Hae
Roosa Blom
Kaupallinen yhteistyö

10 kysytyintä kysymystä sähköautoilusta

Kaupallinen yhteistyö: Volkswagen

sähköautoilu volkswagen id.3 sähköauto

Kysytyimmät kysymykset sähköautoilusta

Ei ole ollut yllätys, että sähköautoilu on herättänyt paljon kysymyksiä. Sähköautoilu on vielä niin uutta ja sähköautoja vähän. Olen saanut kuluneen puolen vuoden aikana vastata monenlaisiin kysymyksiin. Teknisiin kysymyksiin olen joutunut vastaamaan suoraan, että en tiedä. Muuten kyllä olen näin käyttäjän näkökulmasta kertonut omia kokemuksiani. Olen huomannut, että tietyt kysymykset toistuvat usein. Minua ei todellakaan haittaa vastata kysymyksiin, päinvastoin. Vastaan mielelläni ja niin hyvin, kuin vain osaan.

On ollut mukavaa, kuin ”sähköautoskenessä” minut on huomioitu ja huomattu. Olenkin ollut vieraana mm. Sähköautomiehet -podcastissa ja Harri Salon Youtube-kanavalla. Sähköautot -ryhmissä olen saanut aina apua  tyhmiinkin kysymyksiini ja kerran pähkäillessäni Helsingissä parkkeeraamista jopa tarjouduttiin henkilökohtaisesti auttamaan.

Kuten sanoin ylempänä, kysymyksiä on tullut paljon. On ollut myös mukavaa, että nimenomaan minun näkökulmiani ovat kiinnostaneet. Kokosin tähän postaukseen vastaukset kymmeneen yleisimpään kysymykseen.

 

1. Millaista on ajaa sähköautolla?

Itselläni ei ole kokemusta erilaisista sähköautosta, joten kokemukseni perustuu vain Volkswagen ID.3:een. Lyhyesti: samanlaista, kuin polttomoottoriautolla. Koen, ettei sähköautolla ajaminen itsessään ole mitenkään erilaista eikä kuskinpenkillä istuessa äkkiseltään tiedä ajaako sähköautolla vai polttomoottoriautolla. Itselläni ei ollut mitään kokemusta sähköautoista ennen, kuin sain ID.3:n käyttööni eikä paljoa myöskään automaattivaihteisista autoista. ID.3 on todella helppo ja mukava auto ajaa. Sillä ajaminen oli todella luontevaa alusta alkaen. Enemmän joutui totuttelemaan autoon yleisesti, kuten millä tahansa eri autolla ajaessa; millainen kaasu, missä löytyy vilkku ja pyyhkimet jne.

 

2. Paljonko yhdellä latauksella pääsee?

Tämä on ehdottomasti yksi kysytyin kysymys. Auton toimintamatkaan vaikuttaa moni asia. Isoin asia on akkupaketin koko. Omassa ID.3:ssa on 58kWh -akku, mutta autoa on saatavilla myös 77kWh-akulla. Tämän lisäksi oma ajotapa, matkustajien ja kuorman määrä ja sähkövarusteiden käyttäminen vaikuttavat toimintamatkaan, kuten kaikissa autoissa. Moottoritiellä ajaminen 120 km/h ajaminen (vs. 100 km/h)  kuluttaa enemmän akkua. Ilmastoinnin lämpötila, nopeat kiihdytykset (jarrutukset taas lataavat akkua), ulkolämpötila ja moni muu asia vaikuttaa toimintamatkan pituuteen.

En ole ajanut autolla kesällä, koska sain auton vasta lokakuussa. Valmistajan antamien tietojen mukaan autolla pääsisi jopa 400km. Oman kokemukseni mukaan, kun lämpötila on plussalla 0:n ja +10 asteen välillä on toimintamatka 320-350km. Pakkasella nollan ja -15 asteen välillä range on tippunut noin 280-320 välille. Kovilla pakkasilla, kun pakkasta on ollut enemmän kuin -15 astetta on range ollut noin 250km. Itse en ole huomannut, että range olisi tippunut alle 250km, vaikka pakkasta olisi ollut enemmän. Kovimmillaan pakkanen on ollut -28 astetta autoa ajaessani.

