Meidän lapsi on nyt 1,5-vuotias (postauksen kuvissa vasta 1-vuotias) ja käytetään hänen kanssaan tukiviittomia. Tämä sai hyvin paljon ihmetystä aikaan kun viittomat aloitettiin ja hehkutin sitä kun lapsi viittoi ekan kerran itse. Ihmisten ajatus oli jotenkin se, että lapsellamme on jotain kehityksellistä viivästymistä tai vikaa, kun hänelle viitotaan. Viittomakieli yhdistetään vahvasti (kuulo)vammaisuuteen mikä on harmillista. Tiedän itse somesta muutamia, jotka käyttävät viittomia lasten kanssa, mutta tuttavapiirissä ei ole ketään.

 Jos lapsesi osaa vilkuttaa, olet opettanut hänelle jo yhden viittoman.

Pyysin Instagramissa (@roosablom) myös teitä esittämään kysymyksiä liittyen taaperon kanssa viittomiseen. Yhdistelin osan kysymyksistä ja moni kysyi samoja asioita. Kiitos kun jaksatte olla aktiivisia ja kysyä ♥ Alla vastauksia yleisimpiin kysymyksiin.

Miksi käytätte viittomakieltä ja mistä sait idean tähän?

Lapsemme ollessa vauva törmäsin Instagramissa ja Facebookissa muutamiin henkilöihin, jotka käyttivät viittomia vauvoille ja taaperoille. Aloin lukemaan ja selvittämään asiaa lisää ja se vaikutti kiinnostavalta. En oikeastaan aluksi sen enempää tiennyt ”mihin lähdin”. Luin tukiviittomilla olevan paljon hyviä vaikutuksia mm. lapsen puheenkehityksen kannalta. Nyt kun ollaan viitottu jo pidemmän aikaan huomaan kuinka paljon hyviä vaikutuksia sillä on. Esimerkiksi arjessa helpottaa kun lapsi osaa viittoa asiansa mitä ei muuten pystyisi kertomaan tai näyttämään.

Viittooko lapsen isä tai isovanhemmat?

Lapsen isä ei oikein ole innostunut viittomaan, mutta hän kyllä osaa jonkin verran lukea pojan viittomia. Ainakin ne mitä lapsi käyttää kaikista eniten. Isovanhemmat tai muut lähisukulaiset tai tutut eivät viito. He eivät myöskään ymmärrä viittomia, mutta yleensä heille hoitoon viedässä olen näyttänyt pari yleisintä viittomaa mitä lapsi käyttää ja selittänyt mitä ne tarkoittavat. Päiväkodissa he käyttävät viittomia kaikille pienille lapsille.

Perustuuko viittominen ns. oikeaan viittomakieleen?

Kyllä ainakin meillä. Ensiksi haluan kyllä tehdä yhden täsmennyksen. Viittomakieli ei ole yksi kansainvälinen kieli vaan joka puolella viittomakieli on eri. Viittomakielessä on myös eri murteita. Me käytämme tukiviittomia eli puheenmukana viitotaan yksi tai muutama lauseen tai asian keskeinen sana.

Itsestäni on tuntunut helpoimmalta opetella Käsipuheen -videoista oikeita viittomakielen sanoja, koska en ole jaksanut alkaa keksimään viittomia itse. Päiväkodissa myös käytetään viittomia varsinkin pienille, joten on ollut hyvä, että joka paikassa käytetään samoja viittomia samoista asioista.

Olen huomannut, että taapero on myös itse keksinyt omia viittomia joita käyttää arjessa. Esimerkiksi koputtamalla pöytään, kirjaan yms tarkoittaa tikkaa. Molemmat kädet korvien päällä on kuulosuojaimet ja pään osoittelu kämmenellä tarkoittaa kypärää. (Huomaa hieman, että meillä tykätään kovasti koneista :D)

Osaatko itse entuudestaan viittomakieltä?

