5 vinkkiä aloittaa dyykkaaminen
2
Vieraskynäkirjoitus: @toinen_kierros
Mä olen keskiverto monella tapaa. Keskituloinen, keskiluokkainen, kohta varhaiskeski-ikäinen kahden lapsen vanhempi Helsingistä. Yksi ero mulla ja naapurin rouvalla on. En ole noin kuuteen vuoteen ostanut kaupasta leipää tai banaania, jogurttiakin todella harvoin. Ei sillä etteikö näitä meillä syötäisi joka päivä. Toisin kuin moni muu perheenäiti, mä en kurvaa perjantaina Prismaan isoille ruoka-ostoksille vaan käyn tilaisuuden tullen ilta-aikaan availemassa erään ruokakaupan bioroskiksia. Syön ja syötän perheelleni siis dyykattua ruokaa.
Lisäjännitystä elämääni tuo vielä päivittäiset vaunulenkit jotka tilaisuuden tullen suunnittelen niin että pääsen kurkkailemaan roskalavoille. Dyykkaan niiltä kaikkea maan ja taivaan väliltä omaan käyttöön sekä tutuille ja kierrätykseen. Tein joku aika sitten instatilin @toinen_kierros jossa esittelen löytöjäni. Roosa pyysi minulta vinkkejä miten aloittaa dyykkaaminen joten tässä olkaa hyvä!
”Tästä se kaikki alkoi. Sekajätteessä olisiko ollut v. 2011 törrötti lampunjalka. Mies vei roskat ja sanoi että oli makea jalkalamppu mutta ei jaksa nähdä vaivaa ja kaivella. Menin katsomaan ja en meinannut kehdata tonkia lamppua joka oli muutamassa osassa. Mutta kehtasin kumminkin. Kotona koottiin valaisin ja tunnistettiin Ilmari Tapiovaaran maijamehiläiseksi. Välillä sitä miettii mitä tällaisen arvokkaan kaunokaisen heivaajalla on ollut mielessä. #ekadyykki #toisellekierrokselle”
1. Katso lähellä olevia roskiksiasi
Ensimmäinen neuvo on katsoa tarkemmin lähellä olevia dyykkausmahdollisuuksia. Jos asuu kerros- tai rivitalossa ja jakaa roskakatoksen naapureiden kanssa, kannattaa vilkuilla aina roskia viedessä kaikkiin roskiksiin. Esimerkiksi metalliroskiksesta tai lasiroskiksesta voi löytää säilytysrasioita, lamppuja, kelloja, purkkeja, aterimia tai juomalaseja. Pahvi-ja paperiroskiksista saa aineksia biopussien tekoon, askarteluun, posti- ja lahjapakettien käärimiseen tai ihan vaan itselle uutta luettavaa. Sekajätteessä voi olla ihan mitä vaan maan ja taivaan väliltä, esimerkiksi vaatteita, dvd-leffoja, huonekaluja ja koruja. Itse olen löytänyt oman taloyhtiön sekajätteestä arvokkaimman dyykkilöytöni, kotimaisen design-valaisimen. (Kuva yläpuolella) Myös työpaikan tai koulun roskiksista voi löytyä käyttökelpoista tavaraa, itse olen löytänyt toimistotarvikkeita sekä piirrustuspaperia lapsille.