 

3. Miten autoa ladataan kotona?

Sähköautoa voi ladata kotona kahdella tavalla: joko tavallisesta pistorasiasta tai hankkimalla kotilatauslaitteen.

Itse latasin pistorasiasta ensimmäiset 4 kuukautta. Se on helppo tapa, mutta hidas. Se on ollut hyvin pitkälti riittävä, koska monesti päiväajot ovat vain muutamia kymmeniä kilometrejä. Työskentelen kotona (myös normaaleissa olosuhteissa) joten auto on käytännössä koko ajan latauksessa. Latausnopeus pistoriasiasta on yleensä 5-8 km/h. Pistorasiasta lataaminen on helppoa ja itselläni tuli auton mukana latausjohto tätä varten.

Kotilatauslaitteen voi halutessaan ostaa ja sitä suositellaan ensisijaiseksi lataustavaksi kotiolosuhteissa. Kotilatauslaitteita on erilaisia, mutta sellaisella lataa kahdesta neljään kertaa nopeammin, kuin pistorasiasta, latauslaitteesta riippuen.

sähköautoilu volkswagen id.3 sähköauto

4. Kuinka paljon latauspisteitä on ja missä?

Latauspisteitä on paljon ja ympäri Suomen. Lähes jokaisesta pienestäkin syrjäkylästä tuntuu löytyvän latausasema. Latausasemia rakennetaan koko ajan kovaa vauhtia lisää ja esimerkiksi K-lataus -verkosto kasvaa hurjaa vauhtia. Yleisimmin julkisia latauspisteitä löytyy huoltoasemilta, kauppojen ja kauppakeskusten yhteydestä, parkkihalleista, hotelleista ja kadunvarsista. Kaikki julkiset latausasemat löytyvät helposti latauskartta.fi -palvelusta. Yhteensä Suomessa on tällä hetkellä muutama tuhat julkista latauspistettä.

 

5. Paljon sähköautolla ajaminen maksaa?

En osaa tarkkaa sanoa hintaa. Hintaan vaikuttaa esimerkiksi lataako kotona vai julkisilla latauspisteillä. Kotona lataaminen on edullisempaa ja julkisilla latauspisteillä lataaminen yleensä noin tuplat kotona lataamiseen verrattuna. Itse lataan suurimmaksi osaksi kotona. Se on helppoa, edullista ja käytännöllistä. Ajan autolla kotiin ja laitan töpselin seinään, that’s it. Rangeakin riittää autossa mukavasti, joten julkisia latauspisteitä en juurikaan tarvitse.

Itselläni meni ennen noin 150 euroa kuussa bensaan. Nykyään sähköautolla ajaessa kustannukset ovat jotain kymppejä. Karkea arvio 20-50 euron väliltä. Sähköauton latauksen maksan sähkölaskun yhteydessä, joten en osaa sanoa tarkkaa summaa. Jos lataan auton täyteen (80% yleensä) julkisella latauspisteellä niin hinta on noin 15 euroa. Sähköautolla ajaminen on siis merkittävästi edullisempaa, mikä oli itselleni positiivinen yllätys! Lisäksi löytyy joidenkin kauppojen yhteydessä on ilmaisia latauspisteitä, joita voi käyttää asioinnin yhteydessä.

 

6. Kuinka sähköauto toimii talvella?

Hyvin, ilman sen isompia ongelmia. Tämä talvi on ollut todella hyvä testi sähköautoilulle, koska kovia pakkasia on ollut paljon. Viime talvena, kun taas nautittiin hyvin leudosta säästä. Auto on käynnistynyt ilman ongelmia. Range on tippunut jonkin verran kovilla pakkasilla, mutta silti kilometrejä on jäänyt mukavasti ja olen päässyt ajelemaan huolettomasti.

