Hae
Roosa Blom
Kaupallinen yhteistyö

Miniloma Hankasalmella – lasi-igluja, luontoa, villiyrttejä ja kasvohoitoja

Kaupallinen yhteistyö: Hankasalmen kunta

Tyttöjen reissu Hankasalmella

Vietettiin aivan ihana miniloma mun ystävien kanssa Hankasalmella toukokuussa. Oltiin tyttöjen kanssa lataamassa hieman akkuja ja oli ihanaa päästä viettään aikaa yhdessä.

Täytyy myöntää, että ilman tätä yhteistyötä en olisi osannut lähteä lomalle Hankasalmelle enkä varmasti olisi löytänyt näitä yrityksiä. Mutta se onkin parasta työssäni, että pääsee tutustumaan uusiin yrittäjiin ja yrityksiin. Täytyy sanoa, että voin käsi sydämellä suositella kaikkia yrityksiä. Olen ihan häkeltynyt, kuinka ihania jokainen yrittäjä oli. Olisimme viihtyneet pidempäänkin ja joissakin paikoissa vietimme ”yliaikaa”. Koska oli niin mukavaa ja juttua riitti. Meidät toivotettiin tervetulleeksi jokaiseen paikkaan uudestaan ja en näe syytä miksen Hankasalmelle tulisi uudestaan. Ehkä ensi kerralle menemme kesäretkelle koko perheen kanssa.

Saapuminen hankasalmelle

Ensimmäisenä päivänä saavuimme Hankasalmelle iltapäivällä viiden aikaan. Olimme lähteneet Tampereelta kahdelta ja automatka oli vajaa kolme tuntia ilman pysähdyksiä. Ensimmäisenä iltana meillä oli hyvin rento ohjelma. Saavuimme yöpaikkaamme Ranta-Keurulaan, joka sijaitsi täysin luonnon helmassa, järven rannalla. Pihapiirissä oli lehmiä, hevosia, lampaita, kanoja ja koiria. Tunnelmallinen Ranta-Keurula tarjoaa Bed & Breakfast majoitusta. Pihapiirissä olevassa rakennuksessa on kuusi huonetta, jotka on sisustettu erilaisilla teemoilla talonpoikaistunnelmasta rokokoohon. Näissä kahden hengen huoneissa on kaikissa oma suihku ja vessa.

Ranta-Keurula sijaitsee myös lähellä Etelä-Konneveden kansallispuistoa.

Saavuttuamme saatiin huoneet ja vaihdettiin nopeasti vaatteet. Vielä muutamaa päivää ennen oli luvattu ukkosta ja sadetta, mutta onneksi säätiedotus ei pitänyt paikkaansa ja nautittiin leppoisasta pilvisestä kelistä ja aurinkokin paistoi välillä pilvenraosta. Reissun ensimmäisenä aktiviteettina oli melonta yhdessä EräsPeten kanssa. Porukallamme ei ollut sen suuremmin melontakokemusta sitten rippikoulun, mutta onneksi saatiin opastusta ja homma alkoi sujumaan. Melonta reitti oli suunniteltu juuri meidän tasoon ja kiinnostukseen sopivaksi. Kaivattiin rentoa aktiviteettiä ilman pakollista suorittamista. Kierreltiin Ranta-Keurulan läheisyydessä olevia pieniä saaria, kuultiin paikan historiaa ja pysähdyttiin nauttimaan luonnosta ja hiljaisuudesta. Melonta oli ihanan startti meidän lomalle ja sen jälkeen nautittiin nokipannukahvit ja eväät Ranta-Keurulan kodassa.

Ensimmäisen illan suunnitelmat oli melonnan lisäksi saunominen. Ranta-Keurulassa ei vielä virallisesti ollut majoituskausi alkanut, joten saimme saunoa niin pitkään kuin halusimme. Meille lämmitettiin rannassa oleva puusauna. Uskaltauduttiin kastamaan talviturkit, ihailtiin upeaa auringonlaskua, saunottiin ja höpöteltiin pitkälle yöhön.

Hääninmäen uniikki näkötorni

Aamulla heräsimme Ranta-Keurulan upeissa maisemissa. Sää oli aivan täydellinen sillä päivälle oli luvattu +22 astetta. Ranta-Keurulassa ihana Mirja oli kattanut meille runsaan ja maistuvan aamiaisen. Aamiaisella oli tarjolla paljon lähiruokaa sekä omia tuotteita kuten omien kanojen munia. Puurokin oli tehty Konneveden myllyn suurimoista, kuten kaikki viljatuotteet ja puuron kanssa oli itsetehtyjä hilloja. Mirja oli myös aamulla leiponut meille mm. perunarieskoja.

Meillä oli lomalle buukattuna paljon ohjelmaa. Aamun ensimmäinen pysähdys oli Häähninmäen näkötornissa. Häähninmäen ulkoilualueella on rakennettu tämä upea ja uniikki näkötorni vuonna 2020. Näkötornin huipulla sijaitsee vuokramökki, josta avautuu upeat maisemat metsien ja järven yli. Häähninmäen näkötorni sijaitsee 500m päässä parkkipaikalta (Osoite: Häähnintuvantie 160. Kannattaa laittaa navigaattoriin Häähnintupa/Häähnintuvan parkkipaikka ja katsoa ettei navigaattori ohjaa Talkooahontielle. Sitäkin kautta pääsee, mutta oikea reitti on Häähnintuvalta, jonne matkalta löytyy myös opasteita. Nimimerkillä ”kokemusta”.)

