5 Tavaran karsimisen kompastuskiveä ja kuinka päästä niistä yli
1
Tavaran karsimisen kompastuskivet
Olen karsinut kotoamme tavaraa nyt epäsäännöllisen säännöllisesti pari vuotta. Voisi siis sanoa, että kokemusta tästä asiasta löytyy jonkin verran. Urakka ei ole vielä valmis, mutta tuloksia on alkanut selkeästi jo syntyä. Olen huomannut tavaran karsimisen kohdalla muutamia toistuvia asioita, jolloin koko homma meinaa tyssätä täysin ja meinaan heittää hanskat tiskiin. Näistä kuitenkin olen päässyt taas yli ja jaan omat vinkkini niihin.
1. Aloittamisen vaikeus
Koko homma on saattanut tyssätä jo ennen, kuin on kerennyt alkaa. Mistä sitä oikein kannattaisi aloittaa, kun koko koti tarvitsisi karsia? Homma uuvuttaa jo pelkästä ajatuksesta. Sinun ei tarvitse eikä kannata karsia koko kotia kerralla. Aloita pienin askelin.
Vinkkejä ja ideoita tavaran karsimisen aloittamiseen:
- Konmaritus. Ota yksi tavararyhmä kerrallaan esimerkiksi vaatteet, kirjat tai astiat. Kokoa tavararyhmän kaikki tavarat yhteen kasaan. Hahmotat paremmin kuinka paljon kyseistä tavaraa sinulla on, Konmari ei ole minimalismia tai pyri minimalismiin, mutta se voi olla alkusysäys minimalismille.
- Minimalismipeli ja muut haasteet.
- Siivoa yksi laatikko tai kaappi kerrallaan.
- Laita kotiin kolme kestokassia; roskiin, lahjoitettavat ja myyntiin. Aina, kun näet yhden turhan tavaran, laita se kassiin.
2. Valinnan ja luopumisen vaikeus
Olet päässyt nyt päässyt jo ensimmäisen askeleen yli. Seuraavaksi pitäisi päättää mitkä tavarat säilytetään ja mitkä laitetaan pois. Päättäminen on vaikeaa. Moneen esineeseen liittyy paljon tunnearvoa, vaikka tavara olisi turha. Sitten ne tavarat, jotka on saatu lahjaksi, mutta jotka eivät ole mieluisia tai hyödyllisiä. Mitä niille tehdä?
Oma vinkkini on, että älä heitä koskaan pois sellaista tavaraa, josta et ole täysin varma. Saattaa olla, että tulet katumaan sitä tai sitten ei. Keskity tavaroihin jotka on helppoja. Jossain vaiheessa pystyt palaamaan niihin vaikeilta tuntuneisiin ja mietit, että miksi edes olet säästänyt ne. Suhde tavaraan muuttuu ja karsiminen helpottuu mitä enemmän sitä tekee. Joskus aika auttaa luopumisessa. Monesti karsimista joutuu tekemään monta kierrosta sillä kierros kierrokselta selkeytyy enemmän mitä oikeasti tarvitsee ja haluaa säilyttää.
Karsiminen helpottuu mitä enemmän sitä tekee.
Itselläni yksi oleellinen oivallus oli, että vaikka luovun jostain tavarasta se jää silti muistoihini. Minulle vaikein kompastuskivi oli CD-levy kokoelmani. En ole vuosiin omistanut mitään millä voin kuunnella CD-levyjä ja jos haluan kuunnella jotain rakastamiani biisejä kuuntelen ne Spotifysta. Sieltä löytyy 99% kaikki biisit mitä CD-levyissänikin on. Olen karsinut levyjäni kahteen kertaan. Ensimmäisellä kerralla pistin pois ne, jotka eivät olleet kovin tärkeitä. Seuraavalla kerralla tein taas saman ja osa levyistä, jotka edellisellä kerralla olivat tuntuneet tärkeiltä, tuntuivat nyt turhilta. Vielä kaapissani on levyjä noin 10-15, mutta se on noin kymmenesosa siitä mitä ennen oli. Täytyy myös muistaa, että on täysin ok myös säilyttää tavaraa.
Vinkit eteenpäin:
- Järjestä tavarat kyllä, ei ja ehkä -pinoihin.
- Kun olet haluamasi alueen karsinut kolmeen pinoon voit joko käydä ehkä -pinon uudestaan tai laittaa ehkä-pinon tavarat omaan kassiin tai laatikkoon. Palaa niin kuukauden tai kahden päästä uudestaan.
3. myymisen vaikeus
Tavaran karsimisen yksi työläs vaihe on tavaran saaminen kynnyksen yli ja kotoa pois. Tavarapinot on koottu yhteen nurkkaan ja enään tarvitsisi laittaa ne myyntiin Facebookiin tai hinnoitella kirpputorille. Helpompaa olisi vain viedä kaikki hyväntekeväisyyteen tai kaatopaikalle. Se ei kuitenkaan ole välttämättä taloudellisesti tai ekologisesti järkevää. Entäs koska kirpputorimyynti kannattaa? On paljon tavaraa, joilla on kuitenkin sen verran arvoa, ettei niitä viitsisi antaa ilmaiseksi pois.
