Sähköauton lataaminen

Sähköauton lataaminen kotona ja kodin ulkopuolella, miten se käytännössä toimii? Jotta tästä tekstistä ei tulisi kilometrin pituista, olen jakanut tämän aiheen kahteen osaan. Tässä osiossa kerron miten sähköauton lataaminen kodin ulkopuolella onnistuu ja käytännössä toimii.

Lokakuussa aloitin yhteistyön Volkswagenin kanssa ja saimme käyttöömme puoleksi vuodeksi uuden Volkswagen ID.3 täyssähköauton. Lisää yhteistyöstä voit lukea tästä. Sähköautolla ajaminen ei itsessään eroa merkittävästi polttomoottikäyttöisestä autosta, mutta tankkaamisen sijasta autoa ladataan, mikä on merkittävä ero. Olen nyt kerryttänyt kokemusta sähköautoilusta lähes kaksi kuukautta. Olen ajanut sähköautolla noin 200km säteellä kotoa. Meillä asuu paljon ystäviä ja lähisukulaisia sekä minulla on usein töihin liittyviä tapaamisia 30-40km päässä Tampereella. On hyvin tavallista, että ajan autolla 100km tai enemmän päivän aikana. Toisina päivinä taas tulee ainoastaan vietyä lapsi hoitoon ja tehtyä kotona töitä jolloin kilometrejä kertyy parikymmentä.

Olen yllättynyt siitä, kuinka vähän sähköautoa on tarvinnut ladata kodin ulkopuolella. Ainoastaan, jos olen ollut yli 100km päässä kotoa, olen ladannut sähköauton. Arkena lataan auton kotona 80% täyteen (pidentää akun käyttöikää) ja pidemmille matkoille 100% täyteen. Volkswagenin ID.3:lla pääsee noin 250 kilometriä syksyllä, kun akku on 80% täynnä. En ole siis kokenut tarpeelliseksi ladata akkua tien päällä, jos ajan päivässä noin 100 kilometriä. Välillä olen käynyt lataamassa ainoastaan sen takia, että saan latauspisteistä käyttökokemusta ja lisää kerrottavaa teille lukijoilleni. Oikea tarve on ollut vain pari kertaa.

LATAUSVERKOSTO

Suomessa on todella kattava latausverkosto. Tutkiessani asiaa yllätyin kuinka lähes jokaisesta Suomen kolkasta löytyy latauspisteistä, myös Lapista ja pienistä kunnista. Latausasemat on mielestäni sijoitettu todella kivasti arjen kannalta. Latauspisteitä löytyy perinteisesti huoltoasemilta, mutta myös monista muista paikoista. Latauspisteitä löytyy esimerkiksi ruokakauppojen parkkipaikoilta kuten esimerkiksi K-latauspisteet löytyvät K-kauppojen yhteydessä ja parkkihalleissa on myös latauspisteitä. Mielestäni on todella kätevää, kun voi ajaa auton parkkiin, laittaa latauskaapelin autoon kiinni ja lähteä asioille. Kun tulee takaisin on auto jo latautunut. Sähköauton lataus on mielestäni paljon mukavampaa, helpompaa ja arjessa sujuvampaa, kuin tankkaaminen. En ole ikävöinyt ollenkaan auton tankkaamista ja ulkona palelemista kylmillä keleillä.

Suomessa on ollut vuoden 2019 lopussa latauspisteitä yli 2 600 kpl. Vertauksena Suomessa oli vuoden 2017 lopussa huolto- ja automaattiasemia kaikkiaan 1 848. Sähköautojen latauspisteitä rakennetaan koko ajan lisää ja viimeisen parin vuoden aikana määrä on lähes tuplaantunut vuosittain.

Parhaiten kaikki latauspisteet löytyvät latauskartta.fi -nettisivuilta tai Plugshare -sovelluksesta. Plugshare on käyttäjien ylläpitämä sovellus ja sinne käyttäjät päivittelevät mm. latausaseman toimivuudesta (onnistuneet ja epäonnistuneet lataukset), kuvia ja muita oleellisia tietoja latauspaikasta. Molemmista näkee myös Euroopan latauspisteitä, jos suuntaa autolla esimerkiksi muihin Pohjoismaihin tai Viroon.

K-Lataus-asemilla 100% uusiutuvaa sähköä

K-Lataus-verkostoa rakennetaan koko ajan asema kerrallaan ja uusia asemia tulee koko ajan. K-Lataus-asemilla ladatessa kerrytät myös Plussa-pisteitä, jos olet liittänyt Plussa-korttisi profiilisi. K-lataus-asemat sijaitsevat K-kauppojen yhteydessä. K-Lataus nousi vuoden 2019 aikana Suomen suurimmaksi pikalatausverkostoksi. Suurin syy miksi pidän K-lataus-asemista on ekologinen näkökulma; K-lataus-asemilta ladattava sähkö on 100% uusiutuvaa. K-ryhmä on samalla Suomen suurimpia aurinkosähkön tuottajia ja käyttäjiä. Jo 35 K-kaupan yhteydessä on oma aurinkovoimala. Aivan huippu juttu!

