Olen puhujana Hope for the climate -tapahtumassa
HOPE FOR THE CLIMATE
VIRTUAALINEN ILMASTOTAPAHTUMA NUORILTA KAIKILLE.
sunnuntaina 30.08.2020, KLO 12-19
llmastotietoisuus / vaikuttaminen / osallistuminen / toivo tulevasta / #hopeandchill
Hope for the climate on virtuaalinen ilmastotapahtuma, johon voi osallistua kuka tahansa, missä tahansa. Toivomme tapahtuman kautta luovamme yhdenvertaisen ja virtuaalisen tilan kokoontua: yhdessä voimme purkaa ilmastoahdistusta, oppia uutta kestävästä ja ekologisesta elämäntyylistä, ja vahvistaa yhteyttämme luontoon, jotta voimme paremmin taistella ilmaston puolesta.
Ohjelmaan sisältyy luentoja ja seminaareja, työpajoja kuten luontoon liittyvä liikeharjoitus, läsnäoloharjoitus ja avoin yhteiskeskustelu. Tapahtuman puhujina kuulemme mm. saamelaisaktivisti Petra Laitin, eläinfilosofi Elisa Aaltolan, ja zero waste -elämäntyylistä bloggaavan Roosa Blomin.
Tapahtuman kautta haluamme käsitellä ilmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä globaalilla ja paikallisella tasolla ja löytää tapoja tarjota toisillemme inspiroivia tarinoita, konkreettisia toimintamuotoja ja ajatuksia herättäviä oivalluksia käsitelläksemme sitä, mikä meille todella on tärkeää: meidän ja luonnon yhteinen tulevaisuus ja tämän planeetan tulevaisuus tuleville sukupolville.
Maksutonta virtuaalista konferenssia pääset seuraamaan ilmoittautumalla sähköpostitse hopefortheclimate@gmail.com, jonka löydät myös Facebook-tapahtuman kautta. Linkki tapahtuman virtuaaliselle alustalle lähetetään ilmoittautumisen yhteydessä lähempänä tapahtumaa.
Mikäli ylläoleva video ei näy, voit katsoa sen täältä.
Ylläolevalla videolla tapahtuman järjestäjä Wilhelmina Ojanen jakaa syitä miksi hän halusi luoda Hope for the Climate – virtuaalisen ja maksuttoman ilmastotapahtuman ja mitä hän toivoo tulevaisuudelta.
“Ilmastoasiat kuuluvat kaikille, siksi päätin lähteä toteuttamaan Hope for the Climate -tapahtumaa. Koen että nuoret ovat tärkeitä vaikuttajia ilmastonmuutosta vastaan. Ilmastonmuutos vaikuttaa elämäämme ja tulee vaikeuttamaan tulevien sukupolvien elämää jos emme toimi nyt. Tämän hetken nuoret ovat viimeinen sukupolvi jotka voivat vielä hidastaa ilmastonmuutoksen etenemistä. Hope for the climate uskoo että vielä on toivoa. Kannustamme kaikkia luomaan kotona oman mukavan katselupaikan, kutsumaan ystäviä seuraksi ja osallistumaan! Tule mukaan #hopeandchill-tägillä!,” kommentoi tapahtuman nuori tuottaja ja tanssitaitelija Wilhelmina Ojanen.

Tapahtuman tuottaja Wilhelmina Ojanen / Kuvittaja Lauri Lohi / @ooh_lauri
JÄRJESTÄJÄT:
Tapahtuman tuottajana on Tampereelta kotoisin oleva tanssitaiteilija Wilhelmina Ojanen.
Tapahtuman toisena tuottajana ja juontajana toimii esiintyvä taiteilija Kardo Shiwan.
YHTEISTYÖKUMPPANIT:
Tapahtuma järjestetään yhteistyössä tamperelaisen RARE median kanssa, ja tapahtuma toteutetaan Ilmastonmuutosvoima-hankkeen myöntämällä rahoituksella.
Yhteistyössä tuottamassa: rareonkova.com / @rareonkova
Tapahtuman rahoitus: ilmastonmuutosvoima.fi / @ilmastonmuutosvoima
Olen yksi tapahtuman puhujista / Kuvittaja Lauri Lohi / @ooh_lauri
TAPAHTUMAN PUHUJAT:
Elisa Aaltola – Eläinfilosofi ja kirjailija
Petra Laiti – Saamelaisaktivisti
Vilma Rimpelä – RARE Median CEO
Virpi Alise-Koskela – Filosofian tohtori, luonto-, läsnäolo- ja yhteisökouluttaja
Roosa Blom – Ekologisen elämäntyylin, kestävän muodin ja zero waste-lifestyle bloggaaja
Kardo Shiwan – Esiintyvä taiteilija
Kirsi Salonen – Ekopsykologi
Elsa Heikkilä & Veera Kauhanen – JOSKUS taiteilijakollektiivin jäsenet
LINKIT
Linkki Facebook tapahtumaan tässä.
Tapahtuman Instragram tili: @hopefortheclimate.fi
Oon todella innoissani, että saan olla yhtenä puhujana tapahtumassa. Tästä on tulossa todella mielenkiintoinen ja kova setti erilaisia tyyppejä. Ilmoittaudu mukaan ja nähdään konferenssissa. ♥
LUE MYÖS:
Mun nopea arkimeikki luonnonkosmetiikalla
Kangasmaskit – täältä niitä saa
9 vastuullista uimapukubrändiä
SEURAA SOMESSA!
Instagramissa @roosablom
Eka telttaretki taaperon kanssa – Isojärven kansallispuisto
Isojärven kansallispuisto taaperon kanssa
Otettiin viikonloppuna pieni irtiotto arjesta ja lähdettiin telttailemaan. Oon puhunut jo pidemmän aikaa, että haluan telttailemaan, mutta pikkulapsiarjessa ei ole ollut sellaista sopivaa hetkeä siihen. Haluttiin valita joku suhteellisen helppo kohde ja läheltä. Päädyttiin valitsemaan Isojärven kansallispuisto, joka sijaitsi meiltä alle 90km päässä. Halusin myös nähdä majavia, joita kansallipuistossa asuu, mutta valitettavasti majavat alkavat liikkua vasta hämärän aikaan. Silloin taapero oli jo unilla, joten ehkä ensi kertaan. Nähtiin kuitenkin paljon patoja ja muita majavien rakennelmia. Super mielenkiintoista!
Me päädyttiin kulkemaan Majavapolku (3,8km), jonka puolessa välissä oli Kalalahden laavu ja telttapaikkoja, jossa yövyttiin. Reitti oli todella helppokulkuista ja taapero kulki potkupyörällä lähes koko reitin. Ainoastaan viimeiset 150m polulta laavulle oli kivikkoista. Onneksi saavuttiin leiripaikalle suhteellisen ajoissa iltapäivällä ja saatiin ensimmäisenä valita telttapaikka. Illan mittaan telttailijoita tuli enemmänkin ja kaikille ei riittänyt edes paikkoja.