En osaa. Kiinnostuin aiheesta ja aloin Käsipuheen -videoiden avulla opettelamaan yksittäisiä sanoja. Ensiksi valitsin kolme arjessa paljon käytössä olevaa sanaa. Sen jälkeen olen lisännyt niitä pikku hiljaa, kun edelliset muistaa hyvin. Tällä hetkellä osaan ehkä noin 20 viittomaa.

Milloin aloititte viittomaan ja koska lapsi viittoi ekan kerran?

Aloitettiin viittomaan joskus noin 8-9 kuukauden iässä. Ensimmäiset viittomat olivat ”maito”, ”vesi” ja ”lisää”. Näitä sanoja käytettiin paljon arjessa. Oli myös helppo viittoa ja saada katsekontakti kun vauva istui syöttötuolissa syömässä. Käytettiin siis aluksi viittomia paljon varsinkin ruokailujen yhteydessä. Viitottiin ja viitotaan epäsäännöllisen säännöllisesti. Eka itseäni alkoi turhauttaa kun lapsi ei viittonut takaisin. Kuitenkin alle vuoden ikäisenä (ehkä 11kk?) hän viittoi ensimmäisen kerran ”lisää” ja sen jälkeen alkoi viittoa selkästi enemmän.

Ootko huomannut että auttaa kielellisessä kehityksessä tai jotain muuta hyötyä?

Meidän lapsi alkoi sanomaan selkeitä sanoja noin vuoden iässä. Reilu 1-vuotiaana käytössä oli paljon ”äiti” ja ”isi”. Myöhemmin 1v 5kk sanavarastossa oli jotain kymmeniä sanoja. 1v 5kk iässä myös alkoi muodostamaan kahden sanan lauseita. Lisäksi monesta sanasta oli ensimmäinen tai viimeinen tavu kovasti käytössä. Esimerkiksi ”kuuu” = (joulu)kuusi ja ”kah” = kahvi. En osaa verrata kun en tiedä missä iässä ”pitäisi” oppia puhumaan, mutta ainakin meillä puhetta on alkanut tulemaan. Kun sanoja alkoi opettelemaan niin hän myös paljon sanoi ja viittoi yhtäaikaa sanan.

Viittomisesta on kyllä ollut paljon hyötyä. Ollaan (jonkin verran) vältytty arjessa konfilkteilta, kun lapsi osaa viittoa asiansa. Esimerkiksi kerran yläkerrassa ollessa lapsi kiukkusi ja en ymmärtänyt miksi. Sitten hän viittoi ”vesi”. Hain juotavaa ja tilanne oli ohi. Hänellä oli vain ollut jano. On myös niiiin ihanaa, kun lapsi kommunikoi takaisin ja vaikkei puhetta aina tule niin hän kertoo juttuja. Esimerkiksi viittoo kirjasta eläimiä. Kerran myös automatkalla yhtäkkiä kuului ”ah-haa, ah-haa” ja käsi heilui. Poika viittoi ja höpisi (vanhempien mielestä) selkeästi hevonen kun ajoimme hevoslaitumen ohi. Hän kertoo paljon mitä näkee ja havannoi ja se on ihanaa. ♥

Mitä viittomia lapsenne osaa?

Tätä postausta kirjoittaessa taapero on 1v 5kk iässä ja osaa ehkä noin 15 viittomaa. Osaisi varmasti enemmän jos vaan viittoisin hänelle uusia viittomia. Mutta en ota aiheesta stressiä ja jo nämä helpottavat huomattavasti arkea. Lisäksi hän on itse keksinyt omia viittomia eri sanoista ja käyttää toistuvasti tiettyä omaa viittomaa tiettyyn asiaan.

Kauanko käytette viittomia?

En osaa sanoa. Ainakin toistaiseksi. Niin kauan kun se tuntuu hyvältä, mutta luultavasti siinä vaiheessa kun puhe on jo selkeää ja lauseita muodostuu jää viittomat hieman sivuun.

Onko lapsen kanssa tukiviittomat tuttuja vai ihan uusi asia?

