Eväsideoita lentokoneeseen

Ollaan matkustettu paljon lapsen kanssa kahdestaan ja puhelimen muistioon onkin kertynyt iso lista eväsideoita lentokoneeseen. En lähtökohtaisesti halua ostaa lentokentältä tai -koneesta ruokaa, koska mielestäni ne eivät ole edes hyviä ja ovat ylihintaisia. Eväät myös on pelastaneet meidät monta kertaa kun lento on ollut myöhässä ja vaikkapa jatkolennolle ollaan juostu. En luota siihen, että välilaskulla onkaan aikaa käydä syömässä. Omat eväät on vaan niin helpot, koska silloin ei tulee kellekkään nälkäkiukkua. Haha.

Oma lapseni oli 5-vuotias kun matkustettiin ekan kerran lentokoneella ja sen jälkeen ollaankin matkusteltua useita kertoja vuodessa yhdessä. Eli itsellä ei ole kokemusta ihan pienten kanssa matkustamisesta. Oma lapseni on Suomessakin tottunut reissaamaan ja on todella helppo reissukaveri. Hän myös syö lähtökohtaisesti kaikkea, joka helpottaa.

Näitä pakataan evääksi lentokoneeseen

Mitä meiltä sitten yleensä löytyy? Tykkään pakata jotain ruokaisampaa, jotain hedelmää tai kasvista ja lisäksi voi olla vähän herkkuja. Ajattelen, että lentäminen on ”poikkeustilanne”, se ei ole arkipäivä ja silloin joustaminen on tärkeää ja niin että kaikilla olisi mukava olla.

Pakatessa yleensä mietin lennon pituutta ja sen mukaan kuinka paljon evästä pakkaan. Esimerkiksi jos lento lähtee aamupäivällä ja on vaikkapa klo 15 perillä niin lasken näin; syödään aamupala kotona/kohteessa ja lento osoittautuu lounaan ja välipalan kohdalle. Joten pakkaan sen verran + aina hieman extraa.

Meiltä löytyy esimerkiksi jotain näistä vaihdellen

• Pakastepizzaa
• Nakkeja tai lihapullia
• Maissikakut (maustetut hyviä!)
• Eväsleivät
• Keitetyt kananmunat
• Salami-tikut (varsinkin Espanjasta ostan näitä)
• Hedelmiä; banaani, omenalohkot, mandariini
• Marjoja; mansikat, vadelmat, pensasmustikat
• Kasviksia; kurkku- ja porkkanatikut, pikkutomaatit
• Smoothiepussit (pienempi koko 90g menee nesteinä. Huom! Vauvoille eri säädökset ruokien suhteen, tarkista ne)

Pakastepizza on ollut yllättävän hyvä. Yleensä paistan sen joko juuri ennen lähtöä tai jos on aikainen lähtö niin edellisenä iltana. Pilkon valmiiksi palasiin ja pakkaan aina 2 siivua samaan folioon. Tää on ollut yllättävän toimiva! Muutenkin aina kaikken pilkon valmiiksi. Suosittelen eri kokoisia minigrip-pusseja. Kaverini nauroi kun olin pakannut nakit minigrip-pussiin, mutta tämä on hyvä kahdesta syystä. Ensinnäkin menee pienempään tilaan kuin teräväkulmainen muovipaketti, toisekseen avatuista pakateista voi tippua pois ja minigrip-pusseissa kaikki pysyy kätevästi.

Jos on kuumaa vettä:

• kuppinuudelit
• valmis ruuat mihin lisätään vesi (löytyy jotain eri vaihtoehtoja)
• puurohiutaleita
• pikakahvia, teepusseja

Jos saatavilla on kuumaa vettä niin kuppinuudelit ja valmis ruuat mihin lisätään vesi ovat näppäriä. Ainakin muutamia eri vaihtoehtoja löytyy ruokakaupoista Suomesta ja näiden hinta on noin pari euroa. Monesti lentokentillä ja kahviloista saa ilmaiseksi kuumaa vettä tai jollain pienellä summalla. Puurohiutaleet toimii myös, mutta vaativat kulhon tai kupin.

