Hae
Roosa Blom
Kaupallinen yhteistyö

Sähköautolla talvella Kolille

Kaupallinen yhteistyö: Volkswagen

Sähköautolla talvella kolille

Sähköautolla talvella Kolille

Joulukuun vietimme koko perhe viikon Kolilla. Muu perhe sai lomailla, mutta itse olin pakannut läppärin ja kameran mukaan, sillä reissu oli itselleni työmatka ja yhteistyö. Heti, kun selvisi minne lähdemme lomalle, oli selvää, että lähdemme sähköautolla. Halusin tietää, kuinka reissussa pärjää ja miten matka sinne taittuu sähköautolla. Nyt, kun sähköautoilusta on kokemusta jo muutama kuukausi, tiesin että reissu onnistuu ilman mitään ongelmia. Lähdimme matkaan erittäin luottavaisin mielin.

Kotona meillä on sähköauto ja pakettiauto. Oli selvää, että lähdemme sähköautolla myös sen edullisuuden takia. Sähköautolla ajaminen on 25 % – 50 % halvempaa, kuin polttomoottoriautolla; riippuen siitä lataako kotona vai julkisissa latauspisteissä. Joka kerta, kun lataan autoani pikalatauspisteellä ja katson kuittia, olen äimistynyt. Täyteen lataaminen maksaa noin 15 euroa! Tankatessa kortilta lähti aina yli 70 euroa. Hyvällä tuurilla saatoin joskus selvitä 60 eurolla, jos bensavalo ei vielä palanut. Lataamisen edullisuus näkyy siis positiivisesti kukkarossa ja varsinkin tuollaisessa pidemmässä matkassa säästö on huomattava.

Sähköautoista ja niiden rangesta puhuttaessa tulee aina keskustelu, että Lappiin pitäisi päästä. Mieluiten pysähtymättä. Eihän tuo Koli ole Lapissa eikä lähelläkään Lappia, mutta suhteellisen pitkä matka sinne on, enkä itse ainakaan noin pitkää matkaa ajaisi pysähtymättä.

Olisiko pidemmän reissun tekeminen sähköautolla hitaampaa, kuin polttomoottoriautolla? Viekö lataaminen niin paljon enemmän aikaa, että matka-aika pidentyy merkittävästi? Päätimme ottaa siitä selvää. Matkaan lähdettiin täyssähköisellä Volkswagen ID.3:lla.

Matkaan valmistautuminen

Pälkäneeltä on matkaa Kolille noin 470 kilometriä ja ajo-aika ilman pysähdyksiä on 5h 45min. Ennen reissuun lähtemistä katsoin Google mapsista ajoreittimme. Valitsimme noin 10 kilometriä ja 5 minuuttia pidemmän reitin, sillä halusimme ajaa Lahden ja Mikkelin kautta, emmekä Jyväskylän ja Kuopion. Ysitie on meille tuttu ja olemme ajaneet sitä paljon, joten vaihtelun vuoksi oli kiva ajella jotain muuta reittiä. Kun olimme valinneet reitin, suunnittelin missä kaupungeissa haluamme pysähtyä. Valitsimme pysähdyspaikat noin 2-2,5h välimatkoille. Ajattelimme sen olevan sopiva aika jonka taapero jaksaisi istua autossa kerrallaan. Kun olin valinnut pysähdyspaikat, katsoin vielä mistä löytyy pikalatauspisteet. Niitä löytyy kaikista suuremmista kaupungeista sekä useilta huoltoasemilta pääteiden varrella.

Arjessa lataan auton aina 80 % täyteen, mikä on suositus. Akkua ei suositella päivittäin ladattavaksi täyteen, koska se pidentää akun käyttöikää. Tämän saa säädettyä automaattisesti autosta. Ennen matkaa vaihdoin kuitenkin asetuksista auton lataamaan täyteen eli 100 %.

Valmistauduin matkaan myös taaperon viihtyvyys huomioiden. Olimme ostaneet taaperolle evääksi mm. smoothiepusseja, rusinoita ja hedelmiä. Olimme varautuneet siihen, että pysähdymme tarvittaessa useammin ja olin miettinyt erilaista tekemistä autoon. Erilaisia ideoita löysin Leikki leikkinä -postauksesta.

Matkasuunnitelmamme oli siis seuraava:

Ajoittaisimme pysähdykset ja ajo-ajat noin 2,5h + 2,5h + 1h. Lähtisimme aamulla ja ensimmäinen pysähdys olisi ajoitettu ruoka-aikaan. Pysähtyisimme rauhassa syömään, lataamaan autoa ja taapero saisi rauhassa leikkiä leikkipaikalla ja juoksennella. Ruuan jälkeen taapero nukkuisi autossa päiväunet. Toisella pysähdyksellä pitäisimme pienen vessatauon ja kävisimme mahdollisesti ruokaostoksilla.

Pakkaaminen

Pakkaajana olen yleensä enempi on parempi -tyyppi. Varsinkin, kun kuljetaan autolla ja tavaroita ei tarvitse kantaa. Silloin on helppo ottaa aina vähän extraa mukaan. Ei sitten tarvitse lomalla miettiä, että harmi, kun ei ottanut jotain mukaan.