LUE MYÖS:

Näin saat marjatahrat irti vaatteista ilman pesuaineita

Näin puhdistat puisen syöttötuolin helposti

Vinkkejä päiväkodin aloitukseen + tarvikelista

LISÄÄ EKOJUTTUJA LÖYTYY INSTAGRAMISTANI

Löydät minut @roosablom

Moni minua seurannut tietää, että heti sairaalasta kotiutumisen jälkeen olemme käyttäneet kestovaippoja ja kestovaipat ovat olleet luonnollinen osa arkeamme. Olen kirjoittanut kestovaippailusta paljon ja siihen liittyvät postaukset ovat olleet blogini suosituimpia ja kysytyimpiä. Kun kerroin, että poikamme aloittaa päiväkodin kesäkuussa reilu 10 kuukauden iässä kyseltiin paljon kestovaippailusta päiväkodissa. Lupasin tulla kertomaan siitä tarkemmin, kun olimme ensin käyneet tutustumassa ja kyselleet päiväkodin käytännöistä. No nyt se aika on koittanut, että tutustumiset on hoidettu ja lapsi on ollut jo kolme kuukautta päiväkodissa.

Päiväkodissa ei sanottu ”ei” kestovaippailulle

Kävimme tutustumassa kolme kertaa päiväkodissa ja varsinkin ensimmäisellä kerralla oli mukanani iso lista kysymyksiä käytännön asioista. Yksi niistä oli vaipat. Kyselin varovasti, että mites noi vaipat ja kerroin, että ollaan tähän asti käytetty vain kestovaippoja. Suoraa tyrmäystä ei tullut. Hoitajat sanoivat, ettei koskaan heidän aikana ole ollut yhtään lasta, jolla olisi ollut kestovaipat käytössä. Kysyivät myös, että ollaanko käytetty kerttiksiä ja reagoiko lapsen iho niihin. Keskustelu oli todella positiivisessa hengessä ja lopulta en saanut oikein selkeää vastausta. Oikeastaan ei sanottu kyllä tai ei. Lastentarhanopettajan kanssa jutellessa hän sanoi, että kyllä voidaan käyttää kestovaippoja. Kysyin, että kumpi on heille helpompi ja hän sanoi että kertakäyttöiset. Puhuimme myös harkkahousuista ja kuivaksioppimisesta. Heillä ei ollut tarkkoja vaatimuksia vaippojen suhteen vaan heittivät pallon minulle. Saisimme käyttää tai olla käyttämättä vaippoja miten haluamme ja valita millaisia vaippoja tuomme päiväkotiin. Potalla päiväkodissa käytetään ahkerasti ja lapsellamme onkin oma nimetty potta päiväkodissa.

Päiväkodissa halutaan tukea kuivaksioppimista

Juttelin opettajan kanssa paljon vessassa käymisestä ja kerroin, että olemme jo puolivuotiaasta käyneet potalla. Ja, että lähes kaikki kakat tulevat nykyään pottaan ja ahkeralla pissatuksella ei kestovaippojakaan kulu päivässä montaa. Päiväkodissa lapset käytetään potalla ahkerasti. Koska ollaan kotona pottailtu paljon niin sama jatkuu hoidossa ja on mielestäni tosi kiva asia. Helpottaa arkea niin hoidossa kuin kotona. Pottailut sujuvat kotona päivästä riippuen vaihdellen. Jos itse aktiivisena muistan viedä lasta usein potalle saattaa sama vaippa olla kuiva 6 tuntia. Muutamina päivinä olen laittanut puhtaan vaipan päiväunille ruuan jälkeen 11-12 välillä ja sama vaippa on edelleen kuiva illalla yökkäriä päälle laittaessa.

Koen, että olen tehnyt valtavan hyvän työn ympäristön kannalta kestottaessa lapsemme täysin vuoden ajan ja sen jälkeen kotonakin. En siis pode huonoa omaatuntoa, vaikka päiväkodissa olisi kerttikset käytössä. Ajattelen, että se ei ole minun päätös, vaikka siihen voinkin yrittää vaikuttaa. Samoin kun en voi pakottaa puolisoani käyttämään kestoja, vaikka hän niitä käyttääkin. Mutta annoin hänen valita ja meillä on aina ollut molempia vaippoja tarjolla. Olen silti iloinen että mieheni aina valitsi kestovaipat käyttöön. Tämän saman koen myös päiväkodissa. Lisäksi tiedän, että välillä päiväkodissa on kiire ja en halua, että kestovaipat kuormittavan heitä lisää. Meillä on aivan ihana päiväkoti, jossa on todella laadukasta varhaiskasvatusta ja meidän poika jää oikein mielellään sinne aina. Ja siitä en ole valmis tinkimään.

