Toisesta autosta luopuminen
3
En olisi uskonut, että teemme näin
Koronatilanteen edetessä ehdotin miehelle, että toisesta autosta luopuminen olisi viisasta. Laitoimme siis henkilöauton seisontaan ja pois liikennekäytöstä. Taaperokin otettiin pois päiväkodista. Koska liikkumista on rajoitettu ja kaikki paikat ovat sulkeneet ovensa ei meillä oikeastaan ole kulkua minnekkään. Miehen työauto on edelleen ajossa ja hänellä onneksi on riittänyt töitä. Oli siis selvää, ettemme tarvitse toista autoa toistaiseksi.
Muutettuamme tänne maalle jouduimme hankkimaan toisen auton ja se oli yksi ehtoni kun muutimme. Paikalliseen pieneen keskustaan eli ”kylälle” on muutama kilometri. Siellä on kaikki palvelut kuten ruokakauppa ja apteekki sekä lähin bussipysäkki. Taaperon päiväkotiin on 5 kilometriä. Meillä ei täällä kulje julkista liikennettä eikä meillä siis ole mahdollisuutta käyttää julkisia. Matkat täytyy taittaa joko omalla autolla, lihasvoimin tai taksilla. Tietenkin suosisin kimppakyytejä, mutta harvoin ne onnistuvat ja on ongelmallista mennä kimppakyydillä lapsen kanssa, kun joutuu säätämään turvaistuimen kanssa.
Miten arki on sujunut ilman toista autoa?
Arki on sujunut ilman toista autoa hyvin, mutta totta kai tämä poikkeustila vaikuttaa. Tällä hetkellä olen käytännössä taaperon kanssa päivät vain kotona. Vallitsevan tilanteen vuoksi emme voi käydä missään muualla kuin ulkona, joten ei ole tarvetta autollekkaan. Olen jopa innostunut ajatuksesta, että voisimme luopua toisesta autosta kokonaan, mutta kun tavallinen arki taas alkaa voi mieleni muuttua. On eri asia viedä lapsi päiväkotiin viisi kertaa viikossa ja pyöräillä 20km päivässä. Mutta en jaksa miettiä asioita liian pitkälle vaan mennään toistaiseksi näin.
Emme ole kauheasti liikkunut pois kotoa. Jos olemme niin ne matkat on tehty meidän tällä hetkellä ainoalla autolla eli miehen työautolla tai polkupyörällä. Taapero rakastaa pyöräilyä ja hän haluaa pyöräilemään joka päivä. Viime kesänä kun hän oli hieman vajaa 1-vuotias ajoimme vaan meidän pihatietä ees-taas, koska taapero halusi olla pyörän kyydissä. Meillä on minun pyörässäni taaperolla istuin ja se on ollut kätevä yhden lapsen kanssa. Kauppareissut ollaan menty autolla sillä kaupasta tulee kannettua tällä hetkellä neljä kassillista ruokaa.
Olemme tarvinneet toista autoa kaksi kertaa tämän ensimmäisen kuukauden aikana ja nekin oli oikeastaan aika turhia ja vältettäviä kertoja. Ensimmäisellä kerralla olin taaperon kanssa pois kotoa ja miehen täytyi mennä hierontaan. Hän laittoi auton takaisin liikennekäyttöön siksi päiväksi. Hän olisi voinut mennä myös pyörällä, mutta se oli hänen valintansa. Toinen kerta oli, kun menin taaperon kanssa poliisiasemalle. Olimme siirtäneet aikaa jo aiemmin ja olisimme voineet siirtää vielä lisää. Kuitenkin koska nyt on rauhallinen tilanne halusin hoitaa asian pois päiväjärjestyksestä hoidimme reissun autolla. Mies oli töissä ja meidän täytyi taaperon kanssa mennä poliisiasemalle naapurikuntaan 20km matkan päähän. Olisimme varmaan päässeet julkisilla, mutta 20min matkan sijasta julkisilla olisi mennyt 45-60 minuuttia per suunta. Olisimme joutuneet menemään ensin 2km päähän lähimmälle bussipysäkille ja siitä jatkaa matkaa bussilla.
Paljonko auton laittaminen seisontaan säästää?
