Hae
Roosa Blom

Mitä taloudellinen mielenrauha mulle merkitsee?

Tavoitteena taloudellinen mielenrauha

Törmäsin Arman Alizadin Facebookissa tekemään päivitykseen, jossa hän kysyi ”Mitä taloudellinen mielenrauha sinulle merkitsee?”. Samassa julkaisussa mainostettiin Armanin ja Danske Bankin tekemää 4 osaista dokumentti-sarjaa (löytyy Danske Bankin Youtubesta). Tää on todella mielenkiintoinen aihe ja dokumentti oli todella mielenkiintoinen.

Olen halunnut puhua rahasta täällä blogin puolella, mutta en ole oikein tiennyt että miten. Rahasta puhuminen ei lähtökohtaisesti ole itselleni tabu. Voin puhua palkastani, hankinnoista tai sijoituksista avoimesti jos joku kysyy. Yrittäjänä olen puhunut rahasta yrittäjäystävien kanssa paljon. Ja se on tärkeää sillä olen sitä kautta oppinut hinnoittelemaan itseni oikein, oppinut yrittäjyyden kuluista ja monta muuta asiaa rahasta ja yrittäjyydestä.

En ole koskaan saanut oikein mitään rahakasvatusta tai oppia taloudenhallintaan. Ainut on, kun muutin 15-vuotiaana pois kotoa ja sain vanhemmilta rahaa tietyn summan kuukaudessa. Siitä sitten opettelin maksamaan laskut, käymään ruokakaupassa ja muita kuluja. Pienistä rahoista myös säästin joka kuukausi. Mulla ei ollut rikkaita vanhempia, jotka olisi säästänyt mulle isoja tilejä vaan kaiken mitä nykyään on niin on omalla työllä ansaittua. Ensimmäisestä kesätyöstä Särkänniemen Puotimyyjänä 6,98€ tuntipalkasta vuonna 2013 on ponnistettu nykyiseen tilanteeseen.

Meidän perheen rahankäyttö

Yrittäjäperheenä (miehelläni on oma yritys ja mulla oma) meillä rahasta puhuminen on joka päiväistä. Rahakeskustelu on ihan yksi normaali puheenaihe ruokapöydässä. Ja niin sen kuuluisikin. Iltaisin, kun taapero on mennyt nukkumaan istutaan molemmat vierekkäin läppäreiden kanssa kirjoittamassa laskuja ja vertaillaan millaista laskutusta on tehty kuukauden aikana.

Meillä on erilliset tilit. Meillä ei ole koskaan ollut yhteistätiliä talouden hoitoon. (Nykyään on yhteinen tili sijoitusasunnolle) Ollaan maksettu asumiset puoliksi ja kodin kustannukset. Sitten muuten meillä on elämässä vaihdellut rahatilanteet ja aina se kenellä on ollut rahaa on maksanut. Nykyään kaupassa maksaa se joka sinne menee. Suurimmaksi osaksi nykyään minä, mutta ennen mies maksoi enemmän. Mies saattaa maksaa sähkölaskun tai nouhoojan. Minä lapsen vaatteet, kun niiden hankkimisesta olen huolehtinut ja mies taas ravintolalaskun. Ajatellaan, että meillä on omat rahat, mutta yhteinen talous. Ei lasketa että kumpi on maksanut enemmän vaan puhalletaan yhteen hiileen.

Ei oltu riidelty rahasta koskaan ennen paitsi ekan kerran tänä keväänä. En tiedä mikä siinä alkoi hiertämään, mutta jotenkin riitaa saatiin aikaiseksi. Varmaan vauvavuoden väsymys ja ruuhkavuodet oli saanut ajatukset sumeaksi. Lopulta tultiin tulokseen, että ”Ei keskitytä tappeleen rahasta ja sen käytöstä, vaan keskitytään sen tienaamiseen.”

Mitä varten sijoitan?

