Taapero on päiväkuiva, heippa vaipat!
*Sisältää mainoslinkkejä
Päiväkuiva taapero
Tänään tapahtui yksi merkittävä asia. Taapero lähti päiväkotiin ilman vaippaa. Neuvottelimme asiasta aamulla, mutta hän oli sitä mieltä, että ilman vaippaa lähtee, koska on iso poika. Ja hän on. ♥ Mutta tuntuu itsestä niin haikealta, että hän on kasvanut jo isoksi ja omatoimiseksi, vaikka pieni kuitenkin on. Vaikka se on haikeaa niin olen innoissani, että voin sanoa taaperon olevan päiväkuiva! Päiväkodissa on näytetty vihreää valoa vaipattomuudelle alusta asti. He ovat sanoneet, ettei heitä haittaa vahingot. Juttelin juuri pari viikkoa takaperin hoitajien kanssa ja kaikki sanovat kuinka taaperolla on ollut päiväkodissa keväällä monia päiviä, että on kuiva vaippa koko päivän. Lisäksi pottailu sujuu hyvin sillä pottailu aloitettiin päiväkodissa heti 10kk iässä, kun taapero meni päiväkotiin ja kotona olimme vessattaneet jo 4kk ikäisestä asti.
Lue myös: Kestovaipat ja pottailu 1,5-vuotiaana

taapero oli päiväkuiva 1v 10kk iässä
Taapero oppi päiväkuivaksi ollessaan 1v ja 10kk. Sitä ennen hänellä on ollut 1-vuotiasta eteenpäin päiviä. kun on ollut kuiva vaippa ja toisinaan vaippoja kulunut enemmän. Nyt kesän kynnyksellä oli helppo luopua kotona kokonaan vaipoista, kun ei ole tarvinut enää ulkohaalareita. Vaipattomia aikoja on kyllä ollut jo aikaisemminkin ja hän on ollut esimerkiksi talvella kotona sisällä ilman vaippaa. Taapero on ahkerasti istunut potalla, mutta hänen mielestä puskapissalla käynti on kivempaa. Ja hän saa tietenkin myös matkia isiä. (Kuinka tärkeää matkiminen onkin!) Välillä hän ei suostu mennä vessaan vaan ainoastaan puskapissalle. Mutta eipä se itseäni haittaa. Kumpparit jalkaan ja pylly paljaana hän juoksee ulkona puskan luo pissalle. Äiti ei saa aina tulla edes mukaan vaan hän osaa itsenäisesti mennä, kunhan vaan aikuinen muistaa muistuttaa pissalla käynnistä.
Kakkakuivaksi taapero oppi jo vauvana 10 kuukauden iässä. Hän alkoi näyttämään selkeitä merkkejä kakkaamisesta (alkoi pinnistämään ja naama muuttui punaiseksi), mutta jo 4kk iässä kakkasi ekan kerran pönttöön. Sitten aina veimme hänet potalle, kun hän näytti merkkejä. Pienenä vaippaan yleensä kerkesi tulla pieni kikkare, mutta loput tuli pottaan. Jossain vaiheessa hän oppi pidättelemään vielä paremmin ja vaippaan ei tullut mitään. Mutta heti potalle istuessa kakka tuli pottaan. Muistan, että 1,5-vuotis neuvolassa kerroin kuinka taapero alkoi huijaamaan kakkahädästä, kun ei halunnut mennä nukkumaan. Hän alkoi pinnistämään ja sanoi ”kakka”, vaikka ei ollut hätä mutta koska hän ei halunnut nukkumaan. Hän siis on jo alle 1,5-vuotiaasta osannut jo sanoa ”kakka”, kun on kakkahätä. Ja tosiaan siis 10kk ikäisestä alkaen kakannut melkein aina pottaan ja vaippaan todella harvoin. Se on ollut todella hyvä asia ja helpottanut todella paljon arkea.
Huomasin myös selkeästi yhden asian eli kun taapero kakkasi pottaan hän kakkasi kerran päivässä. Jos kakka tuli vaippaan niin hän kakkasi yleensä kolme kertaa päivässä. Kun katsoin pottaan tulevia tuotoksia niin pohdin, että ei mitenkään sitä määrää voi taapero saada pinnistettyä vaippaan. Ei se mahdu vaipan sisälle ja en usko, että suoli tyhjenee kokonaan. Ihan vaan maalaisjärjellä pohdittuna.