K-lataus-asemat löydät samoista sovelluksista, kuin muutkin latauspisteet sekä heidän omasta K-lataus sovellusta ja nettisivuilla olevasta latauskartasta.

”Tavallinen” latauspiste

Latauspisteet

Kodin ulkopuolella ladatessa on kahdenlaisia latauspisteitä; keskinopea lataus eli ”tavallinen” (Type 1 ja Type 2) ja pikalataus (CCS ja CHAdeMO). Näiden lisäksi tietenkin voi aina ladata myös tavallisesta pistorasiasta, mutta se on todella hidasta. Omassa autossani Volkswagen ID.3:ssa on Type 2 ja pikalataukseen CCS.

Tavallisia latauspisteitä on selkeästi eniten. Niissä kestää ladata auto täyteen jotain tunteja. Oma autoni latautuu tyhjästä täyteen noin 6-7 tunnissa. Tavallisilla latauspisteillä käytetään omaa latauskaapelia. Ainakin itselläni näissä käy sama latauskaapeli, kuin kotilatauspisteissä.

K-latauksen Pikalatauspiste

Pikalatauspiste on nimensä mukaisesti pikalataus, jossa auton saa täyteen alle tunnissa. Pikalatauspisteellä on valmiina latauskaapeli, jota käytetään. Et siis tarvitse omaa latauskaapelia eikä pikalatauspisteillä voi edes käyttää omaa kaapelia. Volkswagenin ID.3:ssa on autossa latausreiän alapuolella tulppa, joka otetaan pois, jotta pikalatauspistoke saadaan kiinnitettyä. Pikalatauspistoke on isompi kuin Type2.

Näiden lisäksi sähköautoa voi ladata myös schukosta eli tavallista pistorasiasta. Tämä on todella hidasta, mutta käytän itse ollessani yön yli reissussa. Kylässä on helppo ladata vain tavallisesta pistorasiasta yön yli eikä tarvitse lähteä etsimään latausasemaa.

LATAUS SOVELLUKSELLA TAI RFID-TUNNISTEELLA

Merkittävin ero on kuitenkin latauksen maksaminen. Tämä ei ole vaikeaa, mutta on täysin erilainen tapa kuin perinteisesti huoltoasemalla pankkikortilla maksaminen. Sähköautojen latauspisteillä maksetaan sovelluksella tai RFID-tunnisteella. 

RFID-tunniste on pieni lätkä, joka on kuin avaimenperä. Tätä vilautetaan latausaseman RFID-lukijassa aloittaessa lataus ja uudestaan, kun lopetaan lataus. Maksu veloitetaan automaattisesti pankkikortilta. Mikäli ei halua käyttää RFID-tunnistetta tai jostain syystä sitä ei ole, voi latauksen aloittaa myös puhelinsovelluksella. Riippuen sovelluksesta niin valitaan sovelluksesta huoltoasema, jossa olet  (yleensä sovellukset löytävät sijaintitiedolla aseman heti ja ehdottavat sitä valmiiksi) ja painetaan ”Aloita” ja lopuksi ”Lopeta lataus”. Jossain latauspisteillä puhelimen sovelluksella luetaan laitteen kyljessä oleva QR-koodi, jolla lataus aloitetaan. Sovelluksesta näet myös paljonko latausta on kulunut ja lopuksi saat sovellukseen kuitin. RFID-tunnisteet eivät ole pakollisia, mutta itse tykkään niitä käyttää, koska ei tarvitse kaivaa aina puhelinta latausasemalla ja myös esimerkiksi mieheni voi käyttää niitä ilman minua ja minun puhelinta.

Latauspisteitä hallinnoi eri palveluntarjoajat, joten eri latausasemilla tarvitaan eri palveluntarjoajan sovellus tai RFID-tunniste. Suomessa suurinosa latausasemista toimii seuraavilla sovelluksilla: K-lataus, Fortum Charge&Drive, Virta (myös Helen) ja Parkkisähkö/Parking Energy. Lisäksi voi olla hyvä ladata myös IONITY ja Plugsurfing. K-latausasemia löytyy K-kauppojen yhteydestä, Fortum ja Virta löytyvät muista paikoista kuten huoltoasemilta ja Parkkisähkö löytyy tyypillisimmin parkkihalleista.