Tavara ei säilömällä parane
Oma mottoni on ”Tavara ei säilömällä parane.”. Jos tavaralle ei ole kunnollista säilytystilaa ja sitä ei säilytetä oikein, ei se parane ajan kanssa. Päinvastoin, tavara voi menettää arvonsa kokonaan. Kannattaa siis myydä, kun tavaran vielä voi.
Vinkit myymisen aloittamiseen:
- Laita Facebookiin myyntiin kerralla vain 1-3 tavaraa. Aloita helpoista. Kerro tuotteesta lyhyesti ja ytimekkäästi.
- Varaa kirppispöytä 2-4 viikon päähän. Se pakottaa hinnoitella ja hoitaa homman pois. Vaikka kirpputorissa on myös siivoaminen ja myymättömän tavaran ongelmat.
Lue myös: Parhaat vinkit käytettyjen tavaroiden myymiseen
4. Tavara ei tunnu vähenevän kotoa karsimisesta huolimatta
Tämä oli yksi mihin törmäsin tämän prosessin aikana. Tuntui, että karsiminen ei näkynyt missään. Olin karsinut arviolta kymmenen ikeakassillista tavaraa, mutta silti tavaraa oli joka paikassa paljon. Vähän myöhemmin tulosta alkoi näkyä. Karsiessa on oleellista kiinnittää kodista ulos menevän tavaran lisäksi myös kotiin sisään tulevaan tavaraan. Huomasin itse jossain vaiheessa, että vaikka tavaraa lähti pois tuli sitä myös sisään. Itse ostin tavaroita kirpparilta suhteellisen harkiten, mutta lisäksi saatiin myös lahjoja. Tavaraa hiipii kotiin yllättävän huomaamatta! Kannattaa siis kiinnittää siihen myös huomiota.
Vinkit sisään tulevan tavaran hallitsemiseen:
- Pidä kirjaa tavaroihin, joita tulee kotiin; ilmaiseksi saadut, ostetut ja lahjat
- Ostolakko esimerkiksi kuukaudeksi
- Kerro läheisille, ettet halua saada mitään lahjoja ja ehdota mielummin lahjakortteja yms.
5. motivaation puute
Alku-innostuksen jälkeen iskee usein motivaation puute. Tai se voi iskeä myös monta kertaa prosessin aikana. Kesken jäänyt karsimisurakka tuntuu työläältä saattaa loppuun ja tavaroitakaan ei jaksaisi hinnoitella. Tekisi myös mielummin katsoa Netflixiä ja maata sohvalla kuin hinnoitella tavaraa Facebook-kirpparille, jossa kuitenkin joku tekee oharit.
Vinkit motivaation löytämiseen:
- Mieti motiivejasi. Mitä saat tilalle kun luovut tavarasta. Esim helpompi siivota, matkustelua reppu selässä, rahaa tai tilaa jollekkin muulle tärkeelle.
- Pilko urakka pieniksi. Ota tavoitteeksi vaikka yksi tavara päivässä ja laita se samantien Facebookiin myyntiin tai anna pois.
Lue myös:
Mitä olen myynyt tonnilla kuukaudessa kotoamme pois?
Emme rakasta tavaraa tarpeeksi
SEURAA INSTAGRAMISSA
Emme rakasta tavaraa tarpeeksi
Juttelin ystäväni kanssa tavarasta, minimalismista ja ylipäätänsä kuluttamisesta. Lopulta oivalsin yhden keskeisen asian ja lauseen; emme rakasta tavaraa tarpeeksi. Ostamme paljon ja ”ihan kivaa”. Kuulen aina välillä, että jollakin on vaatekaapissa vaatteita tai tavaroita joissa on laput paikallaan ja se on järkyttävää kuultavaa. Jos rakastaisimme omistamiamme asioita huolehtisimme tavaroistamme paremmin ja ne kestäisivät pidempään. Emme myöskään kyllästyisi niin helposti. Myös tarve ostaa uutta ja lisää olisi pienempi kun kotimme täyttyisi asioista, jotka toisivat iloa arjessa.
Itse en ole koskaan tykännyt ostaa mitään ”ihan kivaa”. (Olen myös ehkä hieman aliostaja) Yläasteella, kun rippijuhlani alkoivat lähestyä äitini käski minun valita astiasto-sarjan jota alkaisin keräämään. En halunnut, koska mm. Pentikin astiastot eivät ole koskaan olleet tyylisiäni, vaikka kauniita ovatkin. ”No valitse joku ihan kiva nyt vaan, jota sukulaisten on helppo ostaa sit lahjaksi.” En valinnut. Pyysin rahaa kielikurssia varten ja sain sitä. Seuraavana kesänä olinkin kolme viikkoa Englannissa rahoilla, jotka olin itse kerännyt. Lahjoista, niiden saamisesta ja antamisesta on itselläni vielä lisää sanottavaa. Jätän ne kuitenkin omaan postaukseensa.