Näkötornin vieressä sijaitsee kaikkien retkeilijöiden käytössä oleva autiotupa, Häähnintupa. Häähninmäellä on upeat ulkoilureitistöt, jossa on yli 35km pyöräily- ja patikointireittejä. Tämä ulkoilualue pyörii täysin vapaaehtoisvoimin eikä sillä ole valtionrahoitusta tai vastaavaa. Täytyy kyllä sanoa, että todella hyvin hoidettu ja siisti ulkoilualue, jossa olisi saanut varmasti koko päivän kulumaan ulkoillen.

Retkeilyä luonnossa

Näkötornin jälkeen meillä oli luontoretkeilyä yhdessä Luontovireen Marjon kanssa. Meille oli varattu ohjelmaksi Reipasvaellus joka ei kuitenkaan ollut mitään suorittamista. Reittiä suunniteltiin vielä päivän fiiliksen mukaan eikä ollut tarkoitus mennä mitään tiettyä reittiä. Marjo näytti meille Haukilammen ympäristöä ja kiersimme poluttomia reittejä ja salaisia noutiopaikkoja, joita ei retkeilykarttoihin ole merkattu.

Retkeilyn lopuksi syötiin lounas Tunnelmatuvalla. Lämpöisenä päivänä salaatti sopi paremmin kuin hyvin, jonka kanssa oli itsetehtyä perunarieskaa, leipää sekä jälkiruokana raparperipiirakkaa ja vaniljakastiketta. Tunnelmatuvan isoista ikkunoista aukeaa hienot näkymät järvelle. Marjo on myös yhdessä miehensä kanssa rakentanut Tunnelmatuvan pihapiiriin mm. oman nuotiopaikan.

Villiyrttejä ja jalkakylpyjä

Pienen patikoinnin ja lounaan jälkeen lähdimme kohti Juhlatalo Villa Mathildaa, jossa horta- eli villiyrttiohjaaja Eeva-Maija Lindqvist tutustutti meitä villiyrttien maailmaan. Ensimmäisenä siirryimme pihapiiristä metsän puolelle ”meditaatioaukiolle” luonnonhelmaan ja puiden ympärille. Aloitimme lyhyellä meditaatiolla ja rauhoituimme juuri siihen hetkeen.

Meditaation jälkeen kiertelimme pihapiirissä tutustumassa villiyrtteihin. Opettelimme yleisimpiä villiyrttejä kuten voikukkaa, nokkosta, maitohorsmaa ja poimunlehtiä sekä niiden käyttöä ja hyötyjä. Tällä kertaa emme valmistaneet villiyrteistä mitään syötävää vaan hyödynsimme ne hemmotteluun eli jalkakylpyyn. Jalkakylpy oli aivan ihana patikoinnin jälkeen. Istuimme ulkona ulkona, nautimme säästä ja Villa Mathildan upeasta ja kauniista pihapiiristä. Eeva-Maija teki vielä meille kaikille yksitellen kasvohoidot. Voiko täydellisempää rentoutumista voinut olla?

Vietimme ihanan hemmotteluiltapäivän. Iltapäivällä vielä joimme villiyrttiteetä ja Eeva-Maija oli leiponut meille suolaista piirakkaa ja tehnyt hortasalaattia sekä jälkkärit päälle.

sähköauton lataus ja kesän ekat pehmikset

Juhlatalo Villa Mathildasta lähdimme kohti yösijaamme Revontuli resorttia. Matkalla pysähdyimme kuitenkin lataamassa sähköautoani Jari-Pekka -huoltoasemalla Hankasalmella. Täältä löytyi auton pikalataus-piste ja sillä aikaa, kun auto latautui kävimme ostamassa hieman naposteltavaa ja evästä. Syötiin samalla myös kesän ensimmäiset pehmikset. Vitsit miten hyvää pehmis onkaan, sen aina unohtaa talven jälkeen.

Jari-Pekka oli helppo löytää sillä se sijaitsi täysin matkan varrella ysitien ja Pieksämäentien risteyksessä. Sieltä löytyy kahvila ja ravintola sekä ruokakauppa, josta oli helppo tehdä ostoksia mukaan.

Tähtitaivaita ja lasikattoja

Meidän reissun viimeinen majapaikka oli Revontuli resort, jossa meitä odotti rannassa kaksi erilaista lasi-iglua. Saimme käyttöömme neljän hengen kaksikerroksisen Tiglon sekä Deluxe-iglu. Molemmat oli aivan mielettömiä ja niistä avautui upeat maisemat järvelle. Iglut sijaitsivatkin ihan rannassa.

