Juttelin ystäväni kanssa tavarasta, minimalismista ja ylipäätänsä kuluttamisesta. Lopulta oivalsin yhden keskeisen asian ja lauseen; emme rakasta tavaraa tarpeeksi. Ostamme paljon ja ”ihan kivaa”. Kuulen aina välillä, että jollakin on vaatekaapissa vaatteita tai tavaroita joissa on laput paikallaan ja se on järkyttävää kuultavaa. Jos rakastaisimme omistamiamme asioita huolehtisimme tavaroistamme paremmin ja ne kestäisivät pidempään. Emme myöskään kyllästyisi niin helposti. Myös tarve ostaa uutta ja lisää olisi pienempi kun kotimme täyttyisi asioista, jotka toisivat iloa arjessa.

Itse en ole koskaan tykännyt ostaa mitään ”ihan kivaa”. (Olen myös ehkä hieman aliostaja) Yläasteella, kun rippijuhlani alkoivat lähestyä äitini käski minun valita astiasto-sarjan jota alkaisin keräämään. En halunnut, koska mm. Pentikin astiastot eivät ole koskaan olleet tyylisiäni, vaikka kauniita ovatkin. ”No valitse joku ihan kiva nyt vaan, jota sukulaisten on helppo ostaa sit lahjaksi.” En valinnut. Pyysin rahaa kielikurssia varten ja sain sitä. Seuraavana kesänä olinkin kolme viikkoa Englannissa rahoilla, jotka olin itse kerännyt. Lahjoista, niiden saamisesta ja antamisesta on itselläni vielä lisää sanottavaa. Jätän ne kuitenkin omaan postaukseensa.

 

Oma tyylini koostuu design-esineiden ja kirpputorilöytöjen yhdistelmästä. Sisustajana olen mielummin ostamatta, jos en löydä juuri sitä mitä haluan kuin ostan jotain väliaikaista tai ihan ok. En ole koskaan itse ostellut paljon tavaraa. Lähinnä askartelu- ja ompelulaatikot ovat pursunneet kankaita, nappeja, neppareita ja kaikkea ”tästä voisi joskus tehdä jotain”. Niissäkin olen hyödyntänyt aina kirpputoreja ja mummolan vinttiä. Nyt olen karsinut ompelutarvikkeitanikin ja hillinnyt niiden ostamista runsaalla kädellä. En vain kerkeä tehdä kaikkea mitä haluaisin.

Nyt on taas edessä sama siivoaminen kuin viime vuonna. Viime vuonna siivosin työhuoneeni ja kotoamme ylimääräistä tavaraa. Pelkästään papereita lähti kassillinen. Kirpputorille 7 Ikea-kassillista ja Nextiiliin askartelu- ja ompelumateriaaleja 4 isoa Ikea-kassia. Ja meillä on keskiverto suomalaisperheisiin nähden vähän tavaraa. Miten sitä silti kertyy kaikkea ylimääräistä? En usko, että yksi täydellinen Konmari-siivous auttaa. On keskityttävä myös siihen miten tavaraa tulee kotiin. Kun viime vuonna siivosin sain paljon tavaraa jo siivottua ja karsittua. Nyt on taas vähemmän tavaraa ja uudestaan siivoaminen helpompaa. Viimeksi en osannut päättää muistoesineiden kohtaloa, joten säästin ne. Nyt käyn valokuvia ja muuta tavaraa läpi. Toivon voivani laittaa ne nätisti esille jottei mitään olisi varastossa pahvilaatikossa säilössä.

Jos minimalistinen elämä kiinnostaa suosittelen katsomaan Netflixistä dokumentin ”Minimalism: A Dokumentary About the Important Things”.

PS. Ylimääräinen tavara tulee lahjoittaa järkevästi. Lue Outi Les Pyyn kattava kirjoitus ”Lahjoita vaatteet oikein kierrätykseen ja uusiokäyttöön.”

Ajattelin näyttää teille meidän keittiön kaappien sisällön. Meillä ei todellakaan ole mitenkään minimalista, vaikkakin kaapeissa ja laatikoissa tavarat ovat väljästi ja jopa tyhjiä hyllyjä on useampia. En halua kerätä kaappeihin astioita joita en käytä. Ja tällä hetkellä meillä on riittävästi kaikkea. Olen pistänyt ylimääräisiä kippoja eteenpäin ja myyntiin. Tavaran arvo kun on nolla, jos sitä ei käytä. Meille ei onneksi ole kertynyt (juurikaan) ylimääräistä muutenkaan, joten karsimista ei ole tarvinut rankalla kädellä tehdä.

Kuvaushetkellä pesukoneessa oli yksi pannu ja muutama lasi, lautanen ja kippo. Lähtökohtaisesti kaikki muu löytyy kaapeista. Mutta kurkataanpa nyt mitä kaikkea meidän kaapeista löytyy!

