsin ehkä kerran kuukaudessa yhden viinilasin tai kulhon. Nyt tiskattavaa oli enemmän ja nestemäistä castille-saippuaa oli helppo annostella muutamia tippoja tiskiveteen. Yllätyin kuinka hyvin ja helposti tuli puhdasta. Tuote jäi heti käyttöön.

Pääosin silti meillä pestään kaikki astianpesukoneessa. Ja siellä pyörähtää kaikki juomalaseista paistinpannuihin. En vain jaksa tiskata käsin. En myöskään juurikaan esihuuhtele astioita ennen astianpesukoneeseen laittamista. Kaavin kyllä biojätteeseen sen mitä saa, mutta muuten astian menevät täysin likaisena. Käytössä on tällä hetkellä Ecoverin all-in-one -konetiskitabletit*, mutta koska Ecover ei ole enään aidosti ekologinen brändi sekä myyty jätti-pesuainefirmalle en kyseisen merkin tuotteita enää osta. Seuraavaksi aion ostaa Ecodoon konetiskitabletteja*, joita olen ostanut jo aiemmin testipakkauksen ja todennut erittäin hyväksi. Molemmilla merkeillä puolikas tabletti riittää.

Pyykinpesu

Käytämme kestovaippoja ja niiden pesuun ei sovellu kaikki pesuaineet. Pesuaineessa pitää olla mm. alle 5% saippuaa. Siksi olen valinnut Ecodoon nestemäisen pyykinpesuaineen. Sitä on saatavilla isossa 5L pakkauksessa. Pesuaine on triplatiivistettyä eli jopa 15ml riittää. Itse käytän 15-30ml, jonka annostelen suoraan pesupalloon ja rumpuun. Kyseinen pesuaine on mielestäni älyttömän riittoisa. Plussaa myös, että muovia on vähemmän. 5L pakkauksessa on 48g muovia, joka on paljon vähemmän kuin normaaleissa pesuainepurkeissa. Niissä on riippuen mitä ostaa keskimäärin 150-250g muovia. Meillä on tätä käytössä jo toinen pönikkä.

Nestemäisen pyykinpesuaineen lisäksi käytän myös itsetehtyä pyykkijauhetta. Ohjeen löydät tästä. Itsetehty pyykinpesuaine sisältää käytännössä marseille-saippuaa, soodaa ja suolaa. Yhtään vähättelemättä mutta tämä on ollut paras pesuaine mitä ikinä olen käyttänyt. Millään ei ole lähtenyt niin hyvin kaikki tahrat kuin tuolla. Myöskään tuon halvempaa pyykkiainetta en ole löytänyt mistään.

Huuhteluainetta en käytä, mutta huuhteluaineen tilalla käytän etikkaa. Ihan tavallista Rajamäen väkiviinaetikkaa. Outi Les Pyyn blogista löytyy kattava postaus miksi etikkaa kannattaisi käyttää huuhteluaineena. Suosittelen kyseisen postauksen lukemista. Etikkaa kaadan vain raakana huuhteluainelokeroon niin, että maksimi-merkki täyttyy. Karkea arvio on noin desin verran. Omaan nenääni etikka ei haise kuivasta pyykistä eikä mieskään sitä ole valittanut.

Tahranpoisto

Pienen lapsen äitinä valitettavasti aikaa ei ole aina niin paljon kuin haluaisi ja tarvitsisi. Siksi joskus on vähän oikaistava. Ecodoon tahranpoistosuihke on nopea ja helppo käyttää. Suihkin sitä likaisiin vaatteisiin ja heitän pyykkikoriin. Lähinnä lapsen vaatteet, jossa voi olla ruokatahroja, nurmikkoa tai mitä tahansa.

Kuitenkaan mikään ei voita sappisaippuaa. Voisi sanoa, että se on klassikko joka jokaisen siivouskaapista pitäisi löytyä. Se on tehokas tuote, joka myydään vielä palana (ja nestemäisenä). Kyseinen pala riittää about ikuisuuden ja maksaa muutaman euron. Sappisaippuan sijasta voi käyttää myös marseillesaippuaa, joka on yhtä tehokasta ja vegaanista.

Siivousaineet

Meiltä löytyy vielä muutamia epä-ekologisia siivousaineita. Pahimmat myrkyt on karsiutunut jo muutama vuosi sitten, mutta esimerkiksi mäntysuopa-purkki ei tunnu loppuvan ikinä. Olen itse kokenut järkevimmäksi käyttää pesuaineet pois ja sen jälkeen hankkia ekologisempia vaihtoehtoja tilalle. Olen myös antanut pesuaineita tuttaville, jos en itse ole niitä käyttänyt.

Siivouskaapissa ei ole juurikaan varsinaisia ekopesuaineita sillä suosin paljon ruokakaupan aineksia kuten soodaa, etikkaa, sokeria, suolaa ja sitruunaa. Mieheni vitsailee aina ”Tuleekos siihenkin soodaa ja etikkaa, haha”. Tämä ehkä kertonee siitä että ne käyvät aikalailla kaikkeen. Mainitakseni muutamia niin sokerilla puhdistaa uuniluukku helposti sekä lieden. Sitruuna sopii mikron ja leikkuulautojen puhdistukseen. Sooda ja etikka toimivat yhdessä ja yksinään. Soodalla irtoaa etiketit lasipurkeista, avautuu viemärit, puhdistuu uunipelti. Käytän soodaa myös itsetehdyssä deodorantissa. Etikasta olen tehnyt yleispuhdistussuihketta, jolla putsaan kaikki pinnat, vessan, syöttötuolin – käytännössä kaiken.

Universal Stone on monikäyttöinen ihmeaine. Se sopii myös lähes kaikkeen. Putsaan sillä vaikeat ja todella likaiset paikat kuten lavuaarin, lieden ja liesituulettimen. Se sopii kaikille pinnoille. Olen saanut sillä puhdistettu mm. teekupeista pinttymät ja naarmut. Kuten myös lautasista. Voitteko uskoa, että lautasista lähtee naarmut tällä aineella? En minäkään ennen kuin testasin. Astioista tulee kuin uusia. Universal Stone kestää about pienen ikuisuuden. Omani on ollut käytössä ainakin 5 vuotta ja olen käyttänyt siitä puolet. Muutenkin käyttö on helppoa. Kastellaan sieni ja hierotaan kosteaa sientä tai rättiä purkissa olevaan aineeseen.

Yleispuhdistukseen käytän myös Castille-saippuaa*. Samaa kuin tiskeille. Tämä sopii paitsi veteenlaimennettuna yleispuhdistussuihkeeksi myös mm. lattioiden ja vessan pesuun.

Mitä ekopesuaineita te käytette? Onko vinkata jotain mieletöntä tuotetta, jota pitäisi ehdottomasti kokeilla? Kerro kommenteissa!


LUE MYÖS:

DIY Yleispuhdistusaine

Tehokas ja halpa kotitekoinen pyykinpesuaine

Näitä asioita en osta enää

 

Seuraa somessa!

Instagramissa @roosablom

Tykkää myös Facebookissa