Käytimme harkkahousuja 8kk iästä alkaen. (Parhaita!) Kuvassa Jadenan harkkahousut.
Vauvojen vessahätäviestinnästä hyötyä
Aloitimme kunnolla 4 kuukauden iässä vauvojen vessahätäviestinnän. Päiväkodissakin sanottiin, että koska olen aloittanut aikaisin tuottaa se tulosta ja kuulemma meidän taapero on selkeästi edellä muita ikäisiään kuivaksioppimisessa.
Mielestäni on outoa sillä varmasti lapsilla on valmiudet oppia kuivaksi. Ei meidän taapero ole mitenkään superlapsi vaan ihan tavallinen pieni poika. Olen kuullut monelta, että potalla käyttäminen on raskasta. Olen eri mieltä. (Toki jokainen perhe on omanlaisensa ja täytyy miettiä oikeasti omia voimavarojaan. ♥) Viime vuosi oli meidän perheelle todella raskas; olin todella uupunut ja vauvavuosi oli raskas. Taapero alkoi nukkumaan kokonaisia öitä vasta 1,5-vuotiaana ja heräsin hänen kanssaan monta kertaa yössä. Olin yrittäjä ja tein läpi vauvavuoden töitä. Mies oli ensimmäisen kokonaisen vuoden täyspäiväisenä yrittäjänä. Hän teki kolmivuorotyötä ja yhteensä 60 tuntia viikossa töitä ja sai loppuvuodesta burnoutin. Kaikki tämä koetteli todella paljon meidän koko perheen voimavaroja. Yksi kerta laitoin pyykkiä ja romahdin itkemään ja muskarissa kysyttiin ”onko kaikki hyvin?” ja aloin vaan itkemään. Silti koin, että vessattaminen ei ollut raskasta vaan tein sitä miten tuntui hyvältä. Jos jos edes vähän muisti käyttää vessassa niin se tuotti jo tulosta.
Koin, että halusin vessattaa vauvaa, koska halusin tarjota mahdollisuuden tehdä pissat ja kakat vaipan ulkopuolelle. En siis yrittänyt, että vauva olisi päiväkuiva vaan nimenomaan kommunikoida ja lukea viestejä. En löytänyt googlailulla oikein suomeksi järkeviä sivuja ja tietoja vessahätäviestinnästä. Kaipasin konkreettisia neuvoja. Juuri sopivasti olin yhtä aikaa raskaana Maria Nordinin kanssa ja hän teki aiheesta *verkkokurssin. Ostin kurssin raskausaikana ja aloin noudattamaan ohjeita hieman vauvan syntymän jälkeen. Maria kertoi todella selkeästi konkreettisia merkkejä ja vinkkejä sekä laajasti myös vessahätäviestinnän hyödyistä ja historiasta. Kurssi maksoi nopeasti itsensä takaisin, koska olemme säästäneet vaippakuluissa jo satoja euroja! Ja kuinka paljon säästämme jo siinä, että lapsemme oppi kuivaksi alle 2-vuotiaana eikä esimerkiksi 3-vuotiaana. Saati vauvavuoden aikana säästetyt vaipat ja kestovaippojen kanssa vähentyi pyykinpesu.
Maria Nordinin Vaipaton vauva -verkkokurssin voi ostaa hintaan 59,00€ *tästä linkistä. ♥
Minulta välillä kysytään tekisinkö jotain toisin jos saisin toisen lapsen. Vastaus on kyllä. Aloittaisin vessahätäviestinnän heti sairaalassa ja syntymästä lähtien. Koen sen olevan yksi parhaita asioita mitä tein. Kaikki aiheeseen liittyvät blogipostaukset löytyvät avainsanoista vauvojen vessahätäviestintä -tunnisteen alta.
LUE MYÖS:
Kestovaippailijan hoitolaukun sisältö
Testissä eri merkkien harkkahousut
Miten sujuu kestovaippailu 9kk kanssa?
SEURAA SOMESSA!
Instagramissa @roosablom

