Testissä eri merkkien harkkahousut
2
Olemme 4 kuukauden iässä aloittaneet vessailuhommat vauvamme kanssa. Matkan verralle on mahtunut kaikkea vessalakoista lähes vaipattomiin päiviin. Olen kirjoittanut, kuinka puolivuotias käy potalla ja kuinka vessahätäviestintä sujuu 9kk ikäisen kanssa. Otimme 8 kuukauden iässä harkkahousut käyttöön kestovaippojen rinnalle. Ne ovat helpottaneet vessassa käyntiä huomattavasti, kun ne voi vaan pukea jalkaan ja pois helposti.
Mitkä oN harkkahousut?
Harkkahousut eli harjoitteluhousut on tarkoitettu pottaileville ja kuivaksiopetteleville vauvoille ja lapsille. Vaikkakaan ei ole mitään syytä miksei niitä voisi käyttää minkäikäisellä lapsella tahansa joka ei ole vielä päiväkuiva. Mielestäni parhaiten ne sopivat siinä vaiheessa, kun kakkoja ei tule enään vaippaan yksittäisiä vahinkoja lukuunottamatta. Harkkahousut ovat malliltaan alushousut, jossa on imua pitämän yhdet tai kahdet pissat. Harkkareista riippuen niissä voi olla kosteudenpitävä ulkokuori. Ne puetaan ja riisutaan kuin alushousut.
Sain blogin kautta testiin Tirsokkaan harkkahousuja ja aloittelimme harkkahousuihin tutustumisen niillä. Sen jälkeen olen hankkinut muutamia harkkahousuja uutena ja osan käytettynä Kestovaippakirppis ja tuki -ryhmästä. Tykkään verrata erilaisia malleja ja merkkejä ja olenkin testannut viiden eri merkin harkkahousuja. On mielestäni hienoa, että kestovaippavalmistajia löytyy Suomesta monia. Meidän poika on aika pienikokoinen, joten oli haastava löytää pieniä harkkareita käytettynä, muttei mahdoton. Valmistajilta kuitenkin löytyi pieniä kokoja, jotka olivat juuri passeleita meille.
Harkkahousujen hyödyt
Harkkahousut tukevat lapsen kuivaksioppimista. Pissan tullessa harkkarit tuntuvat märiltä, joten lapsi itse oppii myös tunnistamaan märän tunteen pissan tullessa. Harkkahousut pitävät pissat paremmin kuin tavalliset pikkarit, joten ohivuotoja ei välttämättä tule tai ainakaan niin voimakkaasti, että joka paikka olisi pissassa.
Harkkahousuiksi sopivat myös tavallinen märkäpintainen kestovaippa. Esimerkiksi taskuvaippa, varsinkin sivunepparillisia moni tykkää käyttää harkkareina. Vaippa voi olla ilman imuja tai pienellä imulla. Tai miksei vaikka ihan normaalien imujen kanssa. Tärkeintä on se, että lapsi huomaa ja oppii erottamaan märän ja kuivan tunteen. Sekä se, että sohvat, matot ja muut säilyisivät ilman vahinkoja ja täytyisi vaihtaa vain vaatteet. Itse tykkään enemmän harkkahousuista kuin kestovaipoista, koska ne on helpompi pukea liikkuvalle lapselle. Se oli myös yksi syy miksi siirryin harkkareihin.
Harkkahousuja voi käyttää myös vain osittain kestovaippojen tai kertakäyttövaippojen rinnalla. Me käytämme harkkareita kotona ja paikoissa jossa pääsee nopeasti vessaan. Jos on tiedossa pidempi aika vaikkapa leikkipuistossa, automatka tai muu laitan tavallisen kestovaipan.
VERTAILU & pohjatietoa
Aloitettiin harkkareiden käyttö kestovaippojen rinnalle 8 kuukauden iässä. Silloin hän oli noin 7,5 kiloa. Nyt meidän poika on 1-vuotias ja painaa reilu 8kg. Vaatteissa käytössä 74 & 80cm. Hoikka ja siro.
Tirsokas
Tirsokkaan harkkareita* on saatavilla normaaleina sekä kevytversioina. Normaaleissa on ulkopuolella PUL-kangas ja kevytversioissa tätä ei ole. Tirsokkaan harkkarit, joissa on PUL-kangas ovat pitävimmät harkkarit mitä olen kokeillut. Näillä ei ole meillä tullut ohivuotoja.
Meillä käytössä 8kk iästä alkaen ja edelleen sopivat. Käytössä koko S.
