Hae
Roosa Blom

Olen kuntavaaliehdokkaana Pälkäneellä

Kuntavaaliehdokas Pälkäneellä

Olen Vihreiden kuntavaaliehdokkaana Pälkäneellä. Valitsin Vihreät sillä he edustavat tällä hetkellä eniten niitä arvoja mitkä itselleni ovat tärkeitä. Koen myös Vihreät nuorekkaaksi ja rohkeaksi puolueeksi, jossa uskalletaan tehdä töitä tasa-arvon ja ympäristön eteen, pitäen huolta heikoimmassa asemassa olevista. Tätä samaa haluan myös itse ajaa mahdollisen oman vaalikauteni aikana.

Tässä postauksessa haluan avata tarkemmin kuka olen, miksi lähdin vaaleihin ja mitä asioita haluan ajaa eteenpäin. Minulle saa aina laittaa viestiä ja keskustelen mielelläni eri aiheista. Haluan myös oppia ja kerätä ideoita muilta sillä me emme kukaan tee töitä yksin. Päätökset valtuustoissa tehdään yhdessä, joten yhteen hiileen puhaltaminen on tärkeää. Vaikka koen myös tärkeäksi sen, että tulen kaikissa päätöksissä pysymään omien sanojeni takana enkä aio tehdä päätöksiä tai äänestää muiden paineiden alla. Myös riittävä tiedon kerääminen aiheista ennen äänestystä on tärkeää ja haluan jutella kuntalaisten kanssa kuntaa koskevista asioita. Jotta ne ketä asiat koskettavat pääsevät myös ääneen.

Rohkeasti tulevaisuuteen!

Kuka olen?

Olen Roosa Blom. Oon 26-vuotias yrittäjä, pienen lapsen äiti ja vaimo.

 

Olen ollut päätoiminen yrittäjä 19-vuotiaasta asti. Nykyään teen työkseni somea ja markkinointia. Päätyöni on oma blogi ja Instagram, jotka painottuvat vastuulliseen ja ekologiseen elämäntyyliin. Myyn yhteistyötä myös muille vaikuttajille sekä teen erilaisia luento- ja koulutuskeikkoja. Tämän lisäksi intohimoni ja harrastukseni on sijoittaminen ja erityisesti olen kiinnostunut asuntosijoittamista. Vapaa-ajalla vietän paljon aikaa perheen kanssa ulkoillen, kotona remontoiden ja ystävien kanssa grillaten. Tykkään myös pyöräilystä ja kotimaan matkailusta. Tämän kesän haavena olisi kierrellä ympäri Suomea reissupakulla.

 

Olen kotoisin Keski-Suomesta paperitehdaskylästä ja duunariperheestä. Erilaisten mutkien kautta olen asunut pitkään Pirkanmaalla sekä opiskeluaikana Hämeenlinnassa ja lopulta neljä vuotta sitten muutettiin Pälkäneelle. Pälkäne ei ollut entuudestaan tuttu eikä tunnettu täältä ketään. Etsittiin sopivaa omakotitaloa, joka olisi sopivan matkan päässä Tampereelta ja Helsingistä, rauhallinen iso oma tontti, jonka hinta sopisi meidän budjettiin. Löydettiinkin meidän nykyinen koti sattumalta. Sille tielle jäätiin enkä täältä pois haluaisi muuttaa. Olen todella ylpeä ja iloinen, että oma lapsi saa kasvaa täällä maaseudun rauhassa ja ihanassa ympäristössä. Pälkäne on todella kiva paikka asua ja täällä on ollut tosi helppo tutustua uusiin ihmisiin.

 

Ekologiset arvot on ollut itselleni todella tärkeitä. Omassa elämässä se on näkyy mm. kirppistelynä, pienyrittäjien suosimisena, panostamalla laatuun ja myös niin että ostan vain harvoin ja harkitusti mitään. ”Use what you have” on itselleni yksi iso ajatusmalli, jota pyrin noudattamaan mahdollisimman pitkälle. Pyrin myös hitaaseen ja luonnonläheiseen elämäntyyliin sillä arvostan tällä hetkellä aikaa enemmän, kuin rahaa.

 

Jos haluat tutustua enemmän minuun ja arvoihini niin löydät minut somesta. Lukemalla blogiani (tämä jossa nyt jo olet) tai Instagramista @roosablom. Poliitikko-sivuni löytyvät Facebookista nimellä Roosa Blom, Pälkäneen Vihreät.

Miksi lähdin kuntavaaliehdokkaaksi?