”Aamulenkki. Tää kuva lähti miehelle kuvatekstillä hot or not. Vastasi hot hot hot. Hionta, maalaus ja taaperon tuoli ruokapöytään on valmis. #toisellekierrokselle”
2. Yritä bongailla potentiaalisia jätelavoja
Toinen vinkki on tiirailla aina ulkona liikkuessa potenttiaalisia sekajäteroskalavoja alias asukaslavoja. Taloyhtiöt tilaavat asukaslavoja erityisesti keväisin, mutta putkiremonttien tai kuolinpesätyhjennysten yhteydessä muihinkin vuodenaikoihin. Näille roskalavoille asukkaat tyhjentävät kaiken itselleen tarpeettoman, joten joukossa on paljon rahan arvoista käyttökelpoista ja ehjää tavaraa. Toki moni vie parhaimmat turhat tavarat kierrätykseen mutta valitettavan moni kärrää kamat lavalle. Itse lenkkeilen paljon jalan ja pyörällä ja roskalavoja nähdessäni painan paikan mieleen tai kurkkaan laidan yli saman tien. Jos lavalla on jotain mikä miellyttää silmää, kannattaa se noukkia saman tien talteen koska kokemukseni mukaan lavoilla käy (onneksi) aikamoinen kuhina ja hyvä tavara päätyy usein kiertoon. Lavoilta olen dyykannut mm. huonekaluja, sisustusesineitä, vaatteita, leluja, kirjoja, mattoja, soittimia, astioita ja elektroniikkaa. Kerran löysin hyvännäköisen miehen ja koska olen päättänyt etten ota mitään mille ei ole tarvetta niin jätin hänet sinne koska kotoa löytyi samanmoinen vanhempaa mallia vaan. Mutta en keksi mitään mitä ei lavalta voisi löytää! Jos et vielä ole liittynyt facessa paikalliseen roskalavaryhmään, suosittelen lämpimästi!
”Pakkassää on helpoin dyykkaamiseen: luderiski on 0% jos dyykattavat on olleet yön yli ulkona ? tämä Rukan sadetakki on niin kaunis että vien edellisen sadetakkini kierrtykseen ja otan tämän käyttöön ? #toisellekierrokselle”
3. varo luteita ja tarkista tuotteet huolellisesti
Roskalavoihin voi liittyä luteet, jotka on pieniä tuholaisia ja joista on hyvin vaikeaa päästä eroon. Itse en ole koskaan törmännyt luteisiin vaikka dyykkaan paljon, mutta koska ne ovat niin valtava riesa ja tuhoavat koko kodin irtaimiston, on niihin suhtauduttava vakavasti. Kun lavalta tekee löydön, esimerkiksi jakkaran, kannattaa se tarkistaa silmämääräisesti heti paikan päällä. Luteen ulosteet voi bongata paljaalla silmällä, itse luteet pötkivät vikkelästi piiloon ja tulevat esiin vasta pimeällä. Kotona tavarat kannattaa pakastaa vuorokaudeksi, tai saunottaa useamman tunnin ajan korkeassa lämpötilassa. Mutta kuten sanottu, itse en ole vielä koskaan törmännyt luteisiin ja ne on mahdollista hävittää, joten tuholaisten pelossa ei kannata jättää aarteita lavoille, kunhan käsittelee tavarat asianmukaisesti kotona.
”Kaupassakäyntipäivä ja samalla dyykkipäivä. Tässä dyykkisaalis. Paljon kasviksia ?? ja kissoille lihaa. Noita minijogurtteja mietin otanko, ovat epävegaaneja sekä sokerillisia. Ollaan käytetty epävegejä tuotteita dyykattuina ja noi toimii lapselle hiihtolenkin kannustimena kun saa pitää herkkuhetken puolessa välissä niin otin nyt nekin. Pullat sentään maltoin jättää ettei ihan mene överiksi. Dyykkaaminen kyllä monipuolistaa ruokavaliota meidän perheellä, ei tulisi mieleen ostaa helmikuussa mansikoita kaupasta. #toisellekierrokselle”
4. ruokaa voi syödä yli päiväyksen
Ruoan dyykkaaminen on tehty nykyaikana haastavaksi muttei mahdottomaksi. Itse en murtaudu kauppojen roskiksille vaan käyn muutamalla pikkukaupalla jossa on vielä avoroskis. Kannattaa etsiä oman asuinalueen kaupat ja käydä vaikka pyörällä lenkki kauppojen takapihoilla. Bioroskiksissa lukee ”ei ihmisravinnoksi” mutta se on bullshittiä. Kaupat heittävät useimmiten ilta-aikaan kauppojen sulkeuduttua päiväysvanhat tuotteet pois. Parasta ennen-päiväys on ihan hyvää päiväyksen jälkeenkin, esimerkiksi kananmunat, leipä ja hapanmaitotuotteet säilyvät usein pitkälle yli päiväyksen. Meille on ostettu pakastin dyykkiruokia varten, eniten siellä on leipää, lihaa kissoille ja banaania smoothieen. Myös ravintoloiden ja tavaratalojen roskiksista löytää käyttökelpoisia ruokia.