Taloudellinen mielenrauha on yksi tavoitteeni ja se, etten ole riippuvainen taloudellisesti muista kuten yhteiskunnasta. Tällä hetkellä toivon, että taloudessa olisi sen verran rahaa, että kaupassa voi ostaa mitä haluaa ja jokaista penniä ei tarvitse laskea. Sekä tietenkin, että jos astianpesukone hajoaa niin voi ostaa kaupasta uuden.

Mulla on ollut aina rahaan liittyviä tavoitteita. Jos sanon ne ääneen niin tuntuu, että mulle nauretaan. Yksi tavoitteeni on, että 40-vuotiaana mulla olisi miljoonan omaisuus. Parikymppisenä se tuntui todella utopistiselta ja kaukaiselta haaveelta. Nyt viisi vuotta myöhemmin olen sitä mieltä, että se on täysin realistista. Mulle tärkeintä sijoittamisessa on taloudellisen turvan luominen. Tällä hetkellä yrittäjät ovat kaiken sosiaalituen ulkopuolella ja eläkejärjestelmämme ei toimi yrittäjien kohdalla. Yrittäjät joutuvat maksamaan suhteettoman kallista YELiä eli Yrittäjäeläkemaksua ja eivät koskaan tule saamaan rahoja takaisin. Laskin, että kun olen alkanut maksaa YELiä 20-vuotiaana ja jäisin eläkkeellä 70-vuotiaana niin olen maksanut 110 000 YELiä (minimi) ja saisin vain 50€ kuussa takuueläkettä enemmän käteen. Ja tosiaan kuukausierä tällä hetkellä on 250€ jonka joudun maksamaan. YELin mukaan maksetaan myös äitiyspäiväraha ja sairaslomarahaa. Yrittäjänä ei ole järkeä maksaa kuin pakollista minimiä ja säästää itse sukanvarteen pahan päivän varalle.

Sijoitan siis, koska jos jotain pahaa sattuisi niin meillä olisi taloudellinen turva. Olisi vakava sairastuminen, työttömyys tai mitä tahansa. Myös sijoitukset ovat mun ”eläkesäästö” sillä en usko nykyiseen eläkejärjestelmään. En muutenkaan halua pelata korttejani valtion tai kenenkään muun varaan. Voi olla, että tukia leikataan tulevaisuudessa enemmänkin. Kuka tietää, mutta en halua tuudittautua nykyiseen tilanteeseen. En myöskään luota 100% vakuutusyhtiöihin. Haluan, että jos jotain pahaa tapahtuu niin ei tarvitse käyttää voimavaroja rahasta taisteluun vaan voi rahalla ostaa palvelua tai tarviketta mitä tarvitsee ja voisi keskittyä vaan asiaan. Tietenkin olisi mukava, että eläkkeellä ollessa saisi myös elää mukavasti huolehtimatta rahasta.

Millaisia sijoituksia meillä on?

Olen tehnyt sijoitussuunnitelman ja pikku hiljaa sitä toteuttanut mahdollisuuksien mukaan. Ensimmäiseksi pidän tärkeimpänä omalla kohdallani säästämisen (puskurirahasto) ja oman asunnon hankinnan. Ostimme 19-vuotiaana ensimmäisen asuntomme. Silloin tarvitsimme käsirahaa 5% eli 3 500€. Remppasimme kämpän ja asunnon arvo nousi ja lainakin lyheni mukavasti. 22-vuotiaana myimme ensimmäisen kotimme ja ostimme omakotitalon, jossa asumme tällä hetkellä. Omakotitalon ostamisen mahdollisti se, että ensimmäisen asunnon arvo oli noussut ja lainaa lyhennetty, joten saimme siitä käsirahan tähän asuntoon. Emme siis tarvinneet käytännössä käsirahaa, kun ostimme omakotitalon. Olemme nyt vuosien aikana tehneet tähän nykyiseen taloon remontteja ja meidän asunnon arvo on noussut noin 50 000 euroa. Kesällä kiinteistövälittäjä kävi arvioimassa talon. Meillä on siis asunnon arvonnousu + lainaa lyhennetty + käsiraha, joten velatonta omaisuutta on huomaamatta kertynyt ilman mitään suuria tuloja.