Minua pyydettiin kuntavaaliehdokkaaksi jo keväällä 2020. Silloin kieltäydyin. Vauvavuoden väsymys painoi ja en juuri silloin kokenut sitä sopivaksi. Kuitenkin nyt kun unta on taas saanut ja lapsikin alkanut kasvamaan ja sitä myötä arki helpottumaan. Koin, että arkeen tuli enemmän tilaa ja mahdollisuus lähteä kunnanvaltuustoon mikäli minut sinne äänestettäisiin.

Kuitenkin oli kaksi syytä miksi koin todella tärkeäksi lähteä ehdokkaaksi. Ensimmäisenä se, että tällä hetkellä valtuustossa istuu pelkästään keski-ikäisiä miehiä. (Naisia 26%, valtuuston keski-ikä 59-vuotta) Valtuustoon tarvitaan monipuolisemmin eri ikäisiä, taustaisia ja sukupuolisia valtuutettuja. Pälkäneen kunnanvaltuuston henkilöt, puolueet ja iät näet täältä. Olen myös kirjoittanut aiheesta lisää täällä.

Lopullinen sysäys oli, kun Pälkäneellä Aitoon koulua oltiin lakkauttamassa. Onneksi sitä ei lopulta lakkautettu, mutta jo pelkkä ehdotelma oli ihan järjetöntä! Ajatukseni oli, että en halua henkilöiden joilla ei ole edes pieniä lapsia tai koululaisia niin päättävän koulujen ja varhaiskasvatuksen asioista. Kyllä siellä pitää olla mukana meitä ketä asia oikeasti koskettaa. Pälkäneellä muutenkin on ajettu 2010-luvulla kaikki kyläkoulut alas (paitsi Aitoo) mikä on järjetöntä. Kahden ja yhden koulun -malli, jota kunnassa on ajattu ei ole pitkällä tähtäimellä mitenkään kannattavaa eikä myöskään lisää kunnan houkuttelevuutta tai muuttovoittoisuutta.

Mitä asioita haluan ajaa?

Olen laittanut omiksi tärkeiksi arvoikseni sekä asioiksi mitä haluan näissä vaaleissa ajaa niin viisi teemaa. Vaaliteemani ovat lapset & nuoret, tasa-arvo, yrittäjyys, mielenterveys sekä luonto & ympäristö. Nämä eivät järjestyksessä.

 

Lapset ja nuoret

Lasten asiat koen tärkeäksi sillä itselläni on 3-vuotias lapsi. Varhaiskasvatukseen liittyvät asiat ovat siis meidän perheessä tällä hetkellä ajankohtaisia, mutta jo neljän vuoden päästä meitä koskettaa myös koulu. Meidän lähikoulu tulee olemaan Kostian koulu.

Varhaiskasvatuksessa täytyy säilyttää pienet ryhmäkoot ja huolehdittava, että hoitajia on riittävästi. Myös varhaiskasvatuksen työntekijöiden jaksamisesta ja kuormittavuudesta on huolehdittava. Jokaiselle lapselle on taattava laadukas varhaiskasvatus, jossa työntekijöillä on aikaa kohdata ja kuunnella jokaista lasta yksilönä. On myös huolehdittava, jos pandemia jatkuu niin lasten tunteiden ilmaisun ja -lukemisen sekä puheenkehityksestä. Sillä maskien käyttö vaarantaa ja heikentää pienten lasten kykyä nähdä aikuisten kasvot ja ilmeet. Joista lapsi oppii niin tunteita kuin puhetta. On mietittävä miten turvaamme pienten lasten kehityksen kannalta tärkeät asiat poikkeusoloista huolimatta.

Varhaiskasvatuksen laadusta ei pidä tinkiä. Varhaiskasvatuspaikkoja on oltava riittävästi ja taattava, että varhaiskasvatuksen tilat tulevat olemaan myös sisäilmaltaan puhtaita. Pienet lapset viettävät viikossa jopa enemmän tunteja varhaiskasvatuksessa kuin koululaiset koulussa. Siksi on taattava lapsille turvallinen ja mukava ympäristö, jossa jokainen huomioidaan yksilönä.

Kouluissa on Kostian koulun tilanteelle tehtävä jotain heti. On mietittävä miten saamme oppilaat mahtumaan kouluun sekä rakennetaanko sisäilmaltaan terve, uusi koulu. Uusi koulu tulisi ehdottomasti olla hirsikoulu ja koulun täytyisi olla tarpeeksi tilava, jotta oppilaita mahtuisi enemmän myös tulevaisuudessa, jos (kun) kuntaan muuttaaa lisää lapsiperheitä.