Tiglo oli kaksikerroksinen ja sisälsi pienen oleskelutilan sohvineen, keittiön, oman vessan sekä pienen saunan. Yläkerrassa oli neljä sänkyä. Deluxe-iglussa oli myös pieni keittiö, kylpyhuone, ruokapöytä ja upea makuutila. Majoituspakettiin kuului tervetuliais-skumpat, jotka korkattiin ja kilisteltiin ennen illallista.

En muista edes kuinka kauan olen haaveillut yöstä lasi-iglussa ja vihdoin se toteutui! Kokemus oli juuri niin mieletön ja upea kuin kuvittelin. Oli aivan huikeaa maata sängyssä ja katsella taivasta. Illalla satoi vettä, mutta se ei haitannut tunnelmaa. Oli siistiä, kun sadepisarat ropisivat ja valuivat kattoa pitkin. Aamulla taas aurinko pilkotti pilvienraosta. Fiilis oli hieman kuin olisi nukkunut taivasalla täydessä hiljaisuudessa.

Kolmen ruokalajin illallinen ja ulkoporeita

Meille oli varattu pöytä illalliselle Ravintola Aurorasta, joka sijaitsee Revontuli Resortin pihapiirissä. Söimme kolmen ruokalajin menuun hyvän viinin kanssa. Vaikka itse olen syönyt todella paljon erilaisissa ravintoloissa ja maistellut erilaisia menuita niin silti pääsin maistelemaan itselle uusia makuyhdistelmiä.

 

Meidän menu sisälsi:

Scampia ja parsaa sekä Sahrami-hollandaise-kastiketta

Ahventa ja korvasienirisottoa

Raparperijäätelöä ja pistaasikakkua

 

Menu oli sopivankokoinen ja maukas. Ei mitenkään liian erikoisia makuyhdistelmiä, mutta kuitenkin jotain peruslistasta poikkeavaa. Sellaista mitä ei tulisi tehtyä kotona. Itse arvostan sesonki- ja paikallisiaraaka-aineita, joita tässäkin menussa näkyi. Huomaa, että näihin menuihin on panostettu. Ravintola Aurora oli todella viihtyisä ja siellä on myös coctail bar, johon ei tällä kertaa jääty sillä lähdimme nauttimaan illallisen jälkeen vielä poreista. Vietimmekin illalla useamman tunnin rannassa olevassa porealtaassa ja välillä kävimme pulahtamassa uimassa, vaikka toukokuussa vesi oli vielä vasta noin kymmenen asteista.

Museokylä

Viimeisen päivän ohjelmana sijoittui lähelle Hankasalmen kirkonkylää. Vierailimme Museokylässä ja Halla tuvassa. Meillä oli oppaana Hankasalmen kotiseutuyhdistyksestä ihana Ulla, joka osasi kertoa todella paljon Hankasalmen ja Museokylän historiasta.

Hallan tupa itsessään on peräisin 1600-luvulta. Rakennus oli jo saanut ”hometalo-tuomion”, mutta se kunnostettiin Leader-rahoituksella ja noin 10 000 talkootunnilla. Hallan tupa peruskorjattiin täydellisesti 2018-2020 perustuksista vesikattoon, myös piha salaojitettiin. Peruskorjauksen tavoitteet olivat kosteusvaurioiden korjaaminen, esteettömyys ja vanhan arvorakennuksen kunnioittaminen. Korjauksissa ei käytetty muovia tai kemikaaleja. Nyt rakennus on puhdas ja upea. Se toimiikin myös juhla- ja kokoustilana.

Museokylä koostuu useammasta rakennuksesta ja esineistä eri aikakausilta, jotka on tuotu ympäri Hankasalmen kylää. Itseäni kiinnostaa historia ja millaista elämä on ennen ollut. Ajattelen myös, että vanhoista ajoista voi myös oppia paljon ja hyödyntää nykyaikana. Vaikka nykyään on keksitty paljon uusia hyviä keksintöjä (esim. sähkö, valaistus, kodinkoneet) niin silti vanhalla kansalla on myös ollut paljon viisautta. Itseäni erityisesti kiinnosti kansanparantaja ja hänen käyttämät kasvit lääkityksessä.

Vanhalla viljamakasiinilla oleva Esinemuseo oli myös kiehtova. Mitä kaikkea ennen on ollutkaan. Söpöjä oli myös muutama itsetehty lelu, jonka joskus joku isä on mahdollisesti lapselleen tehnyt. On mielenkiintoista ajatella millaista elämä on silloin ollut kun esineitä on käytetty.

Herkkupuoti ja lounasta

Museokylän jälkeen lähdimme lounaalle Hankasalmen kirkonkylälle. Aivan keskellä Hankasalmen kylää torin laidalla sijaitsee vaaleanvihreä talo. Talossa on Herkkupuoti ja kahvila Melli-Elli Tässä karkinvärisessä talossa on ennen sijainnut karkkikauppa ja sisällä voikin vielä aistia vanhanajan tunnelmaa. Kahvilassa on saatavilla erilaisia herkullisia vitriinituotteita kuten kakkuja ja leivoksia sekä sen lisäksi lounasta. Me söimme todella maukasta kalakeittoa ja jälkkäriksi kakkupalat.