Sovellukset ovat ilmaisia eikä niissä ole kuukausimaksuja (paitsi Virta). Sovelluksien kautta voi myös tilata ilmaiseksi RFID-tunnisteet. Sovelluksista näet latausasemat, niiden tilanteen (ovatko vapaana  vai käytössä), voit käynnistää ja sammuttaa latauksen sekä maksutapahtumien kuitit.

Virran palvelu toimii prepaid-maksulla, jossa tililtäsi veloitetaan automaattisesti tietty summa Virran prepaid-tilillesi. Kuitenkin jos rekisteröityy Helenin nettisivujen kautta ei tätä prepaid-palvelua tai kuukausimaksua ole, vaan maksut lähtevät pankkikortilta aina lataustapahtuman jälkeen, kuten muissa palveluissa. Virran sovellus toimii myös Helenin tunnuksilla.

Lataaminen ei ole monimutkaista

Tämä voi nopeasti kuulostaa hyvin monimutkaiselta tai toivottavasti ei, sillä se ei ole. Koen, että perinteinen tapa tankata ja maksaa pankkikortilla huoltoasemalla on juurtunut mieleen todella syvästi. Kun sain tarpeeksi tietoa tästä lataamisesta ja selkeät ohjeet niin homma on todella yksinkertaista. Suosittelen lataamaan heti kaikki mahdolliset sovellukset ja rekisteröitymään niihin sillä se ei velvoita mihinkään.

Itse olen kerran ladannut sovelluksen vasta istuessani parkissa latausaseman vieressä. Rekisteröityminen on nopeaa ja helppoa, mutta suosittelen lataamaan sovellukset silti ennakkoon. Se sujuvoittaa lataamista ja asiointia.

LUE MYÖS:

Meille muutti sähköauto

Ekologisempia lahjaideoita leikki-ikäisille

5x ekologiset ja eettiset urheilulegginsit

Lahjaideoita leikki-ikäisille

Mielestäni ekologisempia lahjaideoita leikki-ikäisille on vaikea keksiä. Vaikka aikuisille emme osta lahjoja niin lapsille olemme aina hankkineeet. Jossain vaiheessa koin olevani hyvä lahjojen kanssa, mutta nykyään tuntuu, että pää on vain jumissa. Lahjatoiveita kysellessä usein vanhemmat vastaavat ”Meillä on jo kaikkea.” Itse haluaisin antaa jotain muuta kuin tavaraa tai sitä niin ”ihanaa” krääsää. Meillä on ympärivuoden lähes kuukausittain jonkun tutun lapsen synttärit.

Listasin alle erilaisia lahjaideoita leikki-ikäisille yhteensä seitsemän. Jotka olisivat jotain muuta kuin tavaraa ja hieman ekologisempia vaihtoehtoja. Näitä ideoita voi toteuttaa ja muokata oman budjetin ja mielen mukaan.

1. ITSETEHDYT ELÄMYKSET JA AIKA

Mikä onkaan sen arvokkaampaa, kuin antaa aikaa ja viettää sitä lapsen kanssa? (Itsetehtyyn) korttiin voi kirjoittaa mitä lahja tulee sisältämään ja koska lahja toteutettaisiin. Näin myös juhlien jälkeen jää lapselle odotettavaksi kivaa tekemistä lähitulevaisuudessa.

Yksi tuttu antoi kummipojalleen (silloin 5v) lahjaksi yhteisen leffaillan elokuvateatterissa, johon kuului myös popcornit ja herkut. Lapsi oli onnessaan päästessään kummisedän kanssa elokuviin ja myös siitä, että hän sai itse päättää herkut ja elokuvan eikä isoveli ollut mukana. Hän puhui tästä vielä kuukausia (ja vuosia) myöhemminkin. Heille oli jäänyt siitä ihana yhteinen muisto.

Arvokasmaailma -tilin Pipsa kertoi joskus antaneensa kummilapselleen lahjaksi yhteisen iltapäivän, johon sisältyi leivontaa. He viettivät ihanaa aikaa yhdessä leipoen ja sen jälkeen leipomuksia syöden. Muita ideoita voisi olla esimerkiksi päiväretki Strutsitilalle tai luontoretki laavulle, jossa voisi paistaa nuotiolla makkaraa ja syödä eväitä.

2. OSTETUT ELÄMYKSET

Elämykset ovat tällä hetkellä todella suosittu lahjaidea kaikenikäisille. Eikä suotta! Elämykset ovat tuhat kertaa arvokkaampia kuin tavara.

Itse bongailen myös ideoita ja alennuksia *Offerilla-sivustolta, josta olen löytänyt tarjouksia mm. Hoploppiin ja trampoliinipuistoon. Hoplop ja muut erilaiset sisähuvipuistot ja -leikkipaikat ovat takuuvarma hitti pienemmille ja isommille lapsille. Ja varsinkin talven ja kevään huonommille ulkokeleille on kiva päästä kotoa pois.