Teepussit ja pikakahvi on näppärä pakata mukaan, koska näissäkin vain tarvitsee kuumaa vettä. Ja itse olen aina saanut lentokentällä ilmaiseksi kahvilasta kun olen vain pyytänyt. Olen kotona pakannut pikahvia valmiiksi pieneen minigrip-pussiin tai joskus löytyy sellaisia mitkä on jo valmiiksi omissa annospusseissa tällöin kahvijauhe on todella helppo vain sekoittaa kuumaan veteen. Sama on teen kanssa. Teepussit yleensä on valmiiksi jo yksittäispakattuja.

Vinkkejä pakkaamiseen – ota nämä mukaan

Sitten haluaisin jakaa muutaman vinkin mitä ehdottomasti kannattaa ottaa kotoa mukaan. Nämä eivät paina paljoa tavaroissa, mutta helpottavat reissua ja valintoja ruokakaupassa.

Nenäliinat ja kosteuspyyhkeet – Pieni matkakokoinen paketti nenäliinoja on must! Paitsi, että sillä voi pyyhkiä suupieliä ja niistää niin joskus vessoissa ei ole vessapaperia. Nämä on pelasteneet niin monta kertaa. Yksittäispakatut kosteuspyyhkeet on myös näppäriä lapsen kanssa mutta myös itsellä jos haluaa pyyhkiä kädet ennen ruokailua (tai mitä nyt sotkua tuleekaan)

Aterimet – pakkaan aina mukaan omat aterimet (haarukka, veitsi, iso lusikka ja pikkulusikka), yksi setti per henkilö. Usein otan kotoa vaan tavalliset metalliset mutta jos löytyy muoviset tai kertakäyttöiset niin nekin on sopivat. Omat aterimet on käytönnölliset jos haluaa ostaa esimerkiksi ruokakaupasta takeaway-ruokaa (monesti niissä ei ole aterimia) tai vaikkapa välipalaksi jukurtin. Nämä mahdollisuudet laajenee todella paljon kun on omat aterimet mukana reissun päällä

Muovipussi – aina pitää olla mukana muovipussi. Jos jotkut vaatteet sotkeentuu, kaatuu jotain päälle tai lapsi tai itse oksennat (kokemuksesta taas kerron..). En ikinä lähden reissuun ilman että käsimatkatavaroissa on muovipussi.

Älä unohda vesipulloa!

Tämä on asia mitä voisin aina sanoa kaikille. Pakkaa oma vesipullo kaikille. Riippuen lennon pituudesta niin vähintään 1-2 vesipulloa per henkilö. Ensinnäkin tässä säästää aika paljon, koska lentokentän ja lentokoneen vesipullot on kalliita. Osa lentoyhtiöistä tarjoaa ilmaiseksi vettä, osa ei tarjoa mitään. Esimerkiksi oman kokemuksen mukaan (maaliskuu 2026) Euroopan sisäisillä lennoilla Vueling, Wizz, Easyjet, Norwegian eivät tarjoa mitään juotavaa ilmaiseksi koskaan. Jotkut lentoyhtiöt tarjoavat vettä, teetä/kahvia ja Finnair mustikkamehua. En juurikaan matkusta pitkän matkan lennoilla, joten siitä ei ole kokemusta. Kuitenkaan omasta vesipullosta ei ole koskaan ollut haittaa.

Älä pakkaa pillillistä juomapulloa. Tämän sain oppia kokemuksen kautta, mutta lentokoneessa paineet on jotenkin eri ja vesi tulee pilliä pitkin ulos. Nimittäin meillä kävi tämä moka kerran ja ihmettelin miksi osa tavaroista kastui. Pillillinen pullo ei toimi ollenkaan lentokoneessa. Paras on ihan tavallinen korkillinen pullo.

Vesipulloa ei tietenkään saa viedä turvatarkastuksen läpi, mutta jokaisella lentokentällä löytyy vesipullon täyttöpiste. En ole vielä kertaakaan törmännyt ettei tälläistä lentokentällä ole. (Olen myös Euroopan ulkopuolella ollut mm. Marokkossa) Vesi-/juomapisteitä löytyy monesti vessojen läheltä. Suomessa Helsinki-Vantaan lentoasemalla on heti turvatarkastuksen jälkeen vasemmalla, mutta ympäri kenttää löytyy lisää. En muista missä maassa, mutta jossain Euroopan maassa löytyi vessoista yksi käsienpesupiste joka oli erikseen merkitty juomakelpoiseksi-vedeksi. Googlettamalla englanniksi lentokentän nimen ja mistä löytyy juomavettä niin löydät usein kartan ja ohjeet mistä lähin vesipullon täyttöpiste löytyy.