Kehonhuoltoa ja rentoutumista

Lomalle viimeinen pysähdys oli Voimanpesässä johon meille oli varattu kehonhuoltoa ja rentoutumista. Tämä oli erittäin hyvä vielä loman päätteeksi ennen kotimatkaa. Rauhoituimme ensin juttelemalla ihanan Johannan kanssa ja saimme mesiangervomehua. Juttelimme Voimanpesästä ja sen palveluista ja yrityksen ideologiasta.

Voimanpesä toimii Johannan kotona ja siellä on tehty erittäin viihtyisät tilat yritykselle. Kehonhuolto tehtiin meidän toiveiden mukaan ja mitä me kaipasimme. Kävimme läpi rentoutuksia ja ylävartaloa kuten niska- ja hartiaseutua. Itse pääsin alun rentoutuksissa hyvin hyvin rentoutuneeseen tilaan ja nukahtelin mikrosekunneiksi. Ennen itselleni ei ole ollut helppo saada kehoa rentoutumaan ja ajatuksia pois, mutta epäsäännölliset meditaatiot ovat auttaneet ja nykyään on ihanaa, kun saa rentoutuksista vielä enemmän irti. Tämäkin on vain harjoittelun tulosta.

Tuntui, että viimeisenä kehonhuollossa vielä kuuntelimme kehoa ja latasimme akkuja arkeen paluuta varten. Keho- ja mieli tuntui levänneeltä ja virkeältä. Oli ihana lähteä takaisin kotiin, kun oli kerännyt voimavaroja arkea varten. Koen itse todella tärkeäksi, että kiireisten ruuhkavuosien keskellä myös vanhemmat saavat omaa aikaa ja lomaa, jotta jaksaa taas arjessa. Pieni lapsi vaatii kuitenkin paljon läsnäoloa ja huomaan koko perheen tunnelman olevan kireämpi, kun olen väsynyt.

Kolmen päivän reissu Hankasalmella tuli erittäin tarpeeseen ja oli ihana viettää se ystävien kanssa. Kerrankin oli aikaa vain olla yhdessä rauhassa ja tehdä kaikkea kivaa. Meillä oli niin kivaa ja ei varmasti jää viimeiseksi tyttöjen reissuksi!

Hankasalmella on todella paljon tekemistä ja käymisen arvoisia kohteita, joihin emme kaikkiin kerinneet. Sain vinkkiä useammalta seuraajalta Hankasalmen aseman kirpparista. Valitettavasti emme sinne kerinneet, vaikka olisin siellä halunnut käydä. Tutustu lisää Hankasalmen matkailuun ja kohteisiin tästä.

Kiitos Hankasalmen kunta ja kaikki yrittäjät ja yritykset ♥ Aivan mielettömän huikea reissu Hankasalmella, jota muistelemme ystävien kanssa varmasti vielä kiikkustuolissa. En ymmärrä miten reissuun oli valittu juuri sellaiset yrittäjät kenen kanssa synkkasi heti. Oli juuri sellaisia ajatuksia ja arvomaailmoja kuin itsellä. En usko, että tämä jää viimeiseksi reissuksi Hankasalmelle nimittäin paljon jäi nähtävää ja tänne haluan uudestaan!

 

Onko teillä jotain kesälomasuunnitelmia?

Entä onko Hankasalmi entuudestaan tuttu?


LUE MYÖS:

DIY Hiusgeeli

10 kysytyintä kysymystä sähköautoilusta

Ainoat 10 lelua, jotka lapsi ”tarvitsee”

SEURAA MYÖS INSTAGRAMISSA

Löydät minut @roosablom

Kaupallinen yhteistyö: Hankasalmen kunta

Olen kuntavaaliehdokkaana Pälkäneellä

Kuntavaaliehdokas Pälkäneellä

Olen Vihreiden kuntavaaliehdokkaana Pälkäneellä. Valitsin Vihreät sillä he edustavat tällä hetkellä eniten niitä arvoja mitkä itselleni ovat tärkeitä. Koen myös Vihreät nuorekkaaksi ja rohkeaksi puolueeksi, jossa uskalletaan tehdä töitä tasa-arvon ja ympäristön eteen, pitäen huolta heikoimmassa asemassa olevista. Tätä samaa haluan myös itse ajaa mahdollisen oman vaalikauteni aikana.

Tässä postauksessa haluan avata tarkemmin kuka olen, miksi lähdin vaaleihin ja mitä asioita haluan ajaa eteenpäin. Minulle saa aina laittaa viestiä ja keskustelen mielelläni eri aiheista. Haluan myös oppia ja kerätä ideoita muilta sillä me emme kukaan tee töitä yksin. Päätökset valtuustoissa tehdään yhdessä, joten yhteen hiileen puhaltaminen on tärkeää. Vaikka koen myös tärkeäksi sen, että tulen kaikissa päätöksissä pysymään omien sanojeni takana enkä aio tehdä päätöksiä tai äänestää muiden paineiden alla. Myös riittävä tiedon kerääminen aiheista ennen äänestystä on tärkeää ja haluan jutella kuntalaisten kanssa kuntaa koskevista asioita. Jotta ne ketä asiat koskettavat pääsevät myös ääneen.