Talvella olen aamuisin laittanut puhelimen We Connect -sovelluksesta auton lämpiämään ennakkoon. Yleensä puolta tuntia ennen. Auton ilmastointi lämmittää auton sisätilan haluttuun lämpötilaan (minulla +21 astetta) ja jäiset ikkunat sulavat, joten ei tarvitse edes raapata ikkunoita. Jos on satanut paljon lunta niin silloin joudun harjaamaan lumet pois, mutta yleensä silti ikkuna on lämmin, eikä tarvitse raapata erikseen. Meillä autot siis seisovat talvella pihassa taivasalla.

Muuten auto on toiminut ihan samalla tavalla, kuin syksyllä eli hyvin ja ilman ongelmia.

 

7. Kuinka paljon sähköauto maksaa ja ovatko sähköautot kalliita?

Sähköautojen hinnat vaihtelevat merkkien ja mallien mukaan todella paljon, kuten myös muissakin autoissa. Volkswagen ID.3:ssa hinnat on alkaen 35 592 euroa. Minun autoni on varustelutasoltaan Family, jonka hinta on 42 601 euroa. Volkswagenin uusi ID.4 on hinnaltaan alkaen 39 796 euroa (1st edition). Volkswagenin e-up! on selkeästi edullisempi ja hinta on alkaen 25 792 euroa. Nettiautosta etsiessä kaikkia sähköautoja merkistä ja mallista riippumatta halvin käytetty sähköauto oli 7 900 euroa.

Sähköautoa ostaessa kannattaa huomioida sähköauton ajokustannukset. En vertaisi suoranaisesti ostohintaa esimerkiksi polttomoottoriautoon, koska sähköautolla ajaminen on huomattavasti edullisempaa. Vertailisin mielummin auton kokonaiskustannuksia ostohinnan ja käyttökustannusten kanssa.

sähköautoilu volkswagen id.3 sähköauto

8. Mikä on paras ominaisuus ID.3:ssa?

Ehdottomasti Led-matriisiajovalot! Rakastan näitä ajovaloja. Valot on pilkottu erilaisisiksi ”valokeiloiksi”, joten valot mukautuvat ajaessa vastaantulevien autojen valojen mukaan. Esimerkiksi, jos vastaan tulee auto niin valot automaattisesti laittavat vastaantulevien kaistalle lyhyet ja omalle kaistalle pitkät. Jos taas ajat toisen auton perässä niin valot ovat keskellä lyhyet, eivätkä häikäise edessä olevaa autoa, mutta sivuilla pitkät. Aivan mielettömän hyvät! Talvella varsinkin tuli ajettua paljon pimeässä ja valot pääsivät edukseen. Ominaisuus, joita ei tiedä kaipaavansa ennen, kuin omistaa.

Toinen on mukautuva vakionopeudensäädin eli vakionopeuden säädin säätää nopeuden edessä olevan auton mukaan lisäten tai hidastaen nopeutta.

Ylipäätänsä tykkään auton modernista teknologiasta ja siitä, että ettei kaikelle ole omaa nappia vaan kaikki säädetään keskellä olevasta ”tabletista”.

Mainitakseni vielä yhden ominaisuuden niin keskikonsolissa olevassa pikkulokerossa voi ladata puhelinta langattomasti. Ihana, kun voi laittaa puhelimen vaan keskikonsoliin ja se alkaa automaattisesti lataamaan. Ei tarvitse säätää johtojen ja latureiden kanssa.

Viimeisenä haluaisin mainita sisätilojen tilavuuden. Sähköautoissa on sisätilat isommat, kuin polttomoottiautoissa. Autossa on ihanasti jalkatilaa niin etupenkeillä kuin takapenkeilläkin. Joskus lastenistuimet ovat niin isoja ja tilaavieviä, että etupenkillä istuvalle jää huonosti jalkatilaa. ID.3:ssa jalkatilaa on todella hyvin.

