Mitä kuuluu vauvojen vessahätäviestinnälle ja kuinka pottailu sujuu? Kiitos kysymästä, oikein hyvin!

vESSALAKKOja ja muita ihania vaiheita

Vaikka vessassa käyminen on sujunut hyvin on matkalle mahtunut myös erilaisia lakkoiluja. Varsinkin kun poitsu oppi liikkumaan ja ympäröivä maailma alkoi kiinnostamaan. Ei silloin ollut hänen mielestään aikaa istua pissalla vaan oli muutakin tekemistä. Välillä alkoi kiukuttelu jo pöntölle istahtaessa eikä siinä haluttu istua millään. Annettiin leluja, luettiin kirjaa, hassuteltiin ja höpöteltiin. Kokeiltiin myös pottaa, joka toimi vielä huonommin. Potalla istuessa jaloilla ponkaistaan ylös. En koskaan yrittänyt väkisin istuttaa pöntöllä, mutta kokeilin aina välillä uudestaan ja uudestaan. No onneksi tämäkin oli vain ohimenevä vaihe ja tilanne muuttui taas paremmaksi. En jaksanut stressata siitä, että oli päiviä kun ei saatu yhtään pissaa pönttöön.

Lakkoilukin helpotti ja nyt taas sujuu hyvin. Yritän suhtautua vvv:hen kuten kestovaippailuun. Ei ole kyse siitä kuinka monta kertakäyttövaippaa käytät tai montako kertaa vauva pissaa vaippaan. Enemmän pitäisi ajatella, että kuinka siistiä, että käytin nyt taas kestovaipan ja sain vähennettyä ainakin yhden kertakäyttövaipan tai kuinka hienoa että vauva sai mahdollisuuden pissata pönttöön ja voi olla pidempään kuivalla vaipalla.

MEIDÄN VESSARutiinit

Meillä on jonkin verran rutiiniin perustuvia vessatuksia, vaikka myös viemme intuution mukaan. Yksi selkein on viedä vauva vessaan päiväunien jälkeen. Yleensä päiväunien jälkeen imetän ja menemme sitten vessaan. Ei tarvitse kauaa odottaa kun pissa yleensä jo tulee. Aika usein päiväunien jälkeen on kuiva vaippa. Myös aina vaipanvaihdon yhteydessä viemme vessaan oli vaippa märkä tai kuiva.

Kuten jo aiemmin mainitsin niin potta ei oikein ole toistaiseksi ollut meidän juttu. Poitsu ei malta istua vaan punkee ylös ja, koska pojat niin pissaa tulee helposti potan ulkopuolelle jos ei ole valppaana. Parhaiten on toiminut pöntön supistaja. Siinä hän viihtyy paremmin ja huomaa selkeästi, että ilman supistajaa olo on turvattomampi (?). Ainakin supistajalla hän malttaa istua paremmin ja viihtyykin. Koen myös itselleni mukavemmaksi kun voin olla pöntön edessä kyykyssä ja tukea vauvaa kainaloista. Itse kyllä liputan supistajan puolesta, koska säästyy potan siivoaminen kokonaan. Tietenkään ei tiedä, jos myöhemmin potta onkin parempi.

Harkkahousut jalkaan

Meillä siirryttiin reilu 8 kuukauden iässä harkkahousuihin. Harkkahousut ovat kestovaipan ja pikkareiden välimuoto. Ne ovat malliltaan kuin pikkarit. Helppo vain sujauttaa jalkaan, mutta niissä on päällä kosteudenpitävä PUL-kangas kuten kestovaipoissa sekä hieman imua. Meillä on käytössä Tirsokkaan harkkahousut (saatu), jotka pitävät yhdet, kahdet pissat. Käytössä on koko S/80cm. Se on sopiva meidän reilu 8kg pojalle, joka käyttää vaatekokoa 74cm. Harkkahousut ovat helpottaneet meillä vessatusta todella paljon. Vaippojen kanssa säätäminen on rasittavaa ,kun joutuu pukemaan päälle ja takaisin. Varsinkin nyt, kun vauva konttaa ja tutkii maailmaa eikä kerkeä pysähtyä vaipanvaihdolle. (Hei mutsi ois parempaakin tekemistä) On kuitenkin kiva, että harkkahousut pitävät pissat, jos emme vessaan kerkeä tai huomaa viedä. Mutta harkkahousujen myötä ollaan kiikutettu vielä enemmän vessaan. Tähän asti ollaan harjoitettu osa-vvv:tä eli ei otettu stressiä vaikka joskus onkin vaippaan tullut pissat. Harkkahousuista onkin enemmän kerrottavaa, joten niistä myöhemmin luvassa oma postaus.