Rohkeasti tulevaisuuteen!

Kuka olen?

Olen Roosa Blom. Oon 26-vuotias yrittäjä, pienen lapsen äiti ja vaimo.

 

Olen ollut päätoiminen yrittäjä 19-vuotiaasta asti. Nykyään teen työkseni somea ja markkinointia. Päätyöni on oma blogi ja Instagram, jotka painottuvat vastuulliseen ja ekologiseen elämäntyyliin. Myyn yhteistyötä myös muille vaikuttajille sekä teen erilaisia luento- ja koulutuskeikkoja. Tämän lisäksi intohimoni ja harrastukseni on sijoittaminen ja erityisesti olen kiinnostunut asuntosijoittamista. Vapaa-ajalla vietän paljon aikaa perheen kanssa ulkoillen, kotona remontoiden ja ystävien kanssa grillaten. Tykkään myös pyöräilystä ja kotimaan matkailusta. Tämän kesän haavena olisi kierrellä ympäri Suomea reissupakulla.

 

Olen kotoisin Keski-Suomesta paperitehdaskylästä ja duunariperheestä. Erilaisten mutkien kautta olen asunut pitkään Pirkanmaalla sekä opiskeluaikana Hämeenlinnassa ja lopulta neljä vuotta sitten muutettiin Pälkäneelle. Pälkäne ei ollut entuudestaan tuttu eikä tunnettu täältä ketään. Etsittiin sopivaa omakotitaloa, joka olisi sopivan matkan päässä Tampereelta ja Helsingistä, rauhallinen iso oma tontti, jonka hinta sopisi meidän budjettiin. Löydettiinkin meidän nykyinen koti sattumalta. Sille tielle jäätiin enkä täältä pois haluaisi muuttaa. Olen todella ylpeä ja iloinen, että oma lapsi saa kasvaa täällä maaseudun rauhassa ja ihanassa ympäristössä. Pälkäne on todella kiva paikka asua ja täällä on ollut tosi helppo tutustua uusiin ihmisiin.

 

Ekologiset arvot on ollut itselleni todella tärkeitä. Omassa elämässä se on näkyy mm. kirppistelynä, pienyrittäjien suosimisena, panostamalla laatuun ja myös niin että ostan vain harvoin ja harkitusti mitään. ”Use what you have” on itselleni yksi iso ajatusmalli, jota pyrin noudattamaan mahdollisimman pitkälle. Pyrin myös hitaaseen ja luonnonläheiseen elämäntyyliin sillä arvostan tällä hetkellä aikaa enemmän, kuin rahaa.

 

Jos haluat tutustua enemmän minuun ja arvoihini niin löydät minut somesta. Lukemalla blogiani (tämä jossa nyt jo olet) tai Instagramista @roosablom. Poliitikko-sivuni löytyvät Facebookista nimellä Roosa Blom, Pälkäneen Vihreät.

Miksi lähdin kuntavaaliehdokkaaksi?

Minua pyydettiin kuntavaaliehdokkaaksi jo keväällä 2020. Silloin kieltäydyin. Vauvavuoden väsymys painoi ja en juuri silloin kokenut sitä sopivaksi. Kuitenkin nyt kun unta on taas saanut ja lapsikin alkanut kasvamaan ja sitä myötä arki helpottumaan. Koin, että arkeen tuli enemmän tilaa ja mahdollisuus lähteä kunnanvaltuustoon mikäli minut sinne äänestettäisiin.

Kuitenkin oli kaksi syytä miksi koin todella tärkeäksi lähteä ehdokkaaksi. Ensimmäisenä se, että tällä hetkellä valtuustossa istuu pelkästään keski-ikäisiä miehiä. (Naisia 26%, valtuuston keski-ikä 59-vuotta) Valtuustoon tarvitaan monipuolisemmin eri ikäisiä, taustaisia ja sukupuolisia valtuutettuja. Pälkäneen kunnanvaltuuston henkilöt, puolueet ja iät näet täältä. Olen myös kirjoittanut aiheesta lisää täällä.

Lopullinen sysäys oli, kun Pälkäneellä Aitoon koulua oltiin lakkauttamassa. Onneksi sitä ei lopulta lakkautettu, mutta jo pelkkä ehdotelma oli ihan järjetöntä! Ajatukseni oli, että en halua henkilöiden joilla ei ole edes pieniä lapsia tai koululaisia niin päättävän koulujen ja varhaiskasvatuksen asioista. Kyllä siellä pitää olla mukana meitä ketä asia oikeasti koskettaa. Pälkäneellä muutenkin on ajettu 2010-luvulla kaikki kyläkoulut alas (paitsi Aitoo) mikä on järjetöntä. Kahden ja yhden koulun -malli, jota kunnassa on ajattu ei ole pitkällä tähtäimellä mitenkään kannattavaa eikä myöskään lisää kunnan houkuttelevuutta tai muuttovoittoisuutta.

Mitä asioita haluan ajaa?