Alkuun kertakäyttöiset jA Myöhemmin kestot?

Mietin pitkään miten teen tämän vaippa-asian suhteen. Päädyin kuitenkin siihen, että veimme kertakäyttövaipat päiväkotiin. Jos veisin kestovaipat päiväkotiin olisin joutunut ostamaan lisää kestovaippoja. Sinänsä se ei ole ongelma, mutta olemme siirtymässä harkkahousuihin pikkuhiljaa kokonaan. Ajattelin muutenkin, että kun aluksi näkee miten potalla käynti sujuu päiväkodissa ja tuleeko hoidossa kakkoja vielä vaippaan. Jos vessahommat sujuu hyvin niin aion ehdottaa voisiko lapsemme käyttää harkkahousuja päiväkodissa syksyllä.

Harkkahousuista olen kirjoittanut paljon mm. tässä postauksessa vertaillessani eri merkkien harkkareita ja kuinka vessahätäviestintä sujuu 9kk kanssa -postauksessa.

Miten vähentää kertakäyttövaippojen käyttöä?

Hoitoa on takana nyt 3 kuukautta ja pottailut ovat sujuneet vaihtelevasti. Koin ihan hyväksi vaihtoehdoksi pitää kerttikset kesällä sillä osa hoitajista oli lomalla ja muutamia eri kesätyöntekijöitä oli. Itselläni ei ollut vaan sillä hetkellä voimavaroja kestovaippailuun päiväkodissa. Lapsemme on puolikasta hoitoaikaa eli keskimäärin 4 päivänä viikossa 5 tuntia kerrallaan. Kertakäyttövaippoja on kulunut noin yksi paketti kuukaudessa. Se on keskivertoa nähden vähän, mutta itsestäni silti määrä tuntuu järkyttävältä. Meillä ei normaalisti tule sekajätettä kuukaudessa niin paljoa.

Yritän kuitenkin vähentää kertakäyttövaippojen käyttöä muutamalla yksinkertaisella asialla. Yksi on, että hoidosta kotiin tullessa katson onko vaippa kuiva. Jos pissoja ei ole tullut vaihdan kestovaipan tilalle ja laitan seuraavana päivänä hoitoon viedessä edellisen kerttiksen päälle. Jos taas pissa on tullut annan kerttiksen olla kunnes se täytyy vaihtaa ja käytän vaipan loppuun. Koska en näe järkeä vaihtaa kestovaippaa, joka likaantuisi ja aiheutuisi taas pyykkiä lisää, jos kertakäyttövaippa olisi vielä käytettävissä loppuun.

Lisäksi aina kertakäyttövaippoja käyttäessä ostan vain kotimaisia Muumi-vaippoja. Ne eivät sisällä mitään lisättyjä kemikaaleja, kuten klooria, tuoksuja, hajusteita, glyfosaatteja tai voiteita, jotka voisivat aiheuttaa ihoärsytystä herkälle vauvan iholle. Vaipat on kehitetty yhteistyössä Suomen Allergia-, Iho- ja Astmaliiton kanssa. Muumi -vaipoista ja yrityksen arvoista löytyy hyvin tietoa heidän nettisivuiltaan. Itselleni ei olisi tullut mieleenikään ostaa minkään muun merkin kertakäyttövaippoja.

Seuraavaksi toivon, että pottailut alkaisi sujua ja voitaisiin kertakäyttöiset jättää päiväkotiin vaan hätävaraksi. Kuitenkin omat voimavarat ja lasta kuunnellen.

Miten teidän päiväkodissa on vaippailut ja pottailut mennyt? Onko joku käyttänyt kestovaippoja päiväkodissa?

SEURAA SOMESSA!