Kakat on tehty pönttöön jo jonkin aikaa suurimmaksi osaksi. Ihan muutaman kerran kuukaudessa kakat on tullut vaippaan. Ja usein silloinkin poitsu on mennyt piiloon pöydän alle, kunnes hälytyskellot alkavat soimaan. Sitten kiikutetaankin vessaan, vaikka vaippaan olisi kerinnyt tulla jo pieni. Kyllä selkeästi helpottaa, kun ei tarvitse ähistä ja punkea vaippaan. Ilmavaivoja ja mahakipuja on ollut vähemmän.

Vaatteilla on väliä

En tiedä miksi olen aikaisemmin kiusannut itseäni bodeilla. Ehkä siksi, että bodeja on ollut kaapissa valmiina paljon. Bodyt eivät ole oikein kätevä vaate vessahätäviestinnässä. Ihan pienen vauvan kanssa bodeja kerkesi vielä nepittää, mutta liikkuvan lapsen kanssa ei. Paita ja housut on kaikista helpoin ja yhdistettynä harkkahousuihin täydellinen kombo.  Housut ja harkkarit pois ja potalle jonka jälkeen vaan kiskaisee harkkarit ja housut takaisin. Paljon nopeampaa kuin nepitellä bodyä. Tietenkin siinä vaiheessa kun opetellaan itse käymään vessassa ja harjoitellaan kuivaksioppimista en bodeja en enään käyttäisi. (VVV ei ole varhaista kuivaksiopettelua) Vaikka ajattelin, ettei vaatteilla vvv:ssä ole väliä niin kyllä niillä on!

ARVONTA

Maria kysyi haluaisinko arpoa blogissani teille lukijoille yhden Vaipaton vauva -verkkokurssin. Ehdottomasti! Sillä uskon, että teitä saattaisi aihe kiinnostaa. Itse olen kyseisen kurssin käynyt jo viime kesänä kun poikamme oli 6 viikkoa vanha ja voin lämpimästi suositella.

Osallistuminen:

Kommentoi alle miksi sinun pitäisi voittaa Vaipaton vauva -verkkokurssi. Jätä myös sähköpostiosoitteesi. Arvonta päättyy sunnuntaina 21.4.2019 klo 23:59. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Jos et malta odottaa arpaonnen suosimista voit ostaa verkkokurssin alennushintaan 49€ (norm. 79€) tästä.

LUE MYÖS:

Puolivuotias käy pöntöllä

Q&A – kestovaippailu & vvv

Tässä postaussarjassa esittelen erilaisia ekologisesti eläviä perheitä. Perheet voivat olla mitä vain yhdenhengen talouksista suurperheisiin. Ekologista elämää voi elää niin monella eri tavalla ja eri paikoissa niin kaupungin sykkeessä kuin maaseudun rauhassa. Toivon, että näistä postauksista löytyisi inspiraatiota muille. Esittelyitä julkaistaan aina kuukausittain. Edelliset esittelyt löytyvät Ekoperheet -tägin alta.

***

Toisessa osassa haastattelussa 26-vuotias Pipsa. Hän asuu puolisonsa Osmon 32v ja heidän lapsensa Arvon 1v kanssa Helsingin Kuninkaantammessa, Keskuspuiston kupeessa.

Miten kiinnostuit ekologisuudesta?

Sain ensimmäisen kosketuksen ympäristöystävälliseen elämään luettuani Colin Beavanin No Impact Man -kirjan (suomennos Ekovuosi Manhattanilla) vuonna 2011. Sen jälkeen olen tehnyt elämän varrella pieniä sykäyksiä kohti ekologisempaa elämää. Nyt, melkein kahdeksan vuotta myöhemmin olen vihdoin tilanteessa, jossa ekologisuus ulottuu jokaiselle elämän osa-alueelle, ja kaikki muutokset alkavat tuntua normaalilta. Matka on ollut pitkä ja siihen on kuulunut monenlaisia tilanteita ja kiemuroita, mutta se on todellakin ollut sen arvoinen!