(Tirsokkaan harkkarit saatu)
Mannamaa vasemmalla ja Nallen hiekkapikkarit oikealla
Mannamaa
Mannamaan harkkarit ovat mielestäni hyvin samanlaiset kuin Tirsokkaan. Ehkä reisistä inasen isommat ja hieman vähemmän imua. Mutta hyvin samanlaiset enkä juuri huomaa eroa.
Meillä käytössä koko 80cm
Nallen hiekkapikkarit
Nallen hiekkapikkarit ovat saaneet nimensä siitä, että ne ovat huiput kesällä hiekkalaatikolla: ei mene hiekkaa pyllyyn! Päällinen ja sisäkangas ovat samanväristä joustofroteeta. Ulkopuolella on tiiman muodossa PUL-kangasta. Kiinteänä imuna harkkahousujen sisäpuolella on 3 kerrosta joustofroteeta tiimanmuodossa. Ei valittamista, mutta ehkä kaipaisin imuksi jotain hieman tehokkaampaa. Hyvät perus harkkarit.
Meillä koko 90cm, joka on sopiva.
Jadenan treenikset
Jadenan harkkahousut ovat oikeastaan hyvin lähellä tyypillisiä harkkahousuja kuten Tirsokkaan ja Mannamaan. Ainoana erona on, että sivussa on kaksi neppari. Näin kakkavahingon sattuessa harkkarit on helpompi riisua jalasta. Ulkopuolella on kosteudenpitävä PUL-kangas ja harkkareissa on hieman imua kuten muissakin. Tykkään näistä juuri noiden neppareiden takia ja varsinkin tuossa kun vielä kakkavahinkoja tuli nämä olivat super hyvät.
Tirsokas osti Jadenan alkuvuonna 2019 ja merkin tuotteita voi ostaa myöhemmin Tirsokkaan verkkokaupasta. Tällä hetkellä helpoiten voi tehdä tilaukset Jadenan Facebook-sivujen kautta.
Meillä käytössä koko M joka on hieman iso reisistä, mutta pysyy hätätilassa päällä. Pienempi koko olisi sopivampi.
SuperJellona
Superjellonan harkkahousut ovat täysin erilaiset verrattuna muiden merkkien harkkareihin. Ne ovat malliltaan bokserit ja niissä on sisäpuolelle neppareilla kiinnitettävä imu. Imun toisella puolella on kosteudenpitävä PUL-kangas. Nämä eivät ole pitävimmät harkkarit ja näistä yleensä tulee aina hieman ohi, mutta yllättävän vähän. Tarkoittaen sitä, että housut ovat hieman märät sivuista. Kuitenkin imu kerkeää imemään suurimman osan. Näissä on vyötäröllä säädettävä kuminauha, jolla vyötärön voi säätää lapselle sopivaksi. Tykkään näistä todella paljon ja näin kesällä menevät shortseista. Irrotettava imu ja erilliset bokserit takaavat sen, että nämä kuivuvat tosi nopeasti. Pieni pissaisella voisi myös vaihtaa pelkän imun ja näihin onkin myynnissä ihan erillisiä imuja.
SuperJellonan harkkareista meillä on käytössä koko S eli 68/74 joka on oikein sopiva. Seuraava koko olisi ollut liian iso. Mutta kun aloimme siirtyä vaatekokoon 80-86cm olisi koko 86cm harkkareista varmasti ollut ihan ok.
Onko harkkarit jo tuttuja tai aiotko kokeilla? Entäs löytyykö lemppari harkkareita?
5 vinkkiä aloittaa dyykkaaminen
Vieraskynäkirjoitus: @toinen_kierros
Mä olen keskiverto monella tapaa. Keskituloinen, keskiluokkainen, kohta varhaiskeski-ikäinen kahden lapsen vanhempi Helsingistä. Yksi ero mulla ja naapurin rouvalla on. En ole noin kuuteen vuoteen ostanut kaupasta leipää tai banaania, jogurttiakin todella harvoin. Ei sillä etteikö näitä meillä syötäisi joka päivä. Toisin kuin moni muu perheenäiti, mä en kurvaa perjantaina Prismaan isoille ruoka-ostoksille vaan käyn tilaisuuden tullen ilta-aikaan availemassa erään ruokakaupan bioroskiksia. Syön ja syötän perheelleni siis dyykattua ruokaa.
Lisäjännitystä elämääni tuo vielä päivittäiset vaunulenkit jotka tilaisuuden tullen suunnittelen niin että pääsen kurkkailemaan roskalavoille. Dyykkaan niiltä kaikkea maan ja taivaan väliltä omaan käyttöön sekä tutuille ja kierrätykseen. Tein joku aika sitten instatilin @toinen_kierros jossa esittelen löytöjäni. Roosa pyysi minulta vinkkejä miten aloittaa dyykkaaminen joten tässä olkaa hyvä!