On myös mietittävä vakavasti voisiko kyläkouluja perustaa uudestaan. Kyläkoulujen suosio kasvaa ja ne ovat harvinaisempia ja ehdottomasti rikkaus. Pinta-alaltaan isossa kunnassamme lasten koulumatkat myös muuttuvat kohtuuttomiksi. Kyläkoulujen palauttaminen lisäisi kylien vetovoimaisuutta, parantaisi kuntaimagoa ja lisäisi lapsiperheiden kiinnostusta kuntaa kohtaan.

Kostian koulun tilanteesta sekä ajatuksia kyläkouluista olen kirjoittanut lisää tässä postauksessa.

Lasten ja nuorten ääntä on myös saatava kuuluviin. Siksi olisi ehdottoman tärkeää perustaa Pälkäneelle nuorisovaltuusto. Sillä kukaan joka itse ei ole nuori ei voi tietää tarkkaa mitä nuoret tarvitsevat. Meillä varmasti on ajatuksia, mutta meidän on tehtävä päätöksiä yhteistyössä nuorten kanssa ja kuunneltava heidän mielipiteitään. Nuorisovaltuustolla tukisimme ja kannustaisimme nuoria kertomaan heitä koskevista asioista ja päätöksistä ja saisimme heidän äänensä kuuleviin.

Yrittäjyys

Olen itse ollut päätoiminen yrittäjä 19-vuotiaasta alkaen ja toiminimen perustin ollessani 17-vuotias. Myös puolisoni on yrittäjä ja hän heittäytyi päätoimiseksi yrittäjäksi kuukausi ennen esikoisemme syntymää (tiedän, kuulostaa hullulta!) eli melkein 3 vuotta sitten. Itselleni yrittäjyys on siksi todella tärkeä asia. Yrittäjyydessä on paljon epäkohtia ja epätasa-arvoa Suomessa. Muutamia selkeitä epäkohtia on YEL-järjestelmä, joka on yrittäjälle kannattamatonta. Yrittäjien sosiaaliturvan puute, jota vasta nyt ensimmäistä kertaa koronakriisin aikana yrittäjät pystyivät hakemaan työttömyyskorvausta ilman yritystoiminnan lakkauttamista. Naisten asema yrittäjinä sekä naisten palkkaamisessa on iso ongelma, koska äitiysvapaat kaatuu yrittäjän maksettavaksi. Kun yritykselle jää kuluja yli 20 000 euroa työntekijästä, joka on äitiyslomalla voi se kaataa monta pienyritystä (ja tiedän näin käyneen). Lisäksi pitää palkata sijainen tai yrittäjän hoitaa työntekijän työt itse. Miesten aloilla tai miehiä palkatessa tälläistä riskiä ei ole. Tämä myös aiheuttaa epätasa-arvoa naisten työllistymisessä. Mutta kyllähän se on fakta, että jokaisen (varsinkin) pienyrittäjän on myös ajateltava itseään ja omaa perhettään jotta ei joudu vaikeuksiin työntekijän mahdollisen raskauden takia.

Olen myös sitä mieltä, että yrittäjät luovat työpaikkoja. Jos työllisyyttä halutaan nostaa niin on myös tuettava yrityksiä tai muuten kunnan tai valtion on lisättävä itse työpaikkoja. Olisi tärkeää houkutella kuntaan uusia yrityksiä ja yrittäjiä, jotta työpaikkoja riittäisi jatkossakin ja kunta olisi houkutteleva työpaikkojen suhteen myös.

Jokatapauksessa haluan ehdottomasti ajaa myös kunnassa yrittäjien asioita. Enkä halua vähätellä työntekijöitä sillä itsekkin olen työllistänyt osa-aikaisesti naisia, kun minulla oli vielä liiketila Tampereella ja mieheni yritys toimii myös työnantajana. Työntekijät ovat myös tärkeä osa yritystä ja auttavat yritystä kasvamaan ja vapauttavat yrittäjän resursseja, jottei hänen tarvitse tehdä kaikkea itse.

Mielenterveys ja ennaltaehkäisevä työ

Meidän on tehtävä päätöksiä pitkällä tähtäimellä eikä katsottava vain lähitulevaisuuteen. Mielenterveyspalveluihin tulee ehdottomasti panostaa lisää. Varsinkin pandemia on lisännyt mielenterveysongelmia sekä päihteiden käyttöä. Tarvitsemme lisää matalankynnyksen keskusteluapua, johon pääsee ilman lääkärin lähetettä. Olisi se yhden kerran puhelu tai useamman kerran juttelu psykologin kanssa.