Nautimme arjestamme

Ekologisuus näkyy arjessamme ihan joka puolella. Se näkyy syömässämme ruoassa, kuluttamissamme tavaroissa ja palveluissa sekä tavassamme viettää aikaa. Olemme molemmat Osmon kanssa kiinnostuneita ekologisuudesta ja olemmekin yhdessä opetelleet uusia tottumuksia ja ruvenneet mm. yhdessä vegaaneiksi. Meidän yhteispeli toimii aika hyvin – jos toinen meinaa väsähtää jossakin asiassa, toinen tulee apuun ja tsemppaa. Olen tosi onnekkaassa asemassa, kun puolisoni tukee minua kaikissa maailman haasteissa ja kokeiluissa yhtään empimättä. Meillä on kuitenkin yhteinen ja selkeä päämäärä, sillä haluamme molemmat Arvolle hyvän ja onnellisen tulevaisuuden.

Nautimme elämästämme täysin rinnoin, joten emme kaipaa jatkuvaa pakenemista omasta arjesta lomamatkojen muodossa. Matkustamme kuitenkin silloin tällöin. Seuraavan matkamme toteutamme kämppävaihdon merkeissä – eräs Instagramista tuttu ekosomettaja majoittaa meidät luonaan Tampereella, ja vaihtokaupaksi me majoitamme heidät Helsingissä ensi kesänä. Tämä on tosi mahtava tapa matkustaa ja olemme aiemminkin kokeilleet samaa, ennestään täysin tuntemattoman perheen kanssa! Kuljemme lomalle maata pitkin, tällä kertaa junalla. Suomessa on hurjan paljon ihania paikkoja, joissa emme ole vielä koskaan käyneet. Olemme matkustaneet maata pitkin myös pitkin Eurooppaa. Pidemmällekin pääsisi!

VihreäÄ asumista kaupungissa

Helsingin uutta asuinaluetta Kuninkaantammea, jossa asumme, markkinoidaan ympäristöystävällisenä. Kaupunginosa pyrkii autottomuuteen, talojen katoilta löytyy aurinkopaneeleita ja viherkattoja sekä sadevedet ohjataan hulevesialueille. Asuntomme pintamateriaalit ja esimerkiksi keittiökalusteet ovat kotimaista tuotantoa. Asuntomme sijaitsee luonnon läheisyydessä ja hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrella. Emme omista autoa, emmekä aio hankkia sellaista jatkossakaan. Valitsimme sellaisen asuinpaikan, josta pääsee kulkemaan hyvin joko kävellen, pyöräillen tai julkisella liikenteellä. Autottomuus on meille tärkeä arvo, eikä meitä haittaa se, että julkisilla liikkuminen kestää joskus hieman kauemmin. Lisäksi autottomuus tuo ihanaa vapautta elämään!

Asumisessa huomioimme ekologisuutta monella tavalla. Käyttämämme sähkö on vihreää sähköä, ja sitäkin käytämme harkiten. Pyrimme säästämään vettä pesemällä pyykkiä ja tiskejä harvoin, käymällä lyhyissä suihkuissa ja säästämällä valutusvesiä vessan vetämiseen tai kasvien kasteluun. Asuntomme on tällä hetkellä meille hieman suuri, mutta toivomme asuvamme täällä pitkään, jolloin tulevaisuudessa huoneet saadaan toivottavasti täytettyä omilla, sekä sijaislapsilla. Pidämme lämmityksen minimissä sekä teemme töitä kotoa käsin, jolloin päästöt vähenevät esimerkiksi työmatkojen vähentyessä.