Oliko näistä vinkeistä hyötyä ja mikä vinkki oli paras? Jaa myös omat vinkkisi kommenteissa muille!

LUE MYÖS:

Asuin kesän matkailuautossa lapsen kanssa

Vanlife – opas aloittelijoille

Miksi en lähtenytkään retkeilyautolla Espanjaan?

SEURAA MYÖS INSTAGRAMISSA

Löydät minut @roosablom

Kesä retkeilyautossa

Viime kesä oli yksi mieleenpainuvimpia nimittäin asuimme silloin 4-vuotiaan lapseni kanssa retkeilyautossa. Laitoin oman asuntoni kalustettuna vuokralle, tyhjensin asunnon muuten tavaroista ja siirsin koko omaisuuteni autoon. En ollut koskaan aiemmin ollut matkailuautossa tai -vaunussa. Ainoastaan joskus nukkunut muutaman yön pakettiauton lattialla patjalla ja kokannut trangialla ruokaa. Olin kyllä haaveillut vanlifesta jo yli 5 vuotta. Elämäntilanteeni oli vain sellainen, ettei se ollut silloin mahdollista. Lopulta viime keväänä yhtäkkiä iski ajatus, että nyt on sen aika. Myin pois silloisen henkilöautoni (Volkswagen ID.4 täyssähköauto, jota rakastin ja rakastan! Mutta jostain on luovuttava, että saa jotain muuta tilalle) ja olin laittanut autoon käsirahaa sekä lyhentänyt autolainaa, joten sillä rahalla pystyin ostamaan retkeilyautoni velattomana. Taloudellisesti ei olisi ollut järkevää, että olisin ottanut autolainaa retkeilyautoon.

Pistin oman kotini vuokralle, joka mahdollisti sen, ettei asumiskuluja (lainan lyhennys, yhtiövastike, sähkö ja vesi) ollut kesältä ollenkaan. En olisi mitenkään pystynyt maksamaan asunnon kuluja ja sen lisäksi reissata ympäriinsä, koska olin virallisesti sairaslomalla ja elin sairaspäivärahalla. Tuloni olivat siis todella pienet. Mutta tämä mahdollisti, että pystyin asunnosta jäävät kulut käyttämään auton kuluihin ja polttoaineisiin. Olin yllättynyt (toisaalta en, koska universumi kyllä hoitaa ja auttaa), että sain asuntoni kalustettuna vuokralle kesäksi. Nimittäin asun Pälkäneellä, 6000 ihmisen maalaiskunnassa. Lopulta löytyi perhe kenellä oli vain kesäksi tarve asunnolle ja näin asia ratkesi.

Kodittomana kaksi viikkoa

Ennen retkeilyauton ostoa kävi pieni aikataulullinen ”virhe” ja lopulta olimme lapsen kanssa kaksi viikkoa kodittomina. Meillä ei ollut asuntoa eikä retkeilyautoa. Kahden viikon kodittomuudesta olen kirjoittanut postauksen ja sen voi lukea tästä. Kahden viikon kodittomuus meni lopulta todella hyvin. Eka viikko oltiin mökillä lapsen, mun mummun ja kissan kanssa. Kissan piti tulla mukaan kesäksi reissuihin, mutta lopulta jäi asumaan kesäksi mun mummun kanssa mökille. Se oli todella kiva ja kissasta oli mummulle seuraa. Heille kertyi omat rutiinit ja jutut ja mummu ei meinannut antaa kissaa takaisin, kun heillä meni niin mukavasti. Oli todella kiva, että mummu otti kissan mökille kesäksi. Lapsella tosin oli ikävä meidän kissaa, koska kissa on hänelle todella tärkeä ja ainoana lapsena lemmikkien merkitys korostuu entisestään.