Mielenterveysongelmiin ja matalankynnyksen palveluihin panostaminen säästää pitkällä tähtäimellä paljon rahaa. Mielenterveysongelmat lisäävät vaaraa päihteiden käyttöön sekä syrjäytymiseen varsinkin nuorilla. Lisäksi vanhempien ongelmat heijastuvat lapsiin ja koko perheeseen. On myös autettava perheitä ja tuettava niissä tilanteissa, kun on raskasta ennen, kuin voimavarat ovat loppu. Tarjoamalla konkreettista apua niin lastenhoidon, kodinhoidon kuin parisuhdeterapian kanssa.

Kouluissa tulisi lisätä resursseja koulukuraattoreille ja 1-2 kertaa vuodessa järjestää jokaiselle lapselle vähintään yksi käynti, jossa hänet kohdattaisiin ja kysyttäisiin mitä kuuluu. Näin pystyttäisiin kohtaamaan lapsia ja nuoria sekä tarjoamaan apua heille ja perheille.

Mielenterveyspalveluista olen kirjoittanut lisää tässä postauksessa.

Oman tarinani ”Miksi käyn psykoterapiassa – minun tarinani” postauksen voit lukea tästä. (2019)

 

Tasa-arvo

Mielestäni kaikissa päätöksissä tulee ajatella tasa-arvoa. Koski se sitten paikallisten yrittäjien asemaa isoihin toimijoihin verrattuna kilpailutuksissa, lasten tasavertaista mahdollisuutta harrastaa, naisten aseman parantamista… Lista on loputon! Itse haluan, että kunnassamme on hyvä ilmapiiri ja tuetaan jokaista niin, ettei raha tai mikään ulkoinen asia aja epätasa-arvoon.

Luonto ja ympäristö

Ilmastonmuutos on todellinen eikä kukaan voi kiistää sen olemassaoloa. Meidän täytyy ehdottomasti tehdä päätöksiä luontoa ja ympäristöä suojellen. Pälkäneellä upea luonto ja järvet ovat lähellä. Tämä on kaunis kunta ja sellaisena sen haluamme pysyvän.

On mietittävä erilaisia energiantuotantomahdollisuuksia kuten aurinkopaneeleja, led-valaistusta katuvaloihin ja muita energiaa säästäviä ratkaisuja. Rakennettava teollisuus on huomioitava ympäristöä kuunnellen, jottei luonto tai vesistöt kärsi.

Olen sitä mieltä, että yksityisautoilua ei tule kieltää tai tehdä siitä hankalaa vaan tukea ja lisätä muita vaihtoehtoja sen rinnalle. Kunnassa moni tarvitsee autoa (minä mukaanlukien), mutta meidän on myös mietittävä vaihtoehtoja sen rinnalle. Millaisia julkisia tai palvelubusseja voisimme kuntaan saada, jotka auttaisivat myös niitä joilla ei ole käytössä omaa autoa (varsinkin alaikäiset ja vanhukset). Yhteiskäyttöautot kyliin olisi varmasti kokeilemisen arvoista ja niitä pitäisi testata.

Lisäksi kaikessa rakentamissa tarvitsee tehdä varauksia sähköauton latauspisteille. Sähköautot ovat tulevaisuus ja niiden latausmahdollisuuksia ja latauspisteille varauksia tulee tehdä, joka on kannattavampaa pitkällä tähtäimellä, kun se huomioidaan jo rakennusvaiheessa.

Olen myös kirjoittanut ajatuksiani yksityisautoilusta maaseutukunnassa. Pääset lukemaan postauksen tästä.

 

Muut arvot ja teemat

Muita tärkeitä teemoja mielestäni on kunnan muuttovoittoisuuden edistäminen, kuntaimagon parantaminen ja vuokra-asuntotilanteen parantaminen.

Tällä hetkellä toimin asuntosijoittajana ja seuraan aktiivisesti Pälkäneen vuokra-asuntotilannetta. Se on aivan järkyttävä ja olematon! Pälkäneellä ei ole tarjolla nykyaikaisia vuokra-asuntoja. Meidän tarvitsisi myös lisää tukea erilaisia muita asumismuotoja kuten asumisoikeusasuntoja sekä rakentaa lisää minitaloja. Minitalot ovat saaneet hurjan positiivisen vastaanoton Luopioisissa. Myös maailmalla tämä trendi on lisääntynyt ja esimerkiksi Tukholmassa rakennetaan minitaloja omakotitalo-alueille. Meille yhteisölliset minitalokylät ympäri kuntaa olisivat uusi ja kiinnostava muuttovaltti. On tartuttava rohkeasti tuleviin trendeihin.