”Joskus, tai usein, käy niin että mietin jonkun asian hankkimista mutta en saa aikaiseksi tai päätän että pärjään ilman. Ja sitten simsalabim se asia löytyy dyykatessa! Kuten äsken tämä metallinen höylä. Mukana oli teriä mutten ole ihan varma onko ne käyttämättömiä niin en uskalla käyttää niitä, pitää ostaa uusia alkaa harjoitella. #toisellekierrokselle”
5. Dyykkaaminen ei ole noloa
Sitten viimeinen juttu. Dyykkaamisen vaikeus, ei siksi ettei löytäisi sopivaa paikkaa, vaan siksi että hävettää tai pelottaa. Mitä jos joku näkee tai sanoo jotain juuri kun itse on sukeltamassa roskikseen? Muakin aluksi pelotti ja mietin muiden mielipiteitä. Mutta uteliaisuus tai ahneus tai mikälie vei voiton vuosia sitten kun aloitin enkä enää välitä jos joku katsoo pitkään. Yleensä hymyilen nätisti tai moikkaan, johon katsoja vastaa ja jatkaa matkaa tai jää kyselemään mitä löytyy.
Dyykkaamalla voi säästää tuhansia euroja
Dyykkaaminen on fiksua luonnon kannalta, kun tavara tai ruoka päätyy roskiksen sijasta kiertoon. Rahallisesti dyykkaaminen säästää sievoisen summan, varovainen ja alakanttiin heitetty veikkaus on, että meidän nelihenkisellä perheellä säästyy vuodessa rahaa vähintään 1000€ ruokalaskussa dyykkauksen ansiosta. Lisäksi saadaan liikuntaa, jännitystä ja valtavat riemut kun roskalavalta paljastuu jotain tosi hienoa, kuten poikani löytäessä todella vanhan Aku Ankan vuosikerran tai mieheni löytäessä kotimaisen Valmetin seinäkellon. (Kuva yläpuolella) Aarteensa kullakin.
Toivottavasti sait kipinän kokeilla dyykkaamista. Mun löytöjä voi seurata Instagramissa @toinen_kierros ja samassa paikassa voi esittää kysymyksiä, jos jokin jäi askaruttamaan!
LUE MYÖS:
Ohjelmaideaa lastensynttäreille – perinteinen muskari
*Sisältää mainoslinkkejä
Iltapäivä ystävien kanssa
Vietimme toukokuussa ihan tavallisena keskiviikkona kivan iltapäivän. Kutsuimme kaikki poikamme kaverit (noin pieneksi hänellä on jo paljon kavereita) ja Minna Liljedahl Mielilaulu-yrityksestä* tuli pitämän muskaria. Minna on yhteisömuusikko eli ei ole esiintyvä taiteilija vaan laulattaa ja musisoi yhdessä muiden kanssa. Olemme käyneet Minnan pitämissä muskareissa, joten tiesin jo etukäteen että hänen muskarihetket ovat todella kivoja. Kuten taas. Ennen muskaria viestiteltiin ja Minna kyseli lapsestamme ja hänen suosikkilauluista, vieraiden iästä ja muista. Sen perusteella muskari räätelöitiin meille sopivaksi.
Meidän poitsu on käynyt MLL:n muskarissa 6 viikkoisesta. Nyt ollaan jo yksi syyskausi ja yksi kevätkausi keretty käymään. Ihan pienestä alkaen hän on viihtynyt muskarissa ja tykkää edelleen kuunnella musiikkia. Laulamisesta on tullut hänelle myös sellainen rauhoittava juttu. Automatkoillakin itkuisuus yleensä helpottaa kun lauletaan etupenkiltä Hämä-Hämä-Häkkiä tai Jänis istui maassa. Poikamme lauluvarasto on aika laaja. Hän tykkää niin lastenlauluista kuin pop-hiteistä. Eppu Normaali, Klamydia, JVG, Jenni Vartiainen ja monia muita on tuttuja. Isänsä laulaa unilauluna aina Vanhoja poikia viiksekkäitä. Se on niin hellyyttävää. Lapset ovat siitä ihania, että heitä ei haittaa vaikka laulaisi nuotin vierestä. Kunhan vain laulaa vaikka väärin.