Omakotitalon ostamisen jälkeen olemme alkaneet sijoittamaan rahastoihin ja osakkeisiin. Molemmilla on omat osakesalkut ja myös osakkeista puhuminen on meillä joka viikkoista. Kerrotaan mitä aiotaan ostaa seuraavaks ja mitä ollaan viimeisimpänä ostettu. Vertaillaan kumpi on saanut osinkoja ja koska. Osakesalkkua kasvatetaan koko ajan sillei pikku hiljaa. Siihen meillä ei ole mitään systemaattista hommaa vaan tehty aika fiilispohjalta. Osakesalkun lisäksi ostimme elokuussa meidän ensimmäisen sijoitusasunnon, jonka remontoimme lattiasta kattoon. Käytimme meidän nykyistä omakotitaloa lisävakuutena sijoitukselle. Saimme 100% lainan, joten sijoitusasuntoon emme tarvinneet yhtään käsirahaa. Remontti tehtiin meidän omilla säästöillä.

 

Aina luullaan, että sijoittaminen onnistuisi vain isoilla tuloilla tai säästöillä. Se ei ole totta. Jos asioista ottaaa hieman selvää niin huomaa kuinka pienellä voi ponnistaa ja kuinka mahtavaa korkoa korolle -ilmiö on.

Mitä taloudellinen mielenrauha sulle merkitsee?

 

Kuvat: Unsplash


LUE MYÖS:

Käytetty ja huolletty läppäri 12kk takuulla

Näin saat lisää lukijoita blogiin

Tehokas ja halpa kotitekoinen pyykinpesuaine

SEURAA SOMESSA!

Instagramissa @roosablom

Tykkää myös Facebookissa

Kuinka ostamisen lopettaminen onnistuu?

Onko ostamisen lopettaminen mahdollista?

Ostamisen lopettaminen pyörii monilla mielessä. Ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista lopettaa sillä meidän koko yhteiskunta on rakennettu ostamisen ympärille. Osta, osta, osta! huutaa erilaiset mainokset. Voisiko jatkuvasta uuden kaipuusta päästä irti? Entä voiko kuluttaa kestävämmin tai aineettomasti? Kyllä voi.

Olen itse tarkastellut tätä asiaa kolikon molemmilta eri puolilta. Tietenkin kuluttajana omien tarpeiden, ympäristön mainosten ja muiden altistavien tekijöiden kautta. Sen lisäksi olen koulutukseltani vaatetusartesaani. Olen tehnyt harjoitteluita mm. naisten ketjuvaateliikkeessä, miesten vaatteiden parissa ja teatterin puvustamossa. Yhden harjoittelun lopputyönä myös tutkin mm. musiikin ja muiden tekijöiden vaikutusta ihmisten ostokäyttäytymiseen vaateliikkeessä. Valmistumisen jälkeen lisäksi elin ja hengitin (vastuullista) muotia 5 vuotta, kun pyöritin omaa muotibrändiä, joka oli päätyöni. Vaikka työskentelin eettisen ja ekologisen muodin parissa alkoi moni asia ärsyttää. Koko ajan kuluttajat halusivat jotain uutta, vaikka kyse oli slow fashionista. Koin myös ristiriitaa ajatuksesta, että pitäisi myydä jotain paljon, vaikka moni ei sitä tarvitse. Sitten pitäisi perustella, että kyllä tarvitset. Koska oma elanto oli siitä kiinni kuinka paljon tuotteita myydään. Olen hyvä myyjä, vaikka itse kehunkin. Ei vaan tuntunut enää omalta jutulta. Äitiysloman aikana pyörittelin ajatusta ja ajatus kirjastui; haluan tehdä somea. Oonkin kiitollinen, että saan tehdä tätä työkseni. ♥

Miten lopettaa tai vähentää ostamista?

Vastuullinen kuluttaminen on mahdollista sekä turhan tavaran ostamisen lopettaminen. Jos on tottunut ostamaan usein kaikenlaista, voi alkuun pääseminen olla hankalaa. Kyse on oman ajattelun sekä ympäristön muuttamisesta. Halusin koota pieniä asioita ja askelia, jotka ei tuntuisi niin isoilta.