 

9. Mitkä ovat sähköauton tai ID.3:n huonot puolet?

Minulla ei varsinaisesti ole mitään huonoa sanottavaa sähköautoilusta tai ID.3:sta. Olen todella paljon tykännyt sähköautoilusta ja kyseisestä autosta. En kuitenkaan usko, että on olemassa sellaista autoa (tai ylipäätänsä mitään) joka olisi jokaisen mielestä ”täydellinen”. Aina löytyy jotain pieniä asioita mitkä ärsyttävät tai haluaisi eri tavalla, mutta ei varsinaisesti kuitenkaan haittaa. Kokonaisuus ratkaisee eniten.

ID.3:ssa on yksi ominaisuus joka on hieman ärsyttävä. Nimittäin auton ajoavustimia ei voi tallentaa haluttuun oletusarvoon, vaan joutuu säätämään joka kerta erikseen. Esimerkiksi itse en tykkää line assistantista (olisikohan suomeksi kaistanpitoavustin?) ja joudun joka kerta laittamaan sen pois päältä. Sillä line assistant ei talvella tunnista ajokaistoja oikein ja lumi myös häiritsee tunnistamista. Tämä tosin on kaksi napin painallusta ja noin 5 sekunnin homma. Muut ajoavustimet ovat kyllä todella hyödyllisiä. Olen myös kaivannut auton tuulilasiin pientä klipsua, johon voisi laittaa parkkikiekon tai parkkimaksulapun. Auton kojelauta on niin pitkä, että parkkikiekko saattaa liukua tuulilasin reunaan asti.

Kolmantena mainitsisin tavaratilan koon. ID.3:ssa on auton ulkomittoihin suhteutettuna iso tavaratila, mutta olen todennut sen omassa käytössä hieman pieneksi. Kaipaisin vähän isompaa tavaratilaa, kun reissuun otetaan vaunut ja viikon vaihtovaatteet koko perheelle. Todella isot tavarat kuljetamme tietenkin pakettiautolla, mutta paljon myös tulee kuskattua henkilöautolla. ID.3:n pakkaaminen viikon lomareissulle oli kuitenkin melkoista tetristä. Jos takapenkillä olisi kaksi lasta, korostuisi tavaratilan riittämättömyys entisestään ja se jäisi omassa käytössä liian pieneksi. Nyt olen hyödyntänyt myös takapenkkiä tavaran kuljetuksessa. Volkswagenin ID.4:ssa tavaratila on huomattavasti isompi.

 

10. Aiotko jäädä sähköautoilijaksi tai voisitko kuvitella enää hankkivasi polttomoottori autoa?

En sano mihinkään ”en koskaan”. Tykkään sähköautosta enemmän, kuin polttomoottiautoista. Nyt, kun sähköautoissa on markkinoilla oikeasti ”järkeviä” autoja eli sellaisia, joissa on kunnon range ja auton koko soveltuu perheelle, en näe mitään syytä miksi en ostaisi sähköautoa. Mitään autoa en ole vielä ostanut, koska olen vasta kartoittanut eri vaihtoehtoja. Tällä hetkellä sähköautoista eniten kiinnostaa ID.4. Yksi tärkeä kriteeri itselleni on auton vastuullinen valmistus ja hiilineutraalius. Lisäksi ID.4 on samaa sarjaa, kuin nyt ajossa oleva ID.3, joten tiedän sen olevan hyvä auto. ID.4 on hieman isompi ja tykkään auton korimallista.

Olen myös katsellut retkiautoja, kuten esimerkiksi Volkswagenin Grand Californiaa. Haaveilen, että kesällä pääsisin kiertelemään jollain reissupakulla ympäri Suomea. Reissupaku on ollut jo monen vuoden haave, joten voi olla että kohta omistan kaksi autoa.