Toinen viikko kodittomana sujui kanssa hyvin ja se oli itselleni lapsivapaa. Säät hellivät ja yötkin olivat lämpimiä 25 astetta. Toiselle viikolle osui mm. juhannus. Vietin juhannuksen kavereiden kanssa. Nukuin siis kavereiden luona jossa olisin muutenkin nukkunut juhannuksena. Muutaman yön olin äidin luona ja muutaman yön nukuin omasta tahdostani riippumatossa yhden järven rannalla. Se oli ihanaa! Olin paikassa, jossa ei ollut ketään muita, kävin uimassa kolme kertaa päivässä, katselin auringonlaskua, köllöttelin riippumatossa ja nautin elämästä.

Kun puoli vuotta sitten olin psykiatrisella osastolla niin mietin, että kuinka ihanaa on kun oon taas onnellinen. Nyt mä oon. Vaikka oon tällä hetkellä koditon ja mitä vaan voi tapahtua niin silti mä oon tosi onnellinen. Suuria unelmia on toteutumassa ja oon ottanut isoja askeleita elämässä eteenpäin.

– Ote kirjoittamastani Instagram-päivityksestä tuolta ajalta

Retkeilyauton osto

Auto jonka ostin vaati C1 eli kevytkuorma-auto -kortin ja sitä varten kävin autokoulussa sen ajamassa. Koska ei ollut aikoja ajotunteihin ja inssiin aikaisemmin niin kortin hankinta venyi kesäkuun loppuun. Lopulta pääsin ekalla yrittämällä inssin läpi ja heti seuraavana päivänä ostin retkeilyautoni josta olimme sopineet kaupat jo aiemmin. En ollut koeajanut autoa aiemmin ja kauppapäivänä käytiin koeajamassa auto ja sitten lähdinkin autolla yksin ajelemaan kohti päiväkotia hakemaan lasta, josta suuntasimme mökille. Olin jättänyt osan tavaroistani mökille siksi aikaa että sain auton hankittua. Koska en pystynyt ottamaan omaisuuttani mukaan kun myin autoni ja ostin retkeilyauton. Oli helpompi jättää tavarat mökille ja tulla hakemaan. Mökillä ollessa siellä oli mummun lisäksi myös isäni ja pikkuveljeni, joten lapselle riitti vahtijoita ja leikkiseuraa. Sain rauhassa keskittyä tavaroiden purkamiseen.

Ensimmäinen viikko (ja sen jälkeenkin) meni oikeastaan tavaroiden paikalleen laittamisessa ja pikku fiksailuissa. Auto oli täysin valmis ja aivan mun näköinen seinien väriä myöden (vaaleanpunaiset seinät ♥), joten itselleni jäi lähinnä hyllyjen kiinnittelyä. Ostin useamman Ikean maustehyllyn (4€/kpl), jotka olivat kätevät niin keittiöön kuin makkariin kirjoille. Lisäksi ostin varmaan 15 kappaletta Ikean muovisia NOJIG -säilytyslaatikoita, jotka sopivat täydellisesti auton kaappeihin. Ne maksoivat euron kappale ja eivät olleet ehkä visuaalisesti kauneimpia mutta se ei itseäni haitannut. Kaappien käyttö oli tuhat kertaa helpompaa kun tavarat olivat laatikoissa.

Uusien rutiinien opettelua

Itsestäni tuntuu, että varmaan ensimmäinen kuukausi meni uusien rutiinien opetteluun. Retkeilyautossa asuminen oli helppoa, mutta tietenkin erilaista kuin asunnossa. Keittiössä ei ollut käytössä kuin kaksi kaasuliettä, jolla piti ruoka valmistaa ja lämmittää. Piti opetella lämmittämään perunamuussia paistinpannulla ja muita ruokia. Koska kokkaan aina kerralla enemmän ja lämmitän ruokaa sitten seuraavalla aterialla. Tiskaaminen oli myös uusi rutiini sillä olin tottunut, että olin asunut aina asunnossa, jossa oli astianpesukone.