Kunnan tulisi myös kaavoittaa enemmän haja-asutusalueille sekä rantatontteja. Tehdä nimenomaan valtti siitä, että olemme maaseutukunta ja se on suuri rikkaus. Ei maalle muuttavat halua rakentaa pienille tonteille kahden metrin päähän naapurin talosta. Täällä halutaan omaa rauhaa, mutta lähellä palveluita. Myös rantatontit ja haja-asutusalueille on selkeästi kysyntää.

Kunnan imago ei ole tällä hetkellä kovin positiivinen, vaikka kunta itsessään on aivan ihana ja monet kuntalaiset täällä viihtyvät. Tähän asti päätöksiä on tehty niin, että ne ajavat ihmisiä muuttamaan pois kunnasta. Kuten esimerkiksi tämä kyläkoulujen lakkauttaminen. Itse olen nimenomaan muuttanut Pälkäneelle 22-vuotiaana ulkopaikkakuntalaisena ja ummikkona, jolla ei ole mitään tietoa koko kunnasta ja vielä perustanut täällä perheen. Miten nuoria aikuisia saataisiin houkuteltua kuntaan lisää? Pitäisi varmasti ajatella enemmän mitä me nuoret aikuiset oikeasti haluamme. Me haluamme lapsille lyhyet koulumatkat, isoja tontteja, trendikkäitä asumismuotoja, yhteisöllisyyttä, mutta omaa rauhaa, luonnonläheisyyttä ja montaa muuta asiaa.

Itse jaan jatkuvasti omia kokemuksiani Pälkäneestä Instagramissa ja blogissa. Olen saanut seuraajiltani palautetta, että Pälkäne kuulostaa houkuttelevalta paikalta ja myös jotkut ovat harkinneet vakavasti muuttoa tänne. Vastailen aina välillä kysymyksiin mm. Pälkäneen kunnan ilmapiriistä, varhaiskasvatuksesta, palveluista, hinnoista ja monesta muusta asiasta. Tehdään Pälkäneestä aidosti houkutteleva kunta muuttaa.

Jos olet pälkäneläinen ja tuntuu, että arvomaailmamme kohtaa ja voisit minua äänestää niin äänestysnumeroni on 3. ♥

Tiedän myös, että kunnanvaltuustossa oleminen ei varmasti tule olemaan helppoa. Aivan varmasti saa kuraa niskaan ja puukotetaan selkään. Uskon, että työni somen parissa on siinä määrin hyötyä, että en pelkää sitä. Olen saanut elämäni aikana erilaisia kommentteja somessa ja kasvostusten, uhkailuja, puheluita, huumattu ja vaikka mitä. Minua ei kuitenkaan voi hiljentää. Minun ääniä ei voi ostaa enkä todellakaan aio vain kulkea virran mukana päätöksissä, jos olen eri mieltä. Uskallan myös avata suuni ja kertoa ovat näkökulmani. Leijonanemon vastoni heräävät, kun haluan puolustaa itselleni tärkeitä asioita.

Haluan myös muistuttaa kaikkia äänestämään! Sillä keski-ikäiset sekä vanhukset kyllä muistavat mennä uurnille. Nuoret usein jättävät äänestämättä ja ylipäätänsä kunnallisvaaleissa äänestysprosentti on vain 50-65%. Kunnanvaltuustossa päätetään ruohonjuuritason asioista, jotka vaikuttavat eniten kuntalaisten elämään ja arkeen. Muista siis käyttää äänesi. Varsinkin Pälkäneen kokoisessa pienessä kunnassa yksikin ääni voi olla ratkaiseva.

 

Seuraa Facebookissa

Pääset Facebook-sivuilleni tästä.

Millaista on yrittäjäperheen arki?

yrittäjyys ja vauva, yrittäjä-äiti, yrittäjäperhe

Yrittäjäperheen arki

Yrittäjäperheen arki on ihanaa, kamalaa, vapauttavaa, kaaottista ja kaikkea siltä väliltä. En silti vaihtaisi tätä mihinkään. Olen sanonut jo vuosia ennen kuin meidän esikoinen syntyi, että näen meidät yrittäjäperheenä. Silloin mies vielä teki reissuhommia eikä hänen ollut tarkoitus perustaa yritystä. Mies on yrittäjäperheestä ja itse tavallisesta duunariperheestä.