Luontoa kunnioittaen – mitä pakkaan mukaan pyöräretkelle?
Kaupallinen yhteistyö: Weekendbee
Pyöräretket ovat koko perheen yhteinen harrastus
Olenkin puhunut blogissa ja Instagramissa koko kevään siitä, kuinka olen innostunut pyöräilemään. Laitettiin keväällä myös auto seisontaan kahdeksi kuukaudeksi, kun lapsi jäi päiväkodista pois. Nyt arjen sujuvoittamiseksi auto on taas ollut käytössä. Pyöräily on kuitenkin jäänyt osittain osaksi arkea ja ollaan useasti koko perhe valittu pyöräily autoilun sijasta. Näin kesällä on ihana tehdä pyöräretkiä, mennä picnicille ja uimaan.
Yksi syy miksi ollaan pyöräilty myös paljon on se, että taapero rakastaa pyöräilyä. Hän tykkää istua kyydissä, mutta myös mennä omalla potkupyörällään. Potkupyörällä tosin yleensä pysytään tässä pihapiirissä, koska taapero ei sillä jaksa mennä pitkiä matkoja. Mutta hän usein pyytää, että lähdetään pyörällä leikkipuistoon tai kavereille. Ja usein mennään, jos meillä ei ole muuta menoa tai tekemistä.
Meidän pyöräretki kohteet ovat vaihdelleet ja ollaan yritetty käydä vaihtelevasti eri paikoissa omassa kunnassa. Ollaan käyty mm. läheisillä laavuilla, uimarannalla, leikkipuistossa ja viimeisimpänä vierasvenesatamassa. Se on ihana paikka, jossa on kiva istua, katsella ohi meneviä veneitä ja syödä eväitä.


reppu, joka muuntautuu joka tilanteeseen
Meidän pakkailut ovat usein hyvin eväspainotteiset. Olin pakannut meidän eväät ja tarvikkeet Aevorin Trip -reppuun, jonka Weekendbee lähetti ja reppu oli käytössämme ekaa kertaa. Aikaisemmin olen käyttänyt Kånkeniä, mutta se on monesti liian pieni meidän tarpeisiin. Tässä repussa oli todella paljon tilaa ja ei käytetty vielä puolikaan tilasta. Silti reppu ei ollut liian iso. Alunperin valitsin tämän Trip -repun sillä tarkoitukseni oli ottaa se mukaan reilireissulle huhtikuussa, joka harmikseni peruuntui. Mietin, että onko tämä liian iso reppu meille, mutta ei todellakaan. Tänne mahtui helposti eväät, viltti, vaihtovaatteita taaperolle, takkia ja oikeastaan kaikki mitä tarvittiin. Hellepäivinä saan mahtumaan tänne koko perheen pyyhkeet, uikkarit ja muut tarvittavat tavarat.
Repussa on muutama todella kätevä ominaisuus, joka lisää tuotteen monikäyttöisyyttä ja muunneltavuutta. Repun kokoa voi säätää suuremmaksi ylhäällä olevan rolltop-systeemin ansiosta. Toinen hyvä ominaisuus on repun sivuja kiertävät vetoketjut, jotka aukevat kokonaisuudessaan ja repusta on helppo etsiä tavaroita purkamatta koko sisältöä ensin pois. Toki myös yläkautta pääsee helposti tavaroihin käsiksi. Taskuja löytyy monia sekä pehmustettu tasku läppärille. Tästä tulee varmasti luottokassini myös viikonloppureissuille.
Kerroinko muuten jo, että reppu on valmistettu kierrätetyistä PET-pulloista? Lisäksi tuote on valmistettu vastuullisesti Vietnamissa tehtaassa, jossa on korkein Fair wear -sertifiointi. Weekendbee selvittää jokaisen merkin taustat ja vastuullisuudet ennen tuotteiden ottamista myyntiin.. Itselläni yksi ehdoton kriteeri uusille tuotteille on vastuullisuus ja ekologisuus. Niistä en jousta – onneksi ei tarvitsekkaan.
Koska olime lähteneet picnicille vierasvenesatamaan, pakkasin mukaan myös viltin. Viltti oli joku kotoa löytyvä eikä mikään ”virallinen” picnicviltti, joten se ei mennyt kovin pieneen tilaan. Viltti oli hyvä valinta ja silti reppuun jäi runsaasti tilaa. Viltti myös hieman pehmensi lasikippoja etteivät ne kolisseet repussa.