#usewhatyouhave – retkeily ei ole kilpavarustelua
En pidä ajatuksesta, että aina pitäisi hankkia uusia varusteita ja ostaa sitä, tätä ja tuota. Nytkin mentiin ajatuksella, että käytetään mitä omistetaan ja lainataan muutamia puuttuvia juttuja. Saimme äidin mieheltä lainaan teltan, makuupussin ja kaksi makuualustaa. Kotoa meiltä löytyikin minun makuupussi, makuualusta ja taaperolle makuupussi. Unohdettiin lainata trangia, mutta pärjättiin hyvin myös kotoa löytyneellä kattilalla, tavallisilla metallisilla aterimilla, kahdella emalimukilla, juomapulloilla ja kahdella eväsrasialla. Otin kotoa myös tiskiharjan ja Dr. Bonnersin castillesaippuaa minipurkin.
Ruuan kanssa haluttiin mennä hyvin simppelillä. Nuudeleita ja luonnonkala-säilykkeitä, hedelmiä (mm. mandariinejä), nakkeja ja makkaraa, puurohiutaleita ja 2dl mehukeittopurkki. Lisäksi meillä oli kahvia ja teetä, yksi keksipaketti ja taapero sai pillimehun. Ei haluttu kikkailla mitään erikoista ruokien kanssa ja mentiin vaan helpolla ja simppelillä. Kotona sitten taas voi lisätä ison kasan kasviksia ja muuta. Kyse kuitenkin vain yhden yön reissusta.

Tekemistä ilman leluja ja älylaitteita
Vaikka saavuttiin leiripaikalle jo hyvissä ajoin niin tekeminen ei loppunut kesken. Tehtii ruokaa, etsittiin hieman mustikoita ja käytiin ihailemassa ympäristöä ja maisemia. Taapero halusi uida ja rannasta pääsi hyvin uimaan. Löydettiin myös kaksi puuvartista onkea, jolla mies ja taapero yritti epätoivoisesti kalastaa syöttinä mustikat. Sen lisäksi paistettiin makkaraa, syötiin keksejä ja leikittiin. Taapero myös ajeli potkupyörällään ympäriinsä. Kuviakaan ei tullut napsittua paljoa, kun yritin pitää puhelimen poissa ja keskittyä olemaan vaan yhdessä.
Yö sujui ihan mukavasti. Itse en nukkunut kovin hyvin, kun hieman stressasin taaperoa ja ettei hän tule pussista ulos ja ole kylmä (yöllä tosin oli alimmillaan +15 astetta). Muuten taapero paria heräämistä lukuunottamatta nukkui hyvin. Alkuillasta hän heräsi kovaan vessahätään, mutta sen jälkeen taas uni maistui. Muutenkin kokonaisuutena taaperon kanssa telttailu sujui yllättävän hyvin. Pieniltä uhmakohtauksilta ei voi välttyä missään. Ehkä mennään vielä syksyllä toisenkin kerran telttailemaan. Isojärven kansallipuisto oli kyllä meille oikein hyvä valinta ensimmäiseksi koko perheen telttareissuksi.
Ootteko innostunut retkeilystä ja telttailusta? Vinkkejä saa jakaa aiheesta ja myös kivoimmat kansallispuistot ja kohteet. ♥
EDELLINEN POSTAUS:
Viikonloppu Porissa taaperon kanssa


0