Volkswagen ID.3 on yllättävän tilava auto. Olen jostain syystä ajatellut että vain farmarit ja citymaasturit ovat tilavia. Vähän hassu ajatus, koska tämä ei pidä paikkaansa. Monet muutkin autot ovat tilavia, kuten tämä ID.3. Takaluukkuun mahtui yhdistelmävaunut, kaksi urheilukassia, kaksi kestokassia ja pulkka. Lisäksi takapenkille laitoimme kantorinkan, kolmannen kestokassin ja pienemmän repun. Emme pakanneet autoa mitenkään tilankäyttöä optimoiden; jos olisimme asetelleet tavarat järkevämmin, olisivat ne mahtuneet paremmin.

Meillä on markkinoiden tilaa vievin lastenistuin. Monessa autossa aikuisen on turha yrittää etupenkille, jos sen takana on lastenistuin. Näin oli mm. meidän vanhassa farmarissa ja meillä hetken aikaa lainassa olleessa uudessa Polossa. Etupenkki oli turvaistuimen takia jouduttu laittamaan niin eteen kuin mahdollista. Ei ID.3:ssa! Oli ihana matkustaa etupenkillä niin, että jalkatilaa oli riittävästi. Yleensä minä olen aina ollut se, joka on joutunut istumaan pitkiäkin matkoja ahtaalla etupenkillä.

Yhteenveto: Volkswagen ID.3 on sisämitoiltaan erittäin tilava!

Miten matka sujui?

Talvella ID.3:lla pääsee reilu 300 kilometriä yhdellä latauksella. Auton puolesta olisi riittänyt yksi pysähdys. Meillä pysähdykset kestivät 15 – 60 minuuttia. Taaperon kanssa ei pidetty kiirettä ja saatiin hieman jaloitella samalla. Hoidettiin ne asiat mitä haluttiin pysähdyksen aikana ja auto latautui juuri sopivasti. Emme joutuneet auton latauksen takia venyttämään pysähdyksiä. Tämä yllätti positiivisesti, sillä olin ajatellut, että lataaminen veisi kauemmin. Pysähtyessä kuitenkin huomasi, että aikaa vierähti kuin huomaamatta, vaikka piipahtaisi vain ”nopeasti” hakemaan kahvia. Ensimmäisellä pysähdyksellä ladattiin tunti ja seuraavilla pysähdyksillä vain sen aikaa, kun hoidettiin asioita. Jo vartissa sai yllättävän paljon kilometrejä lisää.

Matka sujui molempiin suuntiin paremmin, kuin uskalsin toivoa. Otettiin rento mieli ja päätettiin joustaa ruutuajasta ja pysähtyä tarvittaessa useammin, kuin suunnittelimme. Taapero oli todella tyytyväinen koko matkan ja myös nukkui päiväunet autossa. Se helpotti. Pysähdyimme lopulta menomatkalla kolmesti ja paluumatkalla suunnitellusti kaksi kertaa. Kolmas pysähdys oli Joensuussa, jossa teimme ruokaostokset K-Citymarketissa. Latasimme samalla auton K-Lataus -pisteellä. Ostimme mökille isommin viikon ruokatarvikkeita. Ajatuksemme oli täydentää ostoksia Kolin pienemmästä kaupasta viikon varrella. Paluumatkalla pysähdyimme kahdesti.

Sähköautolla talvella kolille

Sähköautoilu matkakohteessa

Paikan päällä Kolilla sähköautolla ajaminen ei eronnut mitenkään kotioloista. Meillä oli vuokrattuna oma mökki, jossa saimme ladata autoa pistorasiasta. Lupa lataamiseen oli kysytty ennakkoon mökin vuokraajalta. Tämä riitti meidän käytössä hyvin, sillä päivittäin tuli ajoa vain jotain kymmeniä kilometrejä.

Kolilla oli paljon enemmän lunta, kuin meillä kotona Pirkanmaalla. Lumimäärä oli sama, kuin meillä koko talvena. Tiet olivat lumisia ja liukkaita. Kolilla on myös paljon jyrkkiä nousuja. Olen aina ennen ajanut talvisin vain nelivedolla, joten hieman pelotti miten pärjään takavetoisella (kyllä, ID.3 on takavetoinen!). Autossa on paljon avustimia, jotka tekevät ajamisesta suhteellisen huoletonta. Ajaminen tuntuu turvalliselta ja luotettavalta myös talvisissa olosuhteissa.