Työidentiteettini on tällä hetkellä pienessä murroksessa, enkä enää aio palata vanhojen töideni pariin. Haluan, että tekemäni työ kuvastaa vahvasti arvojani. Olen pikkuhiljaa siirtymässä äitiyslomalta työprojektien pariin. Tällä hetkellä vedän kokkikurssia, joka keskittyy ekologisuuteen ja edullisuuteen, ja piakkoin olen mukana järjestämässä myös vegaanista hävikkiruokatapahtumaa. Lisäksi koen, etten halua tehdä täyttä työviikkoa. Kun elää pienellä, ei tarvitse tienata niin paljon rahaa kuluttaakseen. Lisäksi säästyy energiaa itselle tärkeiden asioiden tekemiseen.

koko perhe syö vegaanisesti

Olemme vegaaneja koko perheen voimin, sillä se on ympäristön kannalta kaikista kestävin tapa syödä. Monet pohdiskelevat ulkomaisten kasviproteiinien ekologisuutta, vaikka todellisuudessa kuljetuksen osuus ruoan hiilijalanjäljestä on vain muutamia prosentteja. Kaupassa ostamme hevi- ja irtotuotteet omiin kestopusseihin ja kuljetamme ostokset kotiin joko repussa, tai kangaskassissa. Kuljemme kauppaan joko kävellen tai julkisilla liikennevälineillä. Suosimme pakkausmateriaaleista muovin sijaan paperia, kartonkia ja lasia. Syömme vain harvoin runsain pakkausmateriaalein varusteltuja eineksiä ja valmisruokia. Lisäksi suosimme satokautta ja pyrimme ostamaan hävikkiuhan alla olevia vegaanituotteita.

Ruokakaupassa meille tärkein arvo meille on ehdottomasti vegaanisuus. Sen kanssa suunnilleen samalla viivalla on palmuöljyttömyys. Sen jälkeen seuraavat arvot ovat järjestyksessä kotimaisuus, muovittomuus ja luomu. Kotimaisten tuotteiden kohdalla en pidä luomun suosimista kovin tärkeänä, mutta esimerkiksi sitrushedelmät ostan mielelläni luomuna. Kaikki riippuu kuitenkin hieman tuotteesta, tarjonnasta ja omista resursseista. Myös hinta on olennainen osa ruokaostoksia tehdessä. Pyrimme lisäksi välttelemään isoja megakorporaatioita kuten Nestleä ja Unileveriä ja suosimaan mielummin pienempiä ja eettisesti toimivia yrityksiä.

minimaalista kuluttamista ja ostolakko

Tällä hetkellä olemme olleet koko perheen voimin puoli vuotta ostolakossa, joten emme ole käyttäneet edes kirpputoreja. Aikaisemmin ostimme lähes kaiken käytettynä. Uutena ostan hygieniaan liittyvät tuotteet sekä esimerkiksi tyynyt.

Minulle tärkein arvo tavaroita ostaessa on se, että tavara on jo olemassa. On aina ekologisempaa valita jo tuotettu vaihtoehto, kuin ostaa ”ekologinen” tuote uutena. Maailma on pullollaan tavaroita, joita niiden omistajat ei tarvitse, ja teen parhaani kuluttaakseni pääasiassa niitä. Silloin esimerkiksi kotimaisuudella ei ole niin suurta merkitystä. Välttelemme muovia myös käytetyissä tavaroissa ja sen osuutta kotimme tavaroista pyrimme jatkuvasti minimoimaan. Jos ostaisin kaupasta jotakin uutta, tärkeintä olisi pitkä elinkaari ja monikäyttöisyys. Myös kotimaisuus ja pakkausmateriaalittomuus ovat minulle tärkeitä arvoja.

Kauneudenhoitoni on vähän kuin sattumalta ekologista, sillä en käytä meikkiä tai hiusten muotoilutuotteita lainkaan! Olen myös luopunut kokonaan shampoon käytöstä. Käytämme ihon ja käsien puhdistamiseen luonnonmukaista palasaippuaa ja rasvaamiseen erilaisia keittiöstä löytyviä kasviöljyjä. Myös karvojen ajelu käy saippuapalan voimin, kestohöylää käyttäen. Käyttämämme hammastahna on myös luonnonkosmetiikkaa.

tavaroiden korjaamista ja dyykkauslöytöjä

Tällä hetkellä olen ihan mielettömän innoissani vaatteiden korjaamisesta, täysin hashtagin #visiblemending ansiosta! On ihan mahtavaa, miten rikkinäisistä vaatteista saa luotua jotakin vielä hienompaa!