Aloitetaan vasemmalta oikealle ensin yläkaapeista.

 

Tärkeintä mielestäni yläkaapeissa on, että suurinosa arjessa käyttämistäni asioista on nähtävillä ja käden ulottuvilla. Jos jotain on korkealla ja hyllyn perällä unohtuu se sinne. Ylähyllyillä säilytettävät asiat veden hyllyn etureunaan.

 

Näitä en käytä arkipäivisin, mutta en myöskään pihistele niiden käytössä. Ei tarvitse kuin ystävän kanssa juoda viiniä tai vanhemmat tulla kylään kun voi kaivaa hienommat astiat kaapista.

 

Tässä pätee sama kuin aikaisemmin. Ylimmiltä hyllyiltä pitää vetää tuotteet etureunaan, jotta näen koko kaapin sisällön. Mikron päällä oleva kaappi on tyhjä ja liian korkeallakin jotta sinne saisi mitään arkena tarvittavaa.

 

Ostin lasit vuosi sitten liiketilalle järjestettäviin juhliin. Tuli halvemmaksi ostaa lasit lopetusmyynnistä kuin ostaa kertakäyttöisiä skumppalaseja (ja ekologisempaakin!) Näitä käytän kyllä, jos tulee enemmän väkeä ja koska lasit oli halpoja (25cent/kpl) pesen ne surrutta astianpesukoneessa eikä niiden hajoaminen harmita. Tiedän, että tulen myös käyttämään laseja jatkossakin yrityksen juhlissa.

 

Sitten siirrytään alakaappeihin. Näissä kahdessa kaapissa on harvemmin käytettäviä tavaroita, joita kuitenkin tarvitsee aina silloin tällöin. Ruissipseille on oma hylly, koska mies saa niitä ”työsuhde-etuna”.

Viinakaappi ei varmaan lisäyksiä kaipaa. Alhaalla oleva kulmakaappi on hankala ja sieltä on hankala mitään ottaa, joten viinat sopivat sinne loistavasti. Erityisenä mainintana vielä, että kaapissa on lahjapusseja. Ne voi ihan hyvin käyttää aina uudelleen, jos on saanut lahjaksi pullon. Harvemmin niissä edes näkyy käytön jälkiä kun lahjan antaja on vain kiikuttanut kassin saajalle.

 

Vetolaatikoista alimmassa on uunivuuat ja valurautainen kattila ja paistinpannu sekä pastakone. Kaksi suorakaiteen muotoista uunivuokaa ja kaksi pyöreää on mielestäni ihan sopivasti. Niitä ei tarvitse enempää.

 

Meiltä löytyy n. kymmenisen säilytysrasiaa. Kulhoina yksi muovinen ja muut ovat emalisia. Emalisissa pystyy ihan yhtä hyvin tekemään taikinat ja muut. Emalikippoihin myös voi laittaa esille sipsit ja salaatit. Muumin emalinen 1 litran kannu on kätevä kun siihen voi tehdä lettutaikinan ja kaatonokka helpottaa taikinan kaatamista. Yksi irtopohjavuoka ja piirakkavuoka myös löytyy.

 

 

 

Sitten siirrytään keittiön vasemmalle puolelle. Lautasissa ja kulhoissa tykkään, että olisi aina samaa sarjaa. Helpompi jos kaikki ovat samaaa kuin montaa eri. Varsinkin arjessa. Syviä lautasia meillä ei ole ollenkaan, koska mielestäni ne on ihan turhia. Tuollaiset kipot ovat kätevämpiä ja niistä pystyy syömään keitot oikein hyvin ja samalla myös käyttää tarjoiluastioina.

 

Ei tähän oikeastaan ole lisättävää. Kuivauskaapissa on jotain sälää sekä kissan ruokakupit. Ja tilaa myös astioille, jos niitä tiskaa käsin. Meillä tosin tiskikone.

 

 

 

 

 

Viimeisessä laatikossa on aterimet ja muut pienet jutut, kuten salaattiottimet ja pursottimet.

Huh! Siinä olikin kaikki meidän keittiön laatikot ja niiden sisällöt. Roskiskaappia en nyt kuvannut, koska jätteiden lajittelusta on tulossa ihan oma postauksensa. Pyrin astioissakin koko ajan enemmän ja enemmän siihen, että ne ovat yhteensopivia ja ylimääräisiä ei olisi. Meillä on astioita aivan riittävästi ja enempää en halua. Tällä hetkellä on astioita, joiden odotan menevän rikki ja sitä kautta varmasti myös vähenee. Varsinkin kun taapero opettelee syömään ja juomaan itse voi hänelle antaa huonompia laseja tai emalimukin. Eikä harmita jos hajoaa.

Nautin siitä kun kaapit eivät pursua tavaraa ja ovat ihanan väljiä ja selkeitä. Näkee suoraa mitä kaapeista löytyy ja tavaroita on helppo etsiä.