3. HERKKUKASSI

Tätä oon hyödyntänyt tänä vuonna muutamille lapsille. Meille on kertynyt erilaisia lahjakasseja, joten hyödynnän niitä aina herkkukasseihin. Herkkukassin sisällön ja hinnan voi päättää itse. Itse olen laittanut herkkukasseihin muuta kuin pelkkää karkkia ja sokeria. Yleensä herkkukasseissa on löytynyt mm. smoothiepusseja, suklaarusinoita, välipalapatukoita, xylitol-pastilleja, pensasmustikoita tai vadelmia ja pillimehu. Toinen hyvä idea voisi olla esimerkiksi leivonta-ainekset muffinsseihin tai lettuihin. Kaupoista löytyy nykyään valmiita jauhoseoksia, joihin sekoitetaan vain neste. Muffinsseihin voisi ostaa lisäksi kuorrutteen ja strösseleitä ja lettuihin taas hilloa, marjoja ja kermavaahtoa.

4. LOUNAS TAI VÄLIPALA

Tämä on hieman out-of-the-box -idea, mutta mitä jos valmistaisi lapsen herkkuruokaa tai tekisi jotain ihania välipaloja? Jos lapsi rakastaa mummon lihapullia perunamuussin kanssa voisi niitä tehdä koko perheelle sopivan annoksen, jonka he voisivat syödä seuraavana päivänä. Kivoja välipalaideoita voisi olla esimerkiksi puuromuffinssit tai apinaeväät, joita meillä syö koko perhe.

Herkullisia reseptejä ja ideoita löytyy mm. Nina ja minit -blogista. Olen Ninan ohjeilla tehnyt niin sormiruokia kuin esimerkiksi ihanaa linssilasagnea koko perheelle.

5. DIY SORMIVÄRIT TAI MUOVAILUVAHA

Sormivärit ja muovailuvaha on taatusti hitti! Molemmat voi tehdä itse keittiönkaapin raaka-aineista, jolloin valmiista tuotteesta tulee taatusti turvallinen.

Ohje: DIY sormivärit

Ohje: DIY muovailuvaha

Ohje: DIY syötävä sormiväri

Ohje: DIY Hattarataikina

6. Askartelupaketti

Kokoa itse askartelupaketti, jossa ohjeet ja tarvikkeet. Tälläisiä voisi olla esimerkiksi muistipeli, heijastin, vessapaperista tehty raketti tai naamari. Voit hyödyntää askartelupakettiin kierrätysmateriaaleja tai omasta kotoasi löytyviä tarvikkeita, kuten vanhoja kartongin palasia, helmiä, nappeja tai muuta tavaraa. Lisää ideoita esimerkiksi täällä.

Ohje: DIY Muistipeli

Ohje: DIY Leikkijäätelöt

Ohje: DIY Leija

Ohje: DIY Saippuakuplakäärme

Ohje: DIY Yksisarvis-joulupallo

Ohje: Silkkipaperimaalaus

7. NIMIKOINTILAPUT

Lapselle, joka on päivähoidossa on nimikointitarrat todella hyödyllisiä. Lapsen jokainen vaate, kenkä ja hanska olisi hyvä nimetä. Joskus pelkästään tussilla kirjoittaminen ei onnistu, koska a) hankala paikka (esim kengät) tai ei ole pesulapussa tilaa nimelle b) tussilla voi olla vaikea kirjoittaa ohuesti tai se leviää c) lapussa on jo 5 lapsen nimet kirjoitettu tussilla ja sutattu, eikä oman lapsen nimi enään mahdu. Olen myös kokenut, että nimikoidessa olisi hyvä lukea lapsen kutsumanimi sillä sukunimen tai nimikirjainten perusteella ei välttämättä päiväkodissa tunnisteta. Varsinkin jos sattuu olemaan sijaisia paikalla.

Itse olen tilannut useasti nimilaput Ikioma.fi. Itse valitsen nimikointitarraan lapsen kutsumanimen ja sukunimen ensimmäisen kirjaimen. Vaikka tällä hetkellä hoidossa ei ole samannimisiä, voin käyttää samaa tarra-arkkia pitkään. 120 tarraa riittää hyvin pitkäksi aikaa.

Kerro ihmeessä kommenteissa muita hyviä lahjaideoita leikki-ikäisille! Sillä lahjaideoita ei voi koskaan olla liikaa.

LUE MYÖS

2-vuotiaan sirkusteemaiset synttärit

Ekologiset juhlat 1-vuotiaalle

Näin puhdistat puisen syöttötuolin helposti

LISÄÄ EKOJUTTUJA LÖYTYY INSTAGRAMISTANI

Löydät minut @roosablom