Viikkorutiineiksi muodostui vessan tyhjennys, harmaanveden tyhjennys ja veden täyttö. Piti opetella löytämään paikat missä nämä onnistuu. Veden täyttö oli helpoin löytää ja meidänkin kylän S-marketilla oli tuulikaapissa ”mökkiläisten vesipiste”, josta sain täytettyä veden  kanistereihin. Huoltoasemilla myös löytyi septikoppeja, jossa oli vedentäyttö ja vessantyhjennys ja osassa harmaanveden tyhjennys. Osassa paikoista nämä ovat maksullisia. Nyt jos valitsisin uudestaan niin ottaisin autoon ehdottomasti erottelevan kompostoivan vessan (katso sen käytöstä video tästä!). Se on paitsi kemikaaliton niin myös helpompi tyhjentää. Ostin kuitenkin vain nopeasti kemiallisenvessan, koska kaikki käyttävät sitä. Se on toimiva, mutta tyhjennys vaatii aina sen, että täytyy löytää paikka mihin tyhjentää. Nämä kolme asiaa tuli sellaiseksi, että hoidin ne noin kerran viikossa ja ne muuttuivat arkisiksi rutiineiksi.

Kolmas asia mikä arjessa tuli vastaan oli pyykinpesu. Lapsen kanssa pyykkiä kertyi ja täytyi miettiä missä pyykkiä voi pestä. Suurimmaksi osaksi pesin pyykkiä äidillä tai mökillä, jossa kävimme pari kertaa kesällä. Käytin myös muutaman kerran 24H Pesulaa, joka oli kätevä, mutta maksaa. Kannattaakin huomioida budjettia tehdessä, että tälläisiin on syytä varata rahaa.

Neljäntenä rutiinina tuli yöpymispaikkojen etsiminen. Kyllä niitä löytyi, mutta mitä enemmän niitä etsi, sitä enemmän oppi löytämään parempia paikkoja missä voisi yöpyä. Park4night on hyvä sovellus, mutta Suomessa paikkoja on tuhat kertaa enemmän. Sitä oppi kartoista etsimään ja katsomaan missä voisi olla hyviä paikkoja ja lopulta löytyy sellaiset omat suosikkipaikat. Omalle lapselle tuli myös suosikkipaikat ja oltiin hänen lempparipaikoissa monesti yötä.

Katso myös:

KATSO: Boholifers – kemiallisen vessan käyttö ja tyhjennys

KATSO: Boholifers – Erotteleva kompostoiva vessa retkeilyautoon

Arki lapsen kanssa autossa

Jännitin etukäteen miten arki retkeilyautossa sujuisi lapsen kanssa. Olin kyllä seurannut vanlifereita, mutta he olivat aina sinkkuja tai pariskuntia tai lapsiperheitä, joissa oli kaksi aikuista. Sinkkuäitinä lapsen kanssa ei oikein tuntunut muita löytyvän. Vuoroviikko-vanhemmuus ei myöskään helpottanut asiaa. Sinänsä itseasiassa se oli todella kiva, koska nautin vanlifesta lapsen kanssa, mutta sain puolet kesästä reissata yksin. Lopulta jännitin ihan turhaa sillä lapsi sopeutui autossa asumiseen todella nopeasti ja helposti. Olin aiemmin jutellut lapsen kanssa asiasta jo ennen muuttoa. Olin myös ottanut lapsen mukaan muuttoon ja kirpputorilla hän osti kanssani astioita ja sai valita itselleen kulhot jne. Uskon, että tämä varmasti vaikutti positiivisesti.

Meille syntyi myös omia rutiineja lapsen kanssa. Lapsi tykkäsi hengailla ohjaamossa, napostella kirsikkatomaatteja tai pensasmustikoita ja ruuvata ikkunan auki. Lattiatilaa ei paljoa ollut, tuskin edes 2 neliötä. Silti lapsi sai tehtyä leikit joko lattialle tai sänkyyn. Meillä olikin iso 180cm leveä sänky, jonne oli helppo levittää esimerkiksi legoleikit. Lapsi ei karsinut muuttaessa ollenkaan leluja ja pakkasi kaikki lelut mukaan. Leluja silti meillä oli suhteellisen vähän ja ulkolelut oli auton takana olevassa takaboksissa. Leluja säilytin vetolaatikossa, joka tuli sängynalta käytävälle. Tässä lelut oli helposti otettavissa. Lelujen lisäksi meillä oli vesivärejä, värityskirjoja jne. sekä lautapelejä. Puuhasteltavaa siis riitti kyllä sadepäiville (joita oli todella vähän) ja paljon aikaa vietettiin ulkona, kuten muutenkin kesäisin.