Olen aloittanut päätoimisena yrittäjänä 19-vuotiaana, joten yrittäjävuosia on kertynyt jo ”muutama”. Yrittäjyys on itselleni vahva osa identiteettiä enkä tiedä osaisinko olla palkkatöissä. Meidän esikoinen syntyi kesällä 2018. Mies laittoi toiminimen pystyyn saman vuoden tammikuussa. Kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa irtisanoi itsensä vakiduunista ja hyppäsi yrittäjäksi. Tiedän, että monet kauhistelevat tätä ja tämähän kuulostaa ihan järjettömältä. Mies ei saanut edes starttirahaa, koska oli pistänyt toiminimen pystyyn ennen, kuin alkoi päätoimiseksi yrittäjäksi. Hänen ei kuitenkaan ollut tarkoitus hypätä yrittäjäksi, mutta yksi asia johti toiseen ja tämä on lopputulos. Itse kannustin miestä koko ajan. Sain äitiyspäivärahaa vauvan syntymän jälkeen 9 kuukauden ajan, joten ajattelin että meillähän on nimenomaan hyvä tilanne. Joku säännöllinen ”palkka” napsahtaa tilille joka tapauksessa.

töitä Kotona lapsen kanssa

Kun pandemia iski ja ensimmäisenä keväänä koulut ja varhaiskasvatus oli kiinni kaksi kuukautta, oli monen arki kaaottista. Niin meilläkkin. Oli myös huoli taloudesta, koska monella yrittäjällä työt loppuivat kuin seinään. Saa olla todella kiitollinen, että meidän töihin se ei vaikuttanut merkittävästi. Päiväkotien ollessa kiinni toi se lisähaasteensa työntekoon. Kuitenkin meille on hyvin tuttua se, että töitä tehdään vielä kotona. Vaikka lapsi on päiväkodissa niin silti on paljon töitä, joita joudumme tekemään lapsen läsnäollessa. Mikä on välillä todella kurjaa, mutta yritämme välttää tätä aina, kun mahdollista.

Kerran, kun esikoinen oli vielä alle vuoden ikäinen muistan, kuinka puhuin puhelimessa ja hoidin rekrytointifirman kanssa työntekijöihin liittyviä asioita. Samalla syötin muksulle maissinaksuja ja yritin pitää hänet tyytyväisenä puhelun ajan. Ei myöskään ole montaa viikkoa takaperin, kun minulla oli puolen tunnin Zoom-palaveri ja laitoin sen ajaksi lapsen katsomaan kännykästä lastenohjelmia ja syömään vadelmia.

Meillä ei ole lähellä tukiverkkoa, joten lapsen hoitojärjestelyt vaativat aina sumplimista. Molempien vanhemmat asuvat lähimmillään 45 minuutin ajomatkan päässä ja käyvät töissä. Emme siis pysty pyytämään ketään hakemaan lasta päiväkodista tai hoitamaan lasta vaikka tunniksi tai kahdeksi. Yleensä lapsi onkin mummolassa hoidossa aina vähintään puoli päivää tai yön yli. Ennen, kuin lapsi meni päiväkotiin 10 kuukauden iässä palkkasimme lastenhoitajan pariksi kuukaudeksi hoitamaan vauvaa muutaman tunnin päivässä pari päivänä viikossa. Tämä tosin oli aika farssi, sillä lapsella oli eroahdistus menossa ja hän vain huusi ja itki lastenhoitajan kanssa. Hänellä oli vaihe, ettei mikään muu kelvannut kuin äidin tai isän syli tai tuli huutoa.

yrittäjyys ja vauva, yrittäjä-äiti, yrittäjäperhe

Aina töissä

Yrittäjä on käytännössä aina töissä, vaikka yrittäisi itse rajata työaikaa. Joku asiakas saattaa soittaa illalla tai viikonloppuna. Hommat on vaan hoidettava, oli mitä oli. Meillä esimerkiksi mies hoiti työasioita puhelimella sairaalasta, kun olimme synnytyksen jälkeen perhehuoneessa. Hän vastaili sähköposteja ja teki tilauksia niinä hetkinä, kun minä ja vauva nukuimme.

Itse olen hoitanut työasioita vauvan ja lapsen kanssa paljonkin. Olen ottanut esikoista mukaan tukkuun ostoksille, palavereihin ja tapaamisiin ja moneen muuhun. Yleensä vauvoihin ja lapsiin suhtaudutaan kaikkialla todella myönteisesti eikä se ole haitannut. Nimettiin meidän vauva myös yrittäjä-vauvaksi, koska hän on joutunut olemaan mukana työjutuissa ihan vauvasta asti.