”Tästä se kaikki alkoi. Sekajätteessä olisiko ollut v. 2011 törrötti lampunjalka. Mies vei roskat ja sanoi että oli makea jalkalamppu mutta ei jaksa nähdä vaivaa ja kaivella. Menin katsomaan ja en meinannut kehdata tonkia lamppua joka oli muutamassa osassa. Mutta kehtasin kumminkin. Kotona koottiin valaisin ja tunnistettiin Ilmari Tapiovaaran maijamehiläiseksi. Välillä sitä miettii mitä tällaisen arvokkaan kaunokaisen heivaajalla on ollut mielessä. #ekadyykki #toisellekierrokselle”
1. Katso lähellä olevia roskiksiasi
Ensimmäinen neuvo on katsoa tarkemmin lähellä olevia dyykkausmahdollisuuksia. Jos asuu kerros- tai rivitalossa ja jakaa roskakatoksen naapureiden kanssa, kannattaa vilkuilla aina roskia viedessä kaikkiin roskiksiin. Esimerkiksi metalliroskiksesta tai lasiroskiksesta voi löytää säilytysrasioita, lamppuja, kelloja, purkkeja, aterimia tai juomalaseja. Pahvi-ja paperiroskiksista saa aineksia biopussien tekoon, askarteluun, posti- ja lahjapakettien käärimiseen tai ihan vaan itselle uutta luettavaa. Sekajätteessä voi olla ihan mitä vaan maan ja taivaan väliltä, esimerkiksi vaatteita, dvd-leffoja, huonekaluja ja koruja. Itse olen löytänyt oman taloyhtiön sekajätteestä arvokkaimman dyykkilöytöni, kotimaisen design-valaisimen. (Kuva yläpuolella) Myös työpaikan tai koulun roskiksista voi löytyä käyttökelpoista tavaraa, itse olen löytänyt toimistotarvikkeita sekä piirrustuspaperia lapsille.
”Aamulenkki. Tää kuva lähti miehelle kuvatekstillä hot or not. Vastasi hot hot hot. Hionta, maalaus ja taaperon tuoli ruokapöytään on valmis. #toisellekierrokselle”
2. Yritä bongailla potentiaalisia jätelavoja
Toinen vinkki on tiirailla aina ulkona liikkuessa potenttiaalisia sekajäteroskalavoja alias asukaslavoja. Taloyhtiöt tilaavat asukaslavoja erityisesti keväisin, mutta putkiremonttien tai kuolinpesätyhjennysten yhteydessä muihinkin vuodenaikoihin. Näille roskalavoille asukkaat tyhjentävät kaiken itselleen tarpeettoman, joten joukossa on paljon rahan arvoista käyttökelpoista ja ehjää tavaraa. Toki moni vie parhaimmat turhat tavarat kierrätykseen mutta valitettavan moni kärrää kamat lavalle. Itse lenkkeilen paljon jalan ja pyörällä ja roskalavoja nähdessäni painan paikan mieleen tai kurkkaan laidan yli saman tien. Jos lavalla on jotain mikä miellyttää silmää, kannattaa se noukkia saman tien talteen koska kokemukseni mukaan lavoilla käy (onneksi) aikamoinen kuhina ja hyvä tavara päätyy usein kiertoon. Lavoilta olen dyykannut mm. huonekaluja, sisustusesineitä, vaatteita, leluja, kirjoja, mattoja, soittimia, astioita ja elektroniikkaa. Kerran löysin hyvännäköisen miehen ja koska olen päättänyt etten ota mitään mille ei ole tarvetta niin jätin hänet sinne koska kotoa löytyi samanmoinen vanhempaa mallia vaan. Mutta en keksi mitään mitä ei lavalta voisi löytää! Jos et vielä ole liittynyt facessa paikalliseen roskalavaryhmään, suosittelen lämpimästi!
”Pakkassää on helpoin dyykkaamiseen: luderiski on 0% jos dyykattavat on olleet yön yli ulkona ? tämä Rukan sadetakki on niin kaunis että vien edellisen sadetakkini kierrtykseen ja otan tämän käyttöön ? #toisellekierrokselle”
3. varo luteita ja tarkista tuotteet huolellisesti
Roskalavoihin voi liittyä luteet, jotka on pieniä tuholaisia ja joista on hyvin vaikeaa päästä eroon. Itse en ole koskaan törmännyt luteisiin vaikka dyykkaan paljon, mutta koska ne ovat niin valtava riesa ja tuhoavat koko kodin irtaimiston, on niihin suhtauduttava vakavasti. Kun lavalta tekee löydön, esimerkiksi jakkaran, kannattaa se tarkistaa silmämääräisesti heti paikan päällä. Luteen ulosteet voi bongata paljaalla silmällä, itse luteet pötkivät vikkelästi piiloon ja tulevat esiin vasta pimeällä. Kotona tavarat kannattaa pakastaa vuorokaudeksi, tai saunottaa useamman tunnin ajan korkeassa lämpötilassa. Mutta kuten sanottu, itse en ole vielä koskaan törmännyt luteisiin ja ne on mahdollista hävittää, joten tuholaisten pelossa ei kannata jättää aarteita lavoille, kunhan käsittelee tavarat asianmukaisesti kotona.