Olen laittanut omiksi tärkeiksi arvoikseni sekä asioiksi mitä haluan näissä vaaleissa ajaa niin viisi teemaa. Vaaliteemani ovat lapset & nuoret, tasa-arvo, yrittäjyys, mielenterveys sekä luonto & ympäristö. Nämä eivät järjestyksessä.

 

Lapset ja nuoret

Lasten asiat koen tärkeäksi sillä itselläni on 3-vuotias lapsi. Varhaiskasvatukseen liittyvät asiat ovat siis meidän perheessä tällä hetkellä ajankohtaisia, mutta jo neljän vuoden päästä meitä koskettaa myös koulu. Meidän lähikoulu tulee olemaan Kostian koulu.

Varhaiskasvatuksessa täytyy säilyttää pienet ryhmäkoot ja huolehdittava, että hoitajia on riittävästi. Myös varhaiskasvatuksen työntekijöiden jaksamisesta ja kuormittavuudesta on huolehdittava. Jokaiselle lapselle on taattava laadukas varhaiskasvatus, jossa työntekijöillä on aikaa kohdata ja kuunnella jokaista lasta yksilönä. On myös huolehdittava, jos pandemia jatkuu niin lasten tunteiden ilmaisun ja -lukemisen sekä puheenkehityksestä. Sillä maskien käyttö vaarantaa ja heikentää pienten lasten kykyä nähdä aikuisten kasvot ja ilmeet. Joista lapsi oppii niin tunteita kuin puhetta. On mietittävä miten turvaamme pienten lasten kehityksen kannalta tärkeät asiat poikkeusoloista huolimatta.

Varhaiskasvatuksen laadusta ei pidä tinkiä. Varhaiskasvatuspaikkoja on oltava riittävästi ja taattava, että varhaiskasvatuksen tilat tulevat olemaan myös sisäilmaltaan puhtaita. Pienet lapset viettävät viikossa jopa enemmän tunteja varhaiskasvatuksessa kuin koululaiset koulussa. Siksi on taattava lapsille turvallinen ja mukava ympäristö, jossa jokainen huomioidaan yksilönä.

Kouluissa on Kostian koulun tilanteelle tehtävä jotain heti. On mietittävä miten saamme oppilaat mahtumaan kouluun sekä rakennetaanko sisäilmaltaan terve, uusi koulu. Uusi koulu tulisi ehdottomasti olla hirsikoulu ja koulun täytyisi olla tarpeeksi tilava, jotta oppilaita mahtuisi enemmän myös tulevaisuudessa, jos (kun) kuntaan muuttaaa lisää lapsiperheitä.

On myös mietittävä vakavasti voisiko kyläkouluja perustaa uudestaan. Kyläkoulujen suosio kasvaa ja ne ovat harvinaisempia ja ehdottomasti rikkaus. Pinta-alaltaan isossa kunnassamme lasten koulumatkat myös muuttuvat kohtuuttomiksi. Kyläkoulujen palauttaminen lisäisi kylien vetovoimaisuutta, parantaisi kuntaimagoa ja lisäisi lapsiperheiden kiinnostusta kuntaa kohtaan.

Kostian koulun tilanteesta sekä ajatuksia kyläkouluista olen kirjoittanut lisää tässä postauksessa.

Lasten ja nuorten ääntä on myös saatava kuuluviin. Siksi olisi ehdottoman tärkeää perustaa Pälkäneelle nuorisovaltuusto. Sillä kukaan joka itse ei ole nuori ei voi tietää tarkkaa mitä nuoret tarvitsevat. Meillä varmasti on ajatuksia, mutta meidän on tehtävä päätöksiä yhteistyössä nuorten kanssa ja kuunneltava heidän mielipiteitään. Nuorisovaltuustolla tukisimme ja kannustaisimme nuoria kertomaan heitä koskevista asioista ja päätöksistä ja saisimme heidän äänensä kuuleviin.

Yrittäjyys

Olen itse ollut päätoiminen yrittäjä 19-vuotiaasta alkaen ja toiminimen perustin ollessani 17-vuotias. Myös puolisoni on yrittäjä ja hän heittäytyi päätoimiseksi yrittäjäksi kuukausi ennen esikoisemme syntymää (tiedän, kuulostaa hullulta!) eli melkein 3 vuotta sitten. Itselleni yrittäjyys on siksi todella tärkeä asia. Yrittäjyydessä on paljon epäkohtia ja epätasa-arvoa Suomessa. Muutamia selkeitä epäkohtia on YEL-järjestelmä, joka on yrittäjälle kannattamatonta. Yrittäjien sosiaaliturvan puute, jota vasta nyt ensimmäistä kertaa koronakriisin aikana yrittäjät pystyivät hakemaan työttömyyskorvausta ilman yritystoiminnan lakkauttamista. Naisten asema yrittäjinä sekä naisten palkkaamisessa on iso ongelma, koska äitiysvapaat kaatuu yrittäjän maksettavaksi. Kun yritykselle jää kuluja yli 20 000 euroa työntekijästä, joka on äitiyslomalla voi se kaataa monta pienyritystä (ja tiedän näin käyneen). Lisäksi pitää palkata sijainen tai yrittäjän hoitaa työntekijän työt itse. Miesten aloilla tai miehiä palkatessa tälläistä riskiä ei ole. Tämä myös aiheuttaa epätasa-arvoa naisten työllistymisessä. Mutta kyllähän se on fakta, että jokaisen (varsinkin) pienyrittäjän on myös ajateltava itseään ja omaa perhettään jotta ei joudu vaikeuksiin työntekijän mahdollisen raskauden takia.