Olen vasta selvitellyt eri vaihtoehtoja. Auto on aina arvokas hankinta ja raha varmasti tulee ratkaisemaan paljon mihin päädyn. Olen myös kartoittanut vaihtoehtoja yksityisleasingeistä ja miettinyt mikä olisi itselleni paras vaihtoehto hankkia auto.

sähköautoilu volkswagen id.3 sähköauto

Herääkö vielä jotain kysymyksiä? Kysymyksiä voi laittaa kommenttiboksiin tai vaikka Instagramissa. Vastaan mielelläni. 🙂


LUE MYÖS

Sähköautolla talvella Kolille

Meille muutti sähköauto

Sähköauton lataaminen kodin ulkopuolella

 

LISÄÄ EKOJUTTUJA LÖYTYY INSTAGRAMISTANI

Löydät minut @roosablom

Kaupallinen yhteistyö: Volkswagen

Lapselle säästäminen on turhaa

lapselle säästäminen on turhaa

Omasta mielestäni lapselle säästäminen on turhaa, emmekä me säästä meidän lapselle. On mielenkiintoista nähdä eri näkökulmia tähän asiaan. Me vanhemmat  säästämme ja sijoitamme omiin salkkuihin kylläkin. Sijoitamme tällä hetkellä rahastoihin ja suoriin osakkeisiin ja meillä on myös yksi sijoitusasunto. Toivottavasti lähitulevaisuudessa myös muutama lisää. Lapselle me emme kuitenkaan säästä kuukausittain tai laita rahaa säästötilille ollenkaan.

Innostuin kirjoittamaan tämän postauksen Tehtävänimikkeenä Laura blogikirjoituksen inspiroimana. Mietin tätä aihetta todella paljon ja olemme myös miehen kanssa puhuneet tästä monesti. Olen lukenut muiden kokemuksia ja tiedän, että monet säästävät lapselle rahaa joka kuukausi. Aina, kun kuulen, että joku säästää lapselle/lapsilleen lapsilisät joka kuukausi niin sisälläni alkaa kiehumaan. Tukia leikataan aina yksinhuoltajilta ja vähävaraisilta, mutta sitten jotkut pystyvät säästämään tämän rahan lapsilleen. Jotain vikaahan tässä tukimuodossa on ja sitä pitäisi tarkastella uudestaan.

Mielestäni lapselle säästäminen on hyvä asia, mutta silti minulla on hieman ristiriitaiset fiilikset siihen. En usko, että tässä(kään) on oikeaa tai väärää tapaa. On vain erilaisia näkemyksiä ja kokemuksia.

Ensiasunnon käsiraha vai hyvät bilerahat?

Näin yrittäjäperheenä haluan opettaa lapselleni sen, että raha ei kasva puussa ja sen eteen on tehtävä töitä. Jos jotain haluaa niin sitten se on ansaittava omalla työllä. Mikään ei tule ilmaiseksi tai tuoda hopeatarjottimella eteesi. Ajattelen myös, että rahaa pitää osata arvostaa.

Haluan vielä nostaa sen huomion, että jos vanhemmilla on paljon omaisuutta niin jossain kohtaa verotuksellisesti on syytä siirtää sitä jo ennakkoon ennen kuolemaa lapsille. Mutta en tässä nyt huomioi tätä näkökulmaa.

On mielestäni todella kaunis ajatus säästää lapselle käsiraha ensiasunnon ostoa varten tai isompi puskuri joka mahdollistaisi esimerkiksi ulkomailla opiskelun ja lukukausimaksujen maksamisen. Kaunis ajatus todellakin, mutta en tunne ketään joka olisi vanhempien säästämät rahat käyttänyt näin. Kaikki ketä tunnen ovat parikymppisenä juoneet ne rahat tai törsänneet muuten. Nyt, kun ikää on tullut lisää ja moni on ostanut tai ostamassa ensiasunnon niin siihen on säästetty rahat ihan itse alusta alkaen, koska säästöjä ei enää ole ollut. Julkisesti mm. yksi sijoittajapariskunta on kertonut että heille kävi just näin. Nyt he omistavat alle 30-vuotiaana lähes 50 sijoitusasuntoa, jotka ovat hankkineet omalla työllä ja aloittaneet nollasta.