zero waste ja roskattomuus retkeillessä
Yksi tärkeimpiä arvojani on ekologisuus ja se, että haluan kunnioittaa omassa arjessa luontoa. Se näkyy vahvasti meidän arjessa ja pyritään tekemään valintoja sen mukaan. Myös retkeillessä pidän huolen, ettei meidän jäljiltä jää luontoon roskaa. Pakkaan eväät kotona valmiiksi jo eväsrasioihin tai sitten otan pienen leipäpussin mukaan roskapussiksi. Pakkaan aina itsetehtyjä kestotalouspapereita muutaman. Olen ommellut ne vanhoista harsoista ja pesen muun pyykin seassa 60 asteessa. Kestotalouspapereilla voi pyyhkiä pyörän satulan, suun, kädet ja muuta pientä. Käytetään näitä talouspaperin sijasta myös makkaraa paistaessa ja makkaran voi kietoa kestotalouspaperin ympärille. En enää käyttäisi talouspaperia, koska nämä voittavat ominaisuuksiltaan sata nolla.

Eväät – pyöräretken tärkein asia
Siis ehdottomasti aina kaikkien retkien tärkein asia on eväät! Ja kaikki maistuu paremmalta, kun ne syö luonnossa. Kuinka hyvältä tavalliset eväsleivätkin maistuvat ulkona syödässä? Tällä kertaa pakkasin meille mukaan omenalohkoja, vadelmia, itsetehtyä smoothieta ja Mungolifen ohjeella tehtyä sokeritonta kilttiä kauraslicea. Yleensä, kun lähdetään retkelle ei käydä kaupassa ostamassa mitään vaan tehdään eväät niistä aineista mitä kotoa jo löytyy. Kuten nytkin. Taapero tykkää kovasti hedelmistä ja marjoista, joten niitä pakataan aina mukaan. Meillä on lähes aina omenoita, koska ne säilyvät hyvin, eivät sottaa ja ovat edullisia.
Pakkaan eväät aina eväsrasioihin ja eväille käytän paljon myös vanhoja lasipurkkeja. Olen säästänyt muutamia lasisia smoothiepurkkeja ja ne ovat todella käteviä. Helppo tehdä smoothie ja ottaa mukaan, jos lähtee johonkin.

Kylmää ja kuumaa juotavaa
Juotavaksi pakkasin mukaan kahvia, vettä ja pieneen pilttipurkkiin kahvimaitoa. Olin pakannut meille emaliset kupit. Nämä kyseiset kupit ovat olleet meillä jo useamman vuoden, mutta Weekendbee valikoimista löytyy samankaltaisia. Emalimukit ovat kevyitä, muovittomia ja eivät hajoa. Siksi ne on huoleton pakata mukaan, mutta kotona myös taapero käyttää näitä arkena. (Kehtaanko kehua näidenkin monikäyttöisyyttä?) En yleensä hanki mitään tuotteita vain retkeilyä varten vaan tykkään, että tuotteet ovat sellaisia joita on helppo käyttää myös arjessa. Retkellä ennen lähtöä kotiin pyyhkäisen vielä kestotalouspaperilla kuppien pohjat niin ne eivät valuta mitään reppuun.
Meillä oli mukana Hydro Flast -termospullo, joka on todella kätevä. Tykkään siitä enemmän, kuin muista teräksisistä juomapulloista monestakin syystä. Ensinnäkin suuaukko on isompi ja pullo on helpompi tiskata. Toiseksi pullossa on TempShield™ eristys, joka pitää kylmät juomat kylmänä 24h ja kuumat kuumina 12h. Tämä sopii siis niin juomapulloksi, kuin termariksi kahville tai kuumalle vedelle. Rakastan monikäyttöisiä tuotteita!