Toistaiseksi ei ole tullut vastaan sellaista vaatetta, jota en olisi pystynyt korjaamaan. Toki jotkut kulahtavat käyttökelvottomiksi, mutta niillekin löytyy uusiokäyttötarkoituksia vaikka matonkuteiden tai tyynyntäytteiden muodossa. Yksi korjaus, josta olen tosi ylpeä, on puolisoni shortsit. Ne repesivät hyvin pitkältä matkalta haaroista ja olin jo heittämässä ne roskiin, mutta päätin vielä kokeilla onneani. Leikkasin repeytyneen kohdan siistiksi reunoilta, lisäsin alle uuden kankaan ja ompelin reiän yli edestakaisin. Reikä on siis todellakin näkyvä, mutta tosi siisti ja hieno!

Toinen onnistunut korjaus oli repeytyneet lenkkarini. Ompelin kankaan takaisin kiinni pohjalliseen pohjan läpi, ja pujottelin kankaassa olevan reiän yli lankaa niin, että se muodosti reiän päälle uuden kankaan. En olisi ikinä tullut edes ajatelleeksi, että lenkkareita voisi korjata, ennen kuin tutustuin #visiblemendingin maailmaan! Suosittelen todella lämpimästi tutustumaan tuohon liikkeeseen.

Olen koko aikuisikäni kurkkinut lavoille ja roskiksiin, mutta vasta viimeisen kuukauden aikana olen dyykannut toden teolla. Meidän naapurustoon muuttaa tosi nopealla tahdilla uusia ihmisiä, joten muuttolavat notkuvat mitä hämmästyttävimpiä löytöjä. Hienoimmat tekemäni löydöt ovat olleet täysin toimiva Kenwoodin yleiskone ja Singerin ompelukone, molemmista puuttui vain pieni, merkityksetön osa. Näiden lisäksi olen dyykannut mm. kolme Ikean kaappia, ison määrän kukkaruukkuja, keittiöjakkaran, kynttilöitä, pyykkikoreja, lipastoja, vaatteita, oikeastaan ihan kaikkea! Lavoilla pyöriessä tulee sellainen olo, että miksi ihmeessä olen ikinä ostanut mitään uutena. Maailma notkuu tavaroita, joita ihmiset eivät tarvitse ja joiden luopumisesta he ovat jopa valmiita maksamaan.

kun uskaltaa luopua, saa tilalle jotain parempaa

Jos minulta olisi aikaisemmin kysytty, mistä en ole valmis luopumaan ympäristön vuoksi, olisin keksinyt monta eri vaihtoehtoa. Nykyään kuitenkin näen asian eri tavalla, ja etsin innolla vaihtoehtoisia, kestäviä tapoja täyttää luopumisesta jäljelle jäänyt tila. En kuitenkaan usko, että kaikesta täytyy luopua. Joten jos täytyy valita yksi asia, josta en luopuisi, vastaukseni on kahvi!

Ostolakon myötä olen joutunut keksimään vaihtoehtoisia tapoja saada tarvitsemiani asioita, ja lainaamisen ja vaihtamisen myötä olen saanut elämääni lisää sosiaalisuutta ja uusia tuttavuksia. Koen, että ekologinen elämäntapa tuo mukanaan niin paljon hyvää! Kaiken sen tilalle, josta joutuu luopumaan, saa jotakin parempaa. Läsnäoloa, uusia ihmissuhteita, taloudellista vapautta ja ennen kaikkea aikaa. Aikaa tehdä kaikkia niitä asioita, joista on aina unelmoinut!

Vihreitä arvoja lapselle

Ekologisuus näkyy lapselle oikeastaan vaan normaalina arkena. Kun vegaaniruoka, harkittu kuluttaminen, kierrätys ja luova ajattelu ovat arjessa läsnäolevia normaaleja asioita, niin lasten kasvaessa aikuisiksi ne ovat vain osa arkipäivää. Usein juuri lapset ovat huolissaan ympäristön tilasta ja mielestäni on hyvä antaa heille mahdollisuuksia ja työkaluja toimia ympäristön puolesta!