Meidän henkilöauton vakuutukset ovat noin 1,80€ päivässä ja noin 650 euroa vuodessa. Meillä on pelkästään pakollinen liikennevakuutus. Auton laittaminen seisontaan on helppoa. Se tehdään netissä ja sen pystyy tekemään kännykälläkin viidessä minuutissa, kuten myös takaisin liikenteeseen laittamisen. Auton seisontaan laittaminen maksaa 5 euroa ja samalla maksulla saa myös laittaa takaisin liikennekäyttöön.
Nopeasti laskettuna kuukaudessa vakuutuksiin menee 54 euroa ja jos summasta vähennetään seisontaan laittamiseen menevät maksut on summa 49 euroa. Mitä pidempään auto on seisonnassa niin sitä enemmän säästää. Tietenkin myös bensaa kuluu selkeästi vähemmän, mutta sitä on vaikea laskea, koska ajamme nyt vain yhdellä autolla. Tietenkin jää myös hetkellisesti kaikki auton korjauskulut, tuulilasinpesunesteet ja muita mihin rahaa uppoaa.
Säästetty summa meillä on ainakin 50 euroa kuukaudessa, mutta varmasti todellisuudessa enemmänkin.
Voisiko tästä jäädä tapa?
Olen miettinyt voisiko toisesta autosta luopuminen olla pysyvää. Olen vertaillut eri vaihtoehtoja ja katsonut myös autovuokrauksia. Valitettavasti meillä täällä maalla ei ole mahdollisuutta vuokrata autoa, joten taksilla tarvitsisi kulkea. Uskon, että monet asiat ovat vain järjestelykysymyksiä. Olen miettinyt talvipyöräilyä ja sen haasteellisuutta sillä meiltä kylälle on se pari kilometriä pelkkää hiekkatietä. Lisäksi tarvitsisi hankkia vähän pyöräilyvarusteita ja pyöräkärry. Olen myös alkanut haaveilla sähköpyörästä. Yksi aika iso asia on myös minun terapiassa käynti. Käyn terapiassa joka toinen viikko Tampereella, joka ei ole edes meidän naapurikunta ja matkaa on 30km.
En näe muuttamista meille vaihtoehtona eikä se ole vaihtoehto. Viihdymme täällä niin hyvin missä asumme nyt. Jotta emme tarvittaisi toista autoa meidän täytyisi muuttaa Tampereelle, joka olisi ainut vaihtoehto molempien töiden kannalta. Asuimme ennen nykyiseen kotiin muuttoa Tampereella kerrostalossa. Nautin maaseudulla asumisesta ja rauhallisuudesta. Lisäksi täytyy myös muistaa raha. Meillä ei olisi varaa ostaa omakotitaloa Tampereelta eikä saataisi läheskään mitään tälläistä mitä meillä nyt on (mm. oma ranta).
Asenteeni ja ajatukseni on, että katsotaan nyt päivä kerrallaan ja tehdään sen pohjalta ratkaisuja. Minkään ratkaisun ei tarvitse olla lopullinen ja sitä saa muuttaa lennosta. Toistaiseksi mennään näin.
Onko teillä autoa tai montako? Entä miten autosta luopuminen on sujunut lapsiperheessä?
LUE MYÖS:
Ainoat 10 lelua, jotka lapsi ”tarvitsee”
SEURAA INSTAGRAMISSA
Näitä asioita en osta enää 2
*Sisältää mainoslinkkejä
Olen julkaissut kaksi vuotta sitten postauksen ”Näitä asioita en osta enää”. Nyt on luvassa jatko-osa! Jotenkin olen kokenut todella hankalaksi keksiä näitä kohtia, mutta kahden vuoden aikana sain pienen listan tehtyä. Nyt olemme ostolakossa, mutta vertasin tähän perheemme ”normaalia” tilannetta ja ostokäyttäytymistä.
1. Sheivausvaahto
Jossain vaiheessa muutamia vuosia sitten lopetin sheivausvaahdon käytön, kun en muistanut/jaksanut ostaa uutta. Palasaippua toimii ihan yhtä hyvin! Tällä hetkellä käytössä on kuitenkin *Flow kosmetiikan sheivaus-palasaippua, joka on tarkoitettu nimenomaan sheivaukseen. Saippuassa oleva betoniittisavi luo iholle mukavan liukkaan pinnan ja hyölä liukuu iholla nätisti. Ihan ehdoton suositus!