”No ei tää maksa paljoa, mä ostan tän.”
Olen pienituloinen. Aloitin yrittäjänä ja ensimmäiset vuodet eivät tuoneet rahaa ovista ja ikkunoista (kuten monet luulivat). Silti koin palkkani olevan riittävä. Pystyin ostamaan useamman sadan euron kengät tai design-tuotteita. Ja silti laittamaan rahaa säästöön. Suurin syy tähän oli, että ostin harvoin mitään ”ihan kivaa” tai heräteostoksia. En pyöri kaupoissa tai kauppakeskuksissa ostaen pieniä kivoja sisustusjuttuja tai uusia halpoja vaatteita. Niihin uppoaa huomaamatta isoja summia kuukaudessa. Ostan vähemmän ja laadukkaampaa. Ja rakastan edelleen jokaista tavaraani jonka olen ostanut. Olen rakentanut sisustusta kotonamme pikku hiljaa, mutta se on ollut sen arvoista. Kotonamme on vain esineitä joista olen tykännyt koko ajan enkä edes kaipaa muuta.
Oma tyylini koostuu design-esineiden ja kirpputorilöytöjen yhdistelmästä. Sisustajana olen mielummin ostamatta, jos en löydä juuri sitä mitä haluan kuin ostan jotain väliaikaista tai ihan ok. En ole koskaan itse ostellut paljon tavaraa. Lähinnä askartelu- ja ompelulaatikot ovat pursunneet kankaita, nappeja, neppareita ja kaikkea ”tästä voisi joskus tehdä jotain”. Niissäkin olen hyödyntänyt aina kirpputoreja ja mummolan vinttiä. Nyt olen karsinut ompelutarvikkeitanikin ja hillinnyt niiden ostamista runsaalla kädellä. En vain kerkeä tehdä kaikkea mitä haluaisin.
Vauvan mukana tullut tavara ahdistaa
Raskausaika vaikutti itseeni niin, että haluan vieläkin enemmän ylimääräisestä tavarasta eroon. Se tavaramäärä mitä pienelle lapselle on hankittu on järkyttävä. En halua elää ääriminimalismia, koska rakastan kaikkea kaunista. Ja varsinkin lapsen kanssa, jos on vain tavaroita jotka helpottavat arkea niin en niistä luopuisi! Tavaroiden onkin tarkoitus tuoda iloa ja helpottaa elämäämme ja arkeamme. Kuitenkin kun esikoisellamme oli laatikossa 40 kappaletta koon 56cm bodeja aloin kauhistua. Olimme onneksi saaneet vaatteita paljon sukulaisilta joten uutena tavaraa ei ole ostettu, mutta silti se määrä ahdisti. Emme todellakaan tarvitse niin paljoa. Olin ajatellut, että 10-15 bodya per koko olisi hyvä. Nyt niitä oli aivan liikaa. Lapsen tulo on asia jolloin tavaran määrä kotona kasvaa väkisinkin ja se on ihan ok mielestäni. Kuitenkin rajansa kaikella.
Nyt on taas edessä sama siivoaminen kuin viime vuonna. Viime vuonna siivosin työhuoneeni ja kotoamme ylimääräistä tavaraa. Pelkästään papereita lähti kassillinen. Kirpputorille 7 Ikea-kassillista ja Nextiiliin askartelu- ja ompelumateriaaleja 4 isoa Ikea-kassia. Ja meillä on keskiverto suomalaisperheisiin nähden vähän tavaraa. Miten sitä silti kertyy kaikkea ylimääräistä? En usko, että yksi täydellinen Konmari-siivous auttaa. On keskityttävä myös siihen miten tavaraa tulee kotiin. Kun viime vuonna siivosin sain paljon tavaraa jo siivottua ja karsittua. Nyt on taas vähemmän tavaraa ja uudestaan siivoaminen helpompaa. Viimeksi en osannut päättää muistoesineiden kohtaloa, joten säästin ne. Nyt käyn valokuvia ja muuta tavaraa läpi. Toivon voivani laittaa ne nätisti esille jottei mitään olisi varastossa pahvilaatikossa säilössä.
Jos minimalistinen elämä kiinnostaa suosittelen katsomaan Netflixistä dokumentin ”Minimalism: A Dokumentary About the Important Things”.
PS. Ylimääräinen tavara tulee lahjoittaa järkevästi. Lue Outi Les Pyyn kattava kirjoitus ”Lahjoita vaatteet oikein kierrätykseen ja uusiokäyttöön.”