Lapsen omat rahat

Vaikka sanon, ettemme ole säästäneet lapselle niin silti lapsella on oma säästötili ja oma osakesalkku. Olemme säästäneet lapsen omia lahjaksi saatuja rahoja kuten ristiäis-, synttäri- ja joululahjarahoja säästötilille. Osan rahoista laitamme myös matalariskisiin rahastoihin, jottei inflaatio syö pottia kokonaan. Meidän lapsi on 2,5-vuotias joten hän ei vielä ole ”tarvinnut” lahjarahoja ja ne on siksi laitettu säästöön. Myöhemmin, kun hän kasvaa niin saa käyttää itse lahjarahojaan (ei siis niitä nyt säästössä olevia vaan niitä mitä sinä hetkenä saa). Hän saa opetella itse rahan käyttöä ja arvoa ja ostaa sillä sitten just sitä mitä haluaa tai säästää isompaa hankintaa varten. Toki jos lapsi saa lahjaksi ison summan rahaa kerralla niin laitamme osan siitä säästöön.

Näin lapselle kertyy hieman huomaamatta omalle säästötililleen rahaa. Summa kasvaa siellä pikku hiljaa ja varmasti täysi-ikäisyyden kynnyksellä sinne kertyy sopiva potti. Mielestäni jotain tuhansia on varmasti ihan hyvä summa, mutta en näe järkeä säästää lapselle kymmeniä tuhansia euroja. Eihän sitä tiedä jos lapsi vaikka saisi jonkun ison perinnön, mutta ne on asioita mihin en voi vaikuttaa.

Lasta voi tukea taloudellisesti tarvittaessa

Ajattelen, että me vanhemmat voimme tarvittaessa tukea lasta taloudellisesti jos hänellä on tiukkaa esimerkiksi opiskellessa. Voimme maksaa silloin tällöin ruokakauppalaskun, tankata auton tai maksaa jonkun vakuutuslaskun. Niin, että nuori on itse vastuussa taloudestaan, mutta se on pieni extra tai helpotus että silloin tällöin ja tarvittaessa jelppaamme. Tai jos nuorelle tulisi joku yllättävä parin tonnin lasku voisimme lainata hänelle rahaa ja hän lyhentäisi tätä velkaa sovitusti. Näen myös, että voimme tarvittaessa toimia ensiasunnossa takaajina.

Ajatukseni on, että olemme taustalla auttamassa, mutta ei ole ole oletusarvo, että me maksamme asioita. Me emme maksa suoraan kaikkea ja nuori joutuu myös itse tekemään töitä asioiden eteen.

Ajattelen tässä samaa, miten itselläni on ollut. Pärjäsin aina pienellä enkä koskaan pyytänyt rahaa. Äiti saattoi joskus heittää kauppaan ja maksaa ostokset ja iskä taas antoi rahaa junalippuihin tai tankkasi autoa. Hän sanoi, ettei minun tarvinut vähistä rahoista maksaa siitä, että käyn häntä katsomassa. Tällöin kuljin Hämeenlinnasta Keski-Suomeen, joten junalippuihinkin kului rahaa, joka näkyi muutaman satasen kuukausibudjetissa. Omat vanhemmat on myös tukeneet jotain reissuja esimerkiksi lähdin yläasteen jälkeen 3 viikoksi kielikurssille Englantiin. Reissu maksoi 1700 euroa. Voitin silloin EF:lle 500 euron lahjakortin ja loput maksoin rippirahoistani. Vanhemmat antoivat sitten hieman käyttörahaa.

Säästetäänkö teillä lapselle ja millä tavalla?

Mitä ajatuksia tämä herättää?