Ja haluan vielä sanoa ja muistuttaa, että jos haluat ostaa ja se ei ole sulle tai sun ympärillä oleville vahingollista. (Esimerkiksi elät yli varojen ja joudut ottamaan ostoksiin sen takia pikavippejä ja osamaksoja) niin totta kai saat ostella niin paljon kuin haluat. Jos taas tuntuu, että haluaisit vähentää ostamista ja hillitä sisäistä tarvetta ostaa tavaroitaniin nää vinkit on sulle.

Mun vinkit miten lopettaa ostaminen:

Tarvitsenko tätä oikeasti? on kysymys, jota moni suosittelee kysymään itseltään. Ongelma on kuitenkin se, että me ihmiset olemme todella ovelia perustelemaan itsellemme miksi tarvitsemme juuri sitä tavaraa. ”Mulla ei ole yhtään kukkatoppia” ”Multa löytyy vaan kultainen, muttei hopeisia kynttilänjalkoja.” ”Kyllä jokaisella tarvitsee olla yksi pieni musta laukku.” ”Tää paistinpannu oli tarjouksessa ja niitä tarvii aina, kun ne on kulutustavaraa.” ”Tää on laadukas ja täl on jälleenmyyntiarvoa, kun myyn tän.” Siis monet näistä ovat varmasti ihan päteviä perusteluja, mutta usein siltikään kyseistä tavaraa ei oikeasti tarvitse.

 

1. Älä mene kauppakeskuksiin tai kauppoihin pyörimään turhaan ja vältä niissä käymistä. Sama pätee verkkokauppoihin. Tee ennakkoon ostoslista ja pysy siinä. Ostoskeskukset ja kaupat on rakennettu niin, että ne houkuttelisi ostamaan mahdollisimman paljon ja tekemään heräteostoksia. Jos haluat vältellä heräteostoksia niin älä mene. Sitä paitsi voisihan sitä käyttää rahaa kaikkeen muuhun kivaan tekemiseen, kuin kaupoista turhien tavaroiden ostamiseen?

 

2. Tarkkeile mitä ja ketä seuraat somessa sillä some on täynnä mainoksia. Tietenkin myös itsekkin somea työkseni tehdessä osa postauksistani on mainoksia. Haluan tietenkin mainostaa tuotteita, joiden koen tuovan lisäarvoa seuraajilleni. Mainokset myös ovat nykyään erilaisia eikä niissä välttämättä mennä ”tuote edellä” vaan niissä voi olla jotain muuta mukavaa. Kuitenkin some altistaa meitä paljon. Huomaan ainakin itse, että jos näen jotain tuotetta paljon somessa alan itsekkin haluta sitä. Sellainen ”munkin pitää saada toi” tulee helposti. Karsimalla seuraajia ja valitsemalla sellaisia kenellä ois sama arvopohja niin somessa tulee vastaan suurimmaksi osaksi vain mun tyylisiä mainoksia, jotka eivät lisää mun ostamishalua.

 

3. Rakenna vahva ja vakaa arvopohja. Kun oma arvomaailma on kunnossa on helpompi seistä omien päätösten takana. Kun itselläni on todella ekologiset arvot niin en esimerkiksi halua mennä ketjuliikkeisiin. Ne tuntuvat enemmän ahdistavilta. Muutenkin varsinkin uusien tavaroiden ostaminen mietityttää, koska mietin aina ekologista näkökulmaa. Kun on oma vakaa arvopohja on helpompi vähentää ostamista, kun omat ostokset perustuvat vain siihen.

 

Tuleeko sulle mieleen, jotain hyviä vinkkejä ostamisen vähentämiseen? Kerro kommenteissa. ♥


LUE MYÖS:

Kangasmaskit – täältä niitä saa

Käytetty ja huollettu läppäri 12kk takuulla

Tehokas ja halpa kotitekoinen pyykinpesuaine

 

SEURAA SOMESSA!

Instagramissa @roosablom

Tykkää myös Facebookissa