Meidän perheessä kummallakin on omat päävastuut ja yrittäjänä meidän on joustettava molempien. Koska meillä on lapsi, tarvitaan joustoa vielä enemmän. Oma työni on pääasiassa läppärihommia, joita teen kotona. Minä siis pääasiassa vien ja haen lapsen päiväkodista. Mies taas on fyysisesti työmailla, joten hän ei pysty samalla tavalla järjestämään töitä kuin minä. Yleensä arkena mies menee 6-7 välillä töihin, riippuen työmaasta. Hän tekee 8-10 tunnin työpäivän työmaalla. Ei silti ole harvinaista, että työpäivä voi venyä. Yleensä on muutama rauhallinen viikko ja sitten taas jostain tulee hirveä hässäkkä ja kiire. Silloin mies saattaa tulla kotiin vasta illalla. Ei ole harvinaista, että joskus olen itse mennyt nukkumaan, kun toinen tulee töistä kotiin puolilta öin. Pahimmillaan työpäivät ovat voineet olla 16-18 tuntisia.

Kirjallisia ja toimistotäitä on molemmilla. Muutamana iltana viikossa saatetaan istua läppärit vastakkain keittiön pöydän ääressä ja tehdä töitä. Hoitaa laskutusta, kirjanpitoa ja muuta vastaavaa. Nämä työt yleensä aloitetaan kun lapsi on nukahtanut 20-21 välillä. Toimistohommia saattaa olla 1-3 tuntia tälläisinä iltoina. Lopetettuamme työt menemme suoraa nukkumaan sillä aamulla heräämme 6-7 välillä tai mies jopa viideltä.

Sairaspäivä on työpäivä

Yrittäjällä ei ole sairaslomaa. Ei omaa eikä lapsen. Näin yrittäjäperheen näkökulmasta on todella haastavaa, jos lapsi on kipeä. Ensimmäisenä päiväkoti-syksynä lapsi oli vähän väliä sairaana. Yhteensä näitä sairaspoissaoloja oli kuukauden verran ja pisimmät olivat viikkon putkeen. Muistan kun lähellä joulua lapsella oli viikon kestänyt todella paha tauti. Reppana oli todella kipeä. Olin viikon hänen kanssaan kotona ja aina, kun lapsi nukkui yritin tehdä töitä. Yrittäjä voi periaatteessa hakea saikkua ja saada Kelalta rahoja, mutta näissäkin on karenssipäivät eli ensimmäisiltä päiviltä ei kuitenkaan saa rahaa vaan ne pitää sairastaa omaan pikkiin. Ja jos sairasloma koskee lasta on taas on hieman eri. Nämä päivät menevät siis omasta pussista, jos töitä ei pysty tekemään.

Ollaa ne kel ei oo tuuraajaa.

(Me ollaan ne – Cheek)

Vaikka sairaslomaa saisi niin työt on hoidettava. Ei niitä voi kukaan muu hoitaa puolestasi.  Yritän aina jos mahdollista niin siirtää ei-pakollisia hommia hieman eteenpäin, koska yksinkertaisesti työnteosta ei välillä tule mitään jos samalla pitää hoitaa (kipeää) lasta. Kuitenkin on paljon hommia ja deadlineja, jotka puskee päälle ja ne on hoidettava. Siihen on vain keksittävä, että milloin. Yleensä illalla tai yöllä, jos ei muuta mahdollisuutta ole. Jos itse on sairaana niin läppäri on heti auki, jos pystyy istumaan ja silmät pysyvät auki.

yrittäjäperheen arki yrittäjyys ja lapsi

Yrittäjän vapaus

Vaikka yrittäjänä ei ole helppoa on sillä myös positiivinen kääntöpuoli. Yrittäjän vapaus. Se on yksi syy miksi nautin olla yrittäjänä. Itse voin tehdä töitä missä vain ja valita koska niitä teen. Voimme valita lomamme, koska haluamme tai pitää yhtäkkiä arkivapaan. Voimme yhdistää työreissuja ja vapaa-aikaa. Yleensä lomailemme sesonkiajan ulkopuolella. Silloin on vähemmän ruuhkia ja ihmismassoja ja hinnat myös alhaisemmat. Viimeksi olimme joulukuussa viikon loma-työreissulla Kolilla ja sitä edellisenä vuonna viikon lokakuussa Rukalla.

Meillä on myös vapaus siitä, että olemme tilivelvollisia tekemisistämme vain itsellemme ja tietenkin myös asiakkaille. Saamme kuitenkin itse päättää ketä asiakkaita otamme ja miten työt aikataulutamme.