Sähköautolla talvella kolille

Meillä oli oikein onnistunut ja ihana loma! ♥

 

Auto: Volkswagen ID.3 1st edition Plus-varustelutasolla


LUE MYÖS

Meille muutti sähköauto

Joulukuussa perhelomalla Kolilla

Sähköauton lataaminen kodin ulkopuolella

 

LISÄÄ EKOJUTTUJA LÖYTYY INSTAGRAMISTANI

Löydät minut @roosablom

Eka telttaretki taaperon kanssa – Isojärven kansallispuisto

Isojärven kansallispuisto taaperon kanssa

Otettiin viikonloppuna pieni irtiotto arjesta ja lähdettiin telttailemaan. Oon puhunut jo pidemmän aikaa, että haluan telttailemaan, mutta pikkulapsiarjessa ei ole ollut sellaista sopivaa hetkeä siihen. Haluttiin valita joku suhteellisen helppo kohde ja läheltä. Päädyttiin valitsemaan Isojärven kansallispuisto, joka sijaitsi meiltä alle 90km päässä. Halusin myös nähdä majavia, joita kansallipuistossa asuu, mutta valitettavasti majavat alkavat liikkua vasta hämärän aikaan. Silloin taapero oli jo unilla, joten ehkä ensi kertaan. Nähtiin kuitenkin paljon patoja ja muita majavien rakennelmia. Super mielenkiintoista!

Me päädyttiin kulkemaan Majavapolku (3,8km), jonka puolessa välissä oli Kalalahden laavu ja telttapaikkoja, jossa yövyttiin. Reitti oli todella helppokulkuista ja taapero kulki potkupyörällä lähes koko reitin. Ainoastaan viimeiset 150m polulta laavulle oli kivikkoista.⁣⁣ Onneksi saavuttiin leiripaikalle suhteellisen ajoissa iltapäivällä ja saatiin ensimmäisenä valita telttapaikka. Illan mittaan telttailijoita tuli enemmänkin ja kaikille ei riittänyt edes paikkoja.

#usewhatyouhave – retkeily ei ole kilpavarustelua

En pidä ajatuksesta, että aina pitäisi hankkia uusia varusteita ja ostaa sitä, tätä ja tuota. Nytkin mentiin ajatuksella, että käytetään mitä omistetaan ja lainataan muutamia puuttuvia juttuja. Saimme äidin mieheltä lainaan teltan, makuupussin ja kaksi makuualustaa. Kotoa meiltä löytyikin minun makuupussi, makuualusta ja taaperolle makuupussi. Unohdettiin lainata trangia, mutta pärjättiin hyvin myös kotoa löytyneellä kattilalla, tavallisilla metallisilla aterimilla, kahdella emalimukilla, juomapulloilla ja kahdella eväsrasialla. Otin kotoa myös tiskiharjan ja Dr. Bonnersin castillesaippuaa minipurkin.

Ruuan kanssa haluttiin mennä hyvin simppelillä. Nuudeleita ja luonnonkala-säilykkeitä, hedelmiä (mm. mandariinejä), nakkeja ja makkaraa, puurohiutaleita ja 2dl mehukeittopurkki. Lisäksi meillä oli kahvia ja teetä, yksi keksipaketti ja taapero sai pillimehun. Ei haluttu kikkailla mitään erikoista ruokien kanssa ja mentiin vaan helpolla ja simppelillä. Kotona sitten taas voi lisätä ison kasan kasviksia ja muuta. Kyse kuitenkin vain yhden yön reissusta.

Tekemistä ilman leluja ja älylaitteita

Vaikka saavuttiin leiripaikalle jo hyvissä ajoin niin tekeminen ei loppunut kesken. Tehtii ruokaa, etsittiin hieman mustikoita ja käytiin ihailemassa ympäristöä ja maisemia. Taapero halusi uida ja rannasta pääsi hyvin uimaan. Löydettiin myös kaksi puuvartista onkea, jolla mies ja taapero yritti epätoivoisesti kalastaa syöttinä mustikat. Sen lisäksi paistettiin makkaraa, syötiin keksejä ja leikittiin. Taapero myös ajeli potkupyörällään ympäriinsä. Kuviakaan ei tullut napsittua paljoa, kun yritin pitää puhelimen poissa ja keskittyä olemaan vaan yhdessä.

Yö sujui ihan mukavasti. Itse en nukkunut kovin hyvin, kun hieman stressasin taaperoa ja ettei hän tule pussista ulos ja ole kylmä (yöllä tosin oli alimmillaan +15 astetta). Muuten taapero paria heräämistä lukuunottamatta nukkui hyvin. Alkuillasta hän heräsi kovaan vessahätään, mutta sen jälkeen taas uni maistui. Muutenkin kokonaisuutena taaperon kanssa telttailu sujui yllättävän hyvin. Pieniltä uhmakohtauksilta ei voi välttyä missään. Ehkä mennään vielä syksyllä toisenkin kerran telttailemaan. Isojärven kansallipuisto oli kyllä meille oikein hyvä valinta ensimmäiseksi koko perheen telttareissuksi.

 

Ootteko innostunut retkeilystä ja telttailusta? Vinkkejä saa jakaa aiheesta ja myös kivoimmat kansallispuistot ja kohteet. ♥


EDELLINEN POSTAUS:

Viikonloppu Porissa taaperon kanssa

Herkuttelijan helmet – päiväretki Kangasalla ja Pälkäneellä

DIY Hyttyssuihke

 

SEURAA SOMESSA!

Instagramissa @roosablom

Tykkää myös Facebookissa