Vessa ja suihku pakollisia lapsen kanssa

Retkeilyautoja on pilvin pimein ja jokaisessa on erilainen varustelutaso. Itselleni oli aika selkeä jo autoa hankkiessa, että millaisen varustelutason haluan ja suihku ja vessa lukeutui niihin. En tiedä miten olisin selviytynyt ja arki olisi ollut satakertaa hankalampaa varsinkin ilman vessaa. Oltiin välillä yötä paikoissa, joissa liikkui paljon ihmisiä ja ei ollut soveliasta mennä puskapissalle (ainakaan aikuisen). Lisäksi pienelle lapselle iskee usein vessahätä yhtäkkiä ja olisi ollut todella työlästä joka kerta pakata auto (=laittaa kaikki tavarat niin ettei ne lentele ajaessa) ja lähteä etsimään vessaa. Varsinkin iltaisin vessa osoittautui käteväksi kun oltiin jo leiriydytty johonkin ja olisi pitänyt alkaa autoa siirtää. Mutta myös toisinpäin eli vessa oli hyödyllinen iltaisin kun lapsi oli mennyt nukkumaan. Lapsi kuitenkin meni unille 20-21 välillä ja jos itselle iskee vessahätä niin olisi pitänyt herättää lapsi, siirtää turvaistuimeen ja lähteä etsimään vessaa. Sanoisin, että vessa on asia mistä ei kannata tinkiä! Se helpottaa arkea valtavasti ja varsinkin lapsen kanssa.

Turvallisuus? Pelottiko?

Yksin reissaavana naisena ja vielä lapsen kanssa niin sain jo etukäteen kysymyksiä ja huolia turvallisuuteen liittyen. Mehän pysyttiin Suomessa lapsen kanssa (itse tein kaverin kanssa reissun Norjaan ja Ruotsiin) ja Suomi on todella turvallinen maa reissailla asuntoautolla. Koko kesän aikana yövyttiin ainoastaan yksi yö leirintäalueella ja tuli testattua sekin. Paikka oli ihana, mutta en kokenut leirintäalueella olemista omana juttuna kuitenkaan. Se ei varsinaisesti tuonut mitään lisäarvoa meille, että olisi kannattanut maksaa 30€/yö siitä. Yövyttiin siis jokainen yö puskaparkeissa. Koskaan ei ollut tilannetta, että olisi pelottanut, että joku on murtautumassa autoon tai muutenkaan mitään epäilyttäviä tilanteita. Joskus uimarannoilla esimerkiksi saattoi yöllä käydä teinejä autoilla popittamassa, mutta en niitä juurikaan noteerannut ja usein lähtivät aika nopeasti myös pois, kun näkivät asuntoauton. Monissa paikoissa oltiin yksin ja joissain paikoissa oli myös muitakin yötä. Pälkäneen Pakanrannan uimarannalla oltiin paljon ja siellä oli myös melkein aina muitakin asuntoautoilla ja näkyi myös ulkomaalaisia rekkareita.

Itseäni ei koskaan pelottanut autossa ollessa ja koin jotenkin elon ja olon todella tyyneksi ja rauhalliseksi. Oli jotenkin hyvä ja helppo olla. Lapsen kanssa turvallisuus on itselleni todella tärkeä enkä halua että lapseni joutuu tilanteisiin jotka olisivat turvattomia. Kuitenkaan mitään tälläistä ei ollut eikä sellaisesta ollut huolta.

Kaiken kaikkiaan yhteenvetona voisi sanoa, että lapsen kanssa matkailuauto-elämä oli yllättävän helppoa ja todella hauskaa. Meillä oli aivan ihana kesä. Lapselle jäi varmasti tästä kiva muisto. Jos vanlife yhtään tuntuu siltä, että haluaisi kokeilla niin suosittelen kyllä lämpimästi. Suomessa varsinkin on niin helppoa ja turvallista reissata ja yöpyä puskaparkeissa. Odotan, että koska päästään taas uudestaan reissuun ♥

Ensimmäinen ja viimeinen kuva: Kristiina Helminen /Sydän-Hämeen lehti

LUE MYÖS:

Vanlife – opas aloittelijoille

Miksi en lähtenytkään retkeilyautolla Espanjaan?

Muutan retkeilyautoon ja ulkomaille lapsen kanssa

SEURAA MYÖS INSTAGRAMISSA

Löydät minut @roosablom