Muskarissa on se kiva, että siellä on monipuolisesti tuttuja lauluja sekä uusia lauluja. Samalla itselle muistuu monta tuttua lastenlaulua mieleen ja takataskuun tarttuu uusia kivoja laululeikkejä kotiin leikittäväksi. Laululeikkien lisäksi on soittimia ja muuta kivaa lauluun sopivaa kuten huiveja, leikkivarjoja jne. Meillä oli tällä kertaa leikkivarjo, jonka pyysin Minnan ottamaan mukaan, koska lapsemme rakastaa leikkivarjoja. Hän varjon nähdessään on aivan innoissaan ja konttailee varjon alla ympäriinsä ja naureskelee ääneen. Se riemun määrä on niin ihanaa katseltavaa.
Hetken varjolla liehuttelun jälkeen Minna meni soittamaan sormipianoa varjon alle ja lapset saivat mennä sinne ihmettelemään. Sormipiano oli itselleni uusi soitin ja se on ääneltään oikein miellyttävä ja rauhoittava. Muutenkin muskarin kulku menee mukavasti niin, että lopussa on rauhoittavia soittimia ja lauluja. On ihanaa, miten muskarin aikana Minna huomioi kaikki lapset myös yksitellen. Meillä ikähaarukka oli 4kk-2 vuotta. Meillä oli todella kiva iltapäivä ja ihana viettää aikaa ystävien kanssa. Ainoastaan lämmin meinasi tulla, kun olohuoneessamme oli 10 aikuista ja siihen päälle lapset.
Terveellisempiä tarjottavia
Halusin myös tarjota jotain välipalaa niin lapsille kuin aikuisille. Varasin hedelmiä; viinirypäleitä, vesimeloonia ja pensasmustikoita. Lisäksi oli ruissipsejä, donitseja, välipalapatukoita*, raakasuklaainkiväärejä* sekä pienille maissinaksuja ja Ella’s Kitchenin smoothiepusseja*. Ne katosivatkin nopeasti parempiin suihin. Juotavana kahvia, teetä, mehua ja kookosvettä*. Yllättävästi kaikki hedelmät ja kookosvedet hävisivät nopeasti. Donitseja ei mennyt juurikaan (ei haittaa, jäi itselleni syötäväksi illalla, hah). Osan tarjottavista oli sponsoroinut FitnessFirst* – kiitos heille! Fitnessfirstin tarjonta kannattaa tsekata, koska sieltä löytyy todella paljon mm. Ella’s Kitchenin tuotteita joita ei meidän lähikaupasta löydy. Ja Tarjoukset-osio kannattaa myös kurkata sillä sieltä olen tehnyt paljon hyviä löytöjä! Oli mukava tarjota jotain hieman terveellisempiä vaihtoehtoja ja ne upposivat oikein hyvin.
Muskari syntymäpäiville
Mielestäni muskari on todella hyvä idea esimerkiksi syntymäpäiville. Muskari maksaa 50€ / 45 minuuttia. Se on kyllä sellainen aina varma valinta, josta lähes kaikki lapset pitävät. Kun mietin alunperin tätä yhteistyötä ajattelin, että muskari olisi pidetty lapsen synttäreillä. Kuitenkin päädyttiin pitämään se erillisenä päivänä muutamaa kuukautta aikaisemmin. Luulen, että ensi vuonna 2-vuotis syntymäpäiville tämä olisi todella kiva ohjelma!
Kiitos vielä Minnalle ihanasta muskarista ja Fitnessfirstille tarjoiluiden sponsoroinnista <3
Kuinka moni on käynyt lapsen kanssa muskarissa?
LUE MYÖS:
Lastenvaatteiden korjaaminen ilman ompelukonetta