Muut tärkeät varusteet
Tietenkin eväiden lisäksi on tärkeää huomioida omat vaatteet ja varusteet. Ihan ensiksi tärkein eli pyöräilykypärä! Ollaan opetettu taaperolle, että kypärä pidetään päässä pyöräillessä aina. Oli sitten aikuisten pyörän kyydissä istuimessa tai potkuttelisi eteenpäin omalla potkupyörällään. Me vanhemmat pidämme myös kypärää sillä on turha vaatia lapselta jotain, jos itse toimii päinvastoin. Siksi koko meidän perhe pitää pyöräillessä aina kypärää. Onhan siis muutenkin todella fiksua ja kannattavaa. Jotenkin itse havahtuiduin tälläisten asioihin tärkeyteen vasta, kun sain oman lapsen. Parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan.
Keväällä sain Weekendbeeltä tämän Jack Wolfskinin kuoritakin, joka on ollut käytössä lähes päivittäin siitä asti. Olin kaivannut itselleni kuoritakkia, jonka kanssa on helppo ulkoilla taaperon kanssa säällä kuin säällä. Halusin myös väriltään jotain muuta kuin mustaa ja tämä täytti kaikki kriteerit. Takki on veden- ja tuulenpitävä ja menee pieneen tilaan. Tykkään siitä, että takki on ohut ja kevyt, joten usein myös loistava valinta jos ei oikein tiedä onko ulkona lämmin vai ei. Ja koska se menee pieneen tilaan on helppo pakata reppuun, jos ei tarvitse. Tuote on valmistettu vastuullisesti ja materiaali on 100% kierrätetty polyesteri.


Taaperolle aina hiukan extraa mukaan
Keväällä vanhat uskollisesti palvelleet Raybanit menivät rikki. Ikää aurinkolaseilla oli jo yli kymmenen vuotta tai jopa enemmän (olin toinen omistaja). Itse, kun en omista tuotteita aina monia kappaleita vaan yleensä yhdet. Käytän omistamani loppuun joten uudet aurinkolasit oli hankintalistalla. Valitsin itselleni Weekendbee -verkkokaupan valikoimista Shadeshare -merkkiset aurinkolasit ja mallina ”Tembo”. Shadeshares lasit ovat laadukkaat, käsin, suomalaisesta koivuvanerista, valmistetut aurinkolasit. Kaikissa malliston laseissa on polarisoidut UV linssit. Shadeshare tekee paljon hyvää nimittäin jokaista myytyä paria kohden he istuttavat yhden puun Keniaan. Lisäksi aurinkolasit valmistetaan SOS Lapsikylässä Nairobissa, Keniassa valvotusti. Työpaja kouluttajaa ja työllistää slummeista kotoisin olevia nuoria.
Omien tavaroiden lisäksi pakkaan aina mukaan taaperolle vaihtovaatteita. Nykyään hän pärjää jo ilman vaippoja, mutta vahinkojen välttämiseksi muutamat vaihtohousut ovat hyvät. Jos yhden asian olen oppinut vanhempana olon aikana niin se, että kannattaa aina pakata lapselle ylimääräistä vaihtovaatetta. Niitä tuntuu tarvitsevan ja usein. Koskaan ei tiedä mitä lapsen kanssa sattuu, kun hän voi löytää mitä tahansa vesilätäköistä alkaen aurinkoisena päivänä. Aurinkorasva yleensä laitetaan kotona, mutta jos aiotaan olla koko päivä pois kotoa ja ulkona pakkaan myös sen mukaan. Olen tykännyt kovasti EY! -merkin aurinkorasvasta, joka on luonnonkosmetiikkaa.
Välillä tuntuu, että pakkaan liikaa, mutta yleensä kaikkea tarvitsee. Se tuo itselleni rentoutta, ettei tarvitse stressata vaikkapa vaihtovaatteita taaperolle.
Weekendbee – vastuullinen verkkokauppa
Kerroin jo edellisessä yhteistyöpostauksessa Weekenbee -verkkokaupasta. Se on suomalainen verkkokauppa, joka myy vastuullisia ulkoilu- ja urheiluvaatteita ja välineitä. Olen yllättynyt kuinka paljon vastuullisia ja ekologisia tuotteita löytyy. Arvostan todella paljon työtä mitä Weekendbee on tehnyt. He ovat käyneet merkkejä läpi, vastuullisuutta ja ekologisuutta. Ja kertovat sen läpinäkyvästi asiakkaille. Asiakkaana on siis helppo keskittyä vain valitsemaan tuotteita ja vertailemaan ominaisuuksia. Voit myös lukea mitkä vastuullisuuskriteerit Weekendbee on asettanut myymilleen brändeille ja tuotteille.
Onko muut innostunut retkeilystä? Meidän olisi tarkoitus kesällä lomailla Suomessa ja kiertää eri retkeilykohteita. Ilmianna kivoimmat retkeilykohteet taaperon kanssa kommenteissa. 🙂


0