”Kaupassakäyntipäivä ja samalla dyykkipäivä. Tässä dyykkisaalis. Paljon kasviksia ?? ja kissoille lihaa. Noita minijogurtteja mietin otanko, ovat epävegaaneja sekä sokerillisia. Ollaan käytetty epävegejä tuotteita dyykattuina ja noi toimii lapselle hiihtolenkin kannustimena kun saa pitää herkkuhetken puolessa välissä niin otin nyt nekin. Pullat sentään maltoin jättää ettei ihan mene överiksi. Dyykkaaminen kyllä monipuolistaa ruokavaliota meidän perheellä, ei tulisi mieleen ostaa helmikuussa mansikoita kaupasta. #toisellekierrokselle”
4. ruokaa voi syödä yli päiväyksen
Ruoan dyykkaaminen on tehty nykyaikana haastavaksi muttei mahdottomaksi. Itse en murtaudu kauppojen roskiksille vaan käyn muutamalla pikkukaupalla jossa on vielä avoroskis. Kannattaa etsiä oman asuinalueen kaupat ja käydä vaikka pyörällä lenkki kauppojen takapihoilla. Bioroskiksissa lukee ”ei ihmisravinnoksi” mutta se on bullshittiä. Kaupat heittävät useimmiten ilta-aikaan kauppojen sulkeuduttua päiväysvanhat tuotteet pois. Parasta ennen-päiväys on ihan hyvää päiväyksen jälkeenkin, esimerkiksi kananmunat, leipä ja hapanmaitotuotteet säilyvät usein pitkälle yli päiväyksen. Meille on ostettu pakastin dyykkiruokia varten, eniten siellä on leipää, lihaa kissoille ja banaania smoothieen. Myös ravintoloiden ja tavaratalojen roskiksista löytää käyttökelpoisia ruokia.
”Joskus, tai usein, käy niin että mietin jonkun asian hankkimista mutta en saa aikaiseksi tai päätän että pärjään ilman. Ja sitten simsalabim se asia löytyy dyykatessa! Kuten äsken tämä metallinen höylä. Mukana oli teriä mutten ole ihan varma onko ne käyttämättömiä niin en uskalla käyttää niitä, pitää ostaa uusia alkaa harjoitella. #toisellekierrokselle”
5. Dyykkaaminen ei ole noloa
Sitten viimeinen juttu. Dyykkaamisen vaikeus, ei siksi ettei löytäisi sopivaa paikkaa, vaan siksi että hävettää tai pelottaa. Mitä jos joku näkee tai sanoo jotain juuri kun itse on sukeltamassa roskikseen? Muakin aluksi pelotti ja mietin muiden mielipiteitä. Mutta uteliaisuus tai ahneus tai mikälie vei voiton vuosia sitten kun aloitin enkä enää välitä jos joku katsoo pitkään. Yleensä hymyilen nätisti tai moikkaan, johon katsoja vastaa ja jatkaa matkaa tai jää kyselemään mitä löytyy.
Dyykkaamalla voi säästää tuhansia euroja
Dyykkaaminen on fiksua luonnon kannalta, kun tavara tai ruoka päätyy roskiksen sijasta kiertoon. Rahallisesti dyykkaaminen säästää sievoisen summan, varovainen ja alakanttiin heitetty veikkaus on, että meidän nelihenkisellä perheellä säästyy vuodessa rahaa vähintään 1000€ ruokalaskussa dyykkauksen ansiosta. Lisäksi saadaan liikuntaa, jännitystä ja valtavat riemut kun roskalavalta paljastuu jotain tosi hienoa, kuten poikani löytäessä todella vanhan Aku Ankan vuosikerran tai mieheni löytäessä kotimaisen Valmetin seinäkellon. (Kuva yläpuolella) Aarteensa kullakin.
Toivottavasti sait kipinän kokeilla dyykkaamista. Mun löytöjä voi seurata Instagramissa @toinen_kierros ja samassa paikassa voi esittää kysymyksiä, jos jokin jäi askaruttamaan!