Olen myös sitä mieltä, että yrittäjät luovat työpaikkoja. Jos työllisyyttä halutaan nostaa niin on myös tuettava yrityksiä tai muuten kunnan tai valtion on lisättävä itse työpaikkoja. Olisi tärkeää houkutella kuntaan uusia yrityksiä ja yrittäjiä, jotta työpaikkoja riittäisi jatkossakin ja kunta olisi houkutteleva työpaikkojen suhteen myös.

Jokatapauksessa haluan ehdottomasti ajaa myös kunnassa yrittäjien asioita. Enkä halua vähätellä työntekijöitä sillä itsekkin olen työllistänyt osa-aikaisesti naisia, kun minulla oli vielä liiketila Tampereella ja mieheni yritys toimii myös työnantajana. Työntekijät ovat myös tärkeä osa yritystä ja auttavat yritystä kasvamaan ja vapauttavat yrittäjän resursseja, jottei hänen tarvitse tehdä kaikkea itse.

Mielenterveys ja ennaltaehkäisevä työ

Meidän on tehtävä päätöksiä pitkällä tähtäimellä eikä katsottava vain lähitulevaisuuteen. Mielenterveyspalveluihin tulee ehdottomasti panostaa lisää. Varsinkin pandemia on lisännyt mielenterveysongelmia sekä päihteiden käyttöä. Tarvitsemme lisää matalankynnyksen keskusteluapua, johon pääsee ilman lääkärin lähetettä. Olisi se yhden kerran puhelu tai useamman kerran juttelu psykologin kanssa.

Mielenterveysongelmiin ja matalankynnyksen palveluihin panostaminen säästää pitkällä tähtäimellä paljon rahaa. Mielenterveysongelmat lisäävät vaaraa päihteiden käyttöön sekä syrjäytymiseen varsinkin nuorilla. Lisäksi vanhempien ongelmat heijastuvat lapsiin ja koko perheeseen. On myös autettava perheitä ja tuettava niissä tilanteissa, kun on raskasta ennen, kuin voimavarat ovat loppu. Tarjoamalla konkreettista apua niin lastenhoidon, kodinhoidon kuin parisuhdeterapian kanssa.

Kouluissa tulisi lisätä resursseja koulukuraattoreille ja 1-2 kertaa vuodessa järjestää jokaiselle lapselle vähintään yksi käynti, jossa hänet kohdattaisiin ja kysyttäisiin mitä kuuluu. Näin pystyttäisiin kohtaamaan lapsia ja nuoria sekä tarjoamaan apua heille ja perheille.

Mielenterveyspalveluista olen kirjoittanut lisää tässä postauksessa.

Oman tarinani ”Miksi käyn psykoterapiassa – minun tarinani” postauksen voit lukea tästä. (2019)

 

Tasa-arvo

Mielestäni kaikissa päätöksissä tulee ajatella tasa-arvoa. Koski se sitten paikallisten yrittäjien asemaa isoihin toimijoihin verrattuna kilpailutuksissa, lasten tasavertaista mahdollisuutta harrastaa, naisten aseman parantamista… Lista on loputon! Itse haluan, että kunnassamme on hyvä ilmapiiri ja tuetaan jokaista niin, ettei raha tai mikään ulkoinen asia aja epätasa-arvoon.

Luonto ja ympäristö

Ilmastonmuutos on todellinen eikä kukaan voi kiistää sen olemassaoloa. Meidän täytyy ehdottomasti tehdä päätöksiä luontoa ja ympäristöä suojellen. Pälkäneellä upea luonto ja järvet ovat lähellä. Tämä on kaunis kunta ja sellaisena sen haluamme pysyvän.

On mietittävä erilaisia energiantuotantomahdollisuuksia kuten aurinkopaneeleja, led-valaistusta katuvaloihin ja muita energiaa säästäviä ratkaisuja. Rakennettava teollisuus on huomioitava ympäristöä kuunnellen, jottei luonto tai vesistöt kärsi.

Olen sitä mieltä, että yksityisautoilua ei tule kieltää tai tehdä siitä hankalaa vaan tukea ja lisätä muita vaihtoehtoja sen rinnalle. Kunnassa moni tarvitsee autoa (minä mukaanlukien), mutta meidän on myös mietittävä vaihtoehtoja sen rinnalle. Millaisia julkisia tai palvelubusseja voisimme kuntaan saada, jotka auttaisivat myös niitä joilla ei ole käytössä omaa autoa (varsinkin alaikäiset ja vanhukset). Yhteiskäyttöautot kyliin olisi varmasti kokeilemisen arvoista ja niitä pitäisi testata.