Vauvan tarvikkeissa ekologisuus näkyy monessakin osa-alueessa. Emme ole hankkineet vauvalle lainkaan muovisia leluja ja lisäksi leluja on harkittu määrä. Onkin ollut mahtavaa huomata, miten luova leikkijä Arvosta on kasvanut, kun äänekkäät ja vilkkuvat lelut eivät ole leikkineet hänen puolestaan! Kaikki lelut on hankittu käytettynä tai lainattu ystäviltä ja naapureilta. Lisäksi kaikki vauvan vaatteet on hankittu käytettynä. Käytämme pelkästään kestovaippoja. En koe sen olevan lainkaan hankalaa tai vaikeaa, vaan kaikin puolin mukavaa. Kestovaippojen ansiosta en ole esimerkiksi koskaan kokenut sitä kuuluisaa niskakakkaa! Vessahätäviestintää käytimme aluksi onnistuneesti, mutta se on elämän tiimellyksessä jäänyt hieman taka-alalle.

Juhlapyhät, kuten syntymäpäivät ja joulut, ovat olleet iso pala haukattavaksi, sillä lahjakulttuuri on iskostettu niin syvälle meidän kulttuuriin. Arvon 1-vuotissynttäreillä tuntui, että arvomaailmastamme oli tullut vihdoin normi myös vieraiden keskuudessa. Käytämme juhlissa mahtavaa lahjalista.net -palvelua, josta halukkaat lahjanostajat voivat valita itselleen sopivan lahjan tarvitsemistamme tavaroista, tuotteista sekä aineettomista lahjoista. Lisäksi painotamme käytettyjen lahjojen arvoa sekä sitä, että lahjojen tuominen ei ole millään lailla pakollista. Juhlissamme tarjoillaan aina vegaanista ruokaa (myös ennen, kuin ryhdyimme kokonaan vegaaneiksi) ja juhlat koristellaan kierrätysmateriaaleista tehdyillä koristeilla. Juhla-asun keksimme jo olemassaolevista vaatteista. Kun menemme itse juhliin, viemme yleensä lahjaksi esimerkiksi itsetehtyjä kestotuotteita tai jotakin vegaanista syötävää tai juotavaa.

Pipsan ekovinkki

Isoin yksittäinen asia, jonka jokainen voi tehdä ympäristön eteen, on siirtyä kohti vegaanista ruokavaliota. Haluaisin kannustaa kaikkia kohti vegaanimpaa elämää, sillä se on ollut yksi parhaista koskaan tekemistäni päätöksistä! Ajatus saattaa tuntua hurjalta, vaikealta ja jopa kurjalta, mutta pienen opettelun jälkeen homma alkaa luistaa paljon luontevammin. Minua auttoi lopullisen päätöksen tekemisessä kirjojen lukeminen, suosikkini olivat Eathling Edin 20 non-vegan excuses and how to respond to them (voi lukea ilmaiseksi netistä) ja Anniina Ljokkoin Vegaanimuksut. Yksi erinomainen tapa testata vegaaniruokaa on osallistua Vegaanihaasteeseen. Konsepti on ihan mahtava, sieltä saa kuukauden ajan vinkkejä, reseptejä ja tietoa, ja lisäksi sieltä voi valita itselleen tuutorin! Kaikkea ei tarvitse muuttaa kerralla, elämäntapamuutokset saa parhaiten pysyviksi pienin askelin ja kaikessa rauhassa. Suosittelen aloittamaan sellaisesta osa-alueesta, joka itselle tuntuu luontevimmalta ja etenemään positiivisin mielin.

***

Kiitos vielä Pipsa! Pipsaa voi seurata Instagramissa @arvokasmaailma. Hän jakaa siellä paljon arkeaan ja käytännöllisiä vinkkejä ja reseptejä. Itse olen tallentanut puhelimeen Pipsan edullisia vegereseptejä 🙂

Alle voi kommentoida ketä haluaisit haastateltavan tähän sarjaan sekä tietenkin risuja ja ruusuja miten voisin tätä postaussarjaa parantaa. Onko jotain oleellisia kysymyksiä jäänyt puuttumaan?