Olemme valinneet, että lapsi on hoidossa vain 7 tuntia päivässä eli 80% hoitoaikaa. Yleensä haen muksun päiväkodista kolmelta. Viime kesänäkin kerkesimme tehdä iltapäivällä ja illalla koko perhe vaikka mitä. Kävimme veneilemässä, retkillä ja puuhasimme paljon. Aikaa jäi eri tavalla. Koska meidän ei ole ihan pakko niin emme ole halunneet laittaa lasta päiväkotiin täyttä tuntimäärää. Vaikka työmäärää meillä on paljon. Haluan keretä viettää aikaa lapsen kanssa arkisin ja puuhastella yhdessä. Tämä valinta on tuntunut meille parhaimmalta. Pidän tärkeänä sitä, että voimme muokata arjesta omannäköisen.

 

Yrittäjyys opettaa lasta

Toivon, että tulevaisuudessa vanhempien yrittäjyys antaisi lapselle erilaisia työkaluja ja avartaisi silmiä. Meillä puhutaan ruokapöydässä niin työntekijämaksuista kuin veroista. Ylipäätänsä rahasta keskustellaan avoimesti päivittäin. Toivon, että lapsi ymmärtäisi mm. millaisia kuluja yrittäjällä on ja miten verot toimivat. Koska vaikka yrittäjä saisi sata euroa niin se ei tarkoita, että siitä saisi satasen omaan taskuun.

Toisaalta toivon, että voisin opettaa yrittäjähenkisyyttä ja ratkaisukeskeisyyttä lapselle. Ehkä kuitenkin tärkein asia mitä haluan yrittäjyyden opettavan meidän lapselle on, että raha ei kasva puussa ja sen eteen on tehtävä töitä. Toivottavasti meidän lapsi tulevaisuudessa näkisi yrittäjäperheessä kasvamisen rikkautena eikä ajattelisi, kuinka kurjaa on kun vanhemmat teki paljon töitä.

yrittäjäperheen arki yrittäjyys ja lapsi

Tavallinen yrittäjäperheen päivä

Tällä hetkellä kello on 21:38. Olen syönyt iltapalan samalla, kun olen kirjoittanut tätä postausta. Vein muksun aamulla kahdeksaksi päiväkotiin ja hain kolmelta. Aamulla nappasin yhdet sovitut lastenvaatteet tutulta ennen, kuin menin kotiin aloittamaan töitä. Iltapäivällä, kun hain lapsen päiväkodista niin kävimme yhdessä Löytötexistä ostamassa jätesäkkejä naapurille (hän pyysi, eikä omista autoa niin autetaan aina, kun voidaan♥), palautettiin kirjastoon kirjat ja lainattiin uusia. Sen jälkeen käytiin viemässä tavarat naapurille ja istuttiin siellä kahvilla höpöttelemässä. Oltiin menossa kotiin ja syömään, mutta muksu innostui olemaan pihalla. Syötiin kotona nopeasti ja mentiin takaisin ulos leikkimään. Kerittiin ulkoilla 1,5 tuntia. Sitten tultiinkin kotiin iltapalalle, pistettiin haalarit pesuun, koska ne oli ihan kuraiset ja soitettiin videopuhelua papalle. Iltapalan jälkeen tehtiin iltatoimet, luettiin useampi kirja, laitoin haalarit kuivumaan ja vein muksun nukkumaan. Sen jälkeen avasin läppärin ja tein iltapalaa. Tässä istun edelleen töitä tehden. Kello lähenee kymmentä eikä mies oli vielä tullut töistä. Hän meni aamulla seitsemäksi töihin. Tämän jälkeen aion pestä hampaat ja mennä nukkumaan. Sain viestin, että mies lähtee töistä klo 23 aikaan, joten on hieman ennen puoltayötä kotona. Itse olen varmaan silloin jo unessa.

Tänään on ollut hyvin tavallinen päivä ja itseasiassa tosi kiva päivä.

Monilla on töitä, opiskelua ja ruuhkavuodet tai muuten aikamoista palapeliä arki. Miten olette selviytyneet tai järjestäneet arjen?

 

Kuvat on ottanut pari kesää takaperin yksi mun lempparikuvaajista eli ihana Tiia Ennala


LUE MYÖS

Kun jäljelle ei jää mitään – uudet ylikompensoidut Jymy Taivas-jäätelöt

Kestovaipat – vinkkejä käytettynä ostamiseen

DIY Liukuvärjätty seinä

seuraa minua myös instagramissa

Löydät minut @roosablom