Lisäksi kaikessa rakentamissa tarvitsee tehdä varauksia sähköauton latauspisteille. Sähköautot ovat tulevaisuus ja niiden latausmahdollisuuksia ja latauspisteille varauksia tulee tehdä, joka on kannattavampaa pitkällä tähtäimellä, kun se huomioidaan jo rakennusvaiheessa.

Olen myös kirjoittanut ajatuksiani yksityisautoilusta maaseutukunnassa. Pääset lukemaan postauksen tästä.

 

Muut arvot ja teemat

Muita tärkeitä teemoja mielestäni on kunnan muuttovoittoisuuden edistäminen, kuntaimagon parantaminen ja vuokra-asuntotilanteen parantaminen.

Tällä hetkellä toimin asuntosijoittajana ja seuraan aktiivisesti Pälkäneen vuokra-asuntotilannetta. Se on aivan järkyttävä ja olematon! Pälkäneellä ei ole tarjolla nykyaikaisia vuokra-asuntoja. Meidän tarvitsisi myös lisää tukea erilaisia muita asumismuotoja kuten asumisoikeusasuntoja sekä rakentaa lisää minitaloja. Minitalot ovat saaneet hurjan positiivisen vastaanoton Luopioisissa. Myös maailmalla tämä trendi on lisääntynyt ja esimerkiksi Tukholmassa rakennetaan minitaloja omakotitalo-alueille. Meille yhteisölliset minitalokylät ympäri kuntaa olisivat uusi ja kiinnostava muuttovaltti. On tartuttava rohkeasti tuleviin trendeihin.

Kunnan tulisi myös kaavoittaa enemmän haja-asutusalueille sekä rantatontteja. Tehdä nimenomaan valtti siitä, että olemme maaseutukunta ja se on suuri rikkaus. Ei maalle muuttavat halua rakentaa pienille tonteille kahden metrin päähän naapurin talosta. Täällä halutaan omaa rauhaa, mutta lähellä palveluita. Myös rantatontit ja haja-asutusalueille on selkeästi kysyntää.

Kunnan imago ei ole tällä hetkellä kovin positiivinen, vaikka kunta itsessään on aivan ihana ja monet kuntalaiset täällä viihtyvät. Tähän asti päätöksiä on tehty niin, että ne ajavat ihmisiä muuttamaan pois kunnasta. Kuten esimerkiksi tämä kyläkoulujen lakkauttaminen. Itse olen nimenomaan muuttanut Pälkäneelle 22-vuotiaana ulkopaikkakuntalaisena ja ummikkona, jolla ei ole mitään tietoa koko kunnasta ja vielä perustanut täällä perheen. Miten nuoria aikuisia saataisiin houkuteltua kuntaan lisää? Pitäisi varmasti ajatella enemmän mitä me nuoret aikuiset oikeasti haluamme. Me haluamme lapsille lyhyet koulumatkat, isoja tontteja, trendikkäitä asumismuotoja, yhteisöllisyyttä, mutta omaa rauhaa, luonnonläheisyyttä ja montaa muuta asiaa.

Itse jaan jatkuvasti omia kokemuksiani Pälkäneestä Instagramissa ja blogissa. Olen saanut seuraajiltani palautetta, että Pälkäne kuulostaa houkuttelevalta paikalta ja myös jotkut ovat harkinneet vakavasti muuttoa tänne. Vastailen aina välillä kysymyksiin mm. Pälkäneen kunnan ilmapiriistä, varhaiskasvatuksesta, palveluista, hinnoista ja monesta muusta asiasta. Tehdään Pälkäneestä aidosti houkutteleva kunta muuttaa.

Jos olet pälkäneläinen ja tuntuu, että arvomaailmamme kohtaa ja voisit minua äänestää niin äänestysnumeroni on 3. ♥

Tiedän myös, että kunnanvaltuustossa oleminen ei varmasti tule olemaan helppoa. Aivan varmasti saa kuraa niskaan ja puukotetaan selkään. Uskon, että työni somen parissa on siinä määrin hyötyä, että en pelkää sitä. Olen saanut elämäni aikana erilaisia kommentteja somessa ja kasvostusten, uhkailuja, puheluita, huumattu ja vaikka mitä. Minua ei kuitenkaan voi hiljentää. Minun ääniä ei voi ostaa enkä todellakaan aio vain kulkea virran mukana päätöksissä, jos olen eri mieltä. Uskallan myös avata suuni ja kertoa ovat näkökulmani. Leijonanemon vastoni heräävät, kun haluan puolustaa itselleni tärkeitä asioita.

Haluan myös muistuttaa kaikkia äänestämään! Sillä keski-ikäiset sekä vanhukset kyllä muistavat mennä uurnille. Nuoret usein jättävät äänestämättä ja ylipäätänsä kunnallisvaaleissa äänestysprosentti on vain 50-65%. Kunnanvaltuustossa päätetään ruohonjuuritason asioista, jotka vaikuttavat eniten kuntalaisten elämään ja arkeen. Muista siis käyttää äänesi. Varsinkin Pälkäneen kokoisessa pienessä kunnassa yksikin ääni voi olla ratkaiseva.

 

Seuraa Facebookissa

Pääset Facebook-sivuilleni tästä.