Lue myös postaukseni: Zero Waste sheiveri ja sheivussaippua
2. Suihkusaippua
Paljastus: En oikeastaan ole ikinä käytännyt suihkusaippuaa. Siis olen joo, mutta en oikein koskaan ole sillä lätrännyt joka suihku kerralla. Jossain vaiheessa, kun muutin omilleni aloin oikein yrittää käyttää suihkusaippuaa joka toisella suihku kerralla. Syystä, että ”niin pitää tehdä”. Jossain vaiheessa vaan en enää ostanut suihkusaippuaa lisää. Jos tarvitsee pestä vaikka likaiset jalat, hikiset kainalot tai muuta saippualla niin käytän jotain mitä meillä on kuten marseillen palasaippuaa tai suolasaippuaa. Mutta jos kropassa ei ole jotain näkyvää likaa en käytä saippuaa vartalon pesemiseen. Iho on pysynyt hyvässä kunnossa ja tottunut siihen ettei sitä hinkata saippualla.
3. Kertakäyttöastiat
Nykyään en halua käyttää rahaa kertakäyttöastioihin ja lisäksi ne ovat turhaa jätettä. Lähisukua on sen verran, että omat astiat eivät riitä esimerkiksi lapsen syntymäpäivillä (molempien isovanhemmat, vanhemmat ja sisarukset perheineen ovat jo yhteensä yli 30 henkeä). Silloin yleensä lainaan astiat äidiltäni tai joltakulta muulta. En myöskään käytä kertakäyttöpillejä enkä osta niitä. Kaapissa on vieläkin joku vanha jämäpaketti, mutta ei se vain tunnu kuluvan vaikka olen juhlissa laittanut pillit esille. Positiivistahan se on.
4. Nenäliinat
Lapsena meillä oli kotona nenäliinapaketteja. Yksi syy oli se, että äidin mies oli vessapaperitehtaalla töissä. Mutta nenäliinallekkaan en ole keksinyt käyttöä. Niistämiseen käytän yleensä harsoja tai muuta vastaavaa. Jos nyt kertakäyttöistä tarvitsee niin vessa- ja talouspaperia käytän niissä tilanteissa. Mutta harsot on siitä kivoja, ettei koko ajan tarvitse hakea uutta räkärättiä.
5. Lahjapaperit ja -kassit
Varmaan joka kuukausi on jotkut juhlat minne tarvitsee viedä lahja. Meidän lähipiirissä on varsinkin paljon lapsia. En osta enää lahjapaperia ja viimeksi ostin varmaan 5 vuotta sitten kaksi rullaa. Lahjapaperirullat on käytetty jo loppuun. Sen sijaan säästän aina lahjaksi saadut lahjapaperit ja paketoin niihin uudestaan. On myös kiva, että moni tuo lahjat lahjakasseissa. Niitä voi käyttää uudestaan useita kertoja eivätkä käytännössä mene miksikään. Monet ”ei-ekologiset” tuttavat myös kertovat käyttävänsä lahjakassit uudestaan. Mahtavaa! En myöskään melkein ikinä osta lähes ikinä kortteja vaan säästän sopivia kartonkeja tai muita, joista voisi kortin itse askarrella.
6. Elektroniikkaa uutena
Ostan kaikki käytettynä; puhelin, telkkari ja oikeestaan kaikki elektroniikka meidän perheessä on hankittu käytettynä. Käytän myös yleensä aina kaikki ostamani elektroniikkalaitteet loppuun ja ostan vain tarpeeseen. Meillä myös pyritään pitämään määrä kohtuullisena eikä myöskään tykätä ostaa aina uusinta uutta. Se ei ole meille mikään juttu. Tiedän meidänkin kaveripiiristä useampia, jotka ovat ostaneet tonnin telkkarit. En ikinä pitäis niin paljoa rahaa telkkariin, mutta jokainen tekee omat valintansa.
Meillä on molemmilla aikusilla älypuhelimet. Sen lisäksi taloudesta löytyy kaksi läppäriä, tietokoneen näyttö, tulostin, telkkari, kotiteatteri-setti (yli 10 vuotta vanha!), langattomat kuulokkeet, nappikuulokkeet, järjestelmäkamera + 2 objektia + salama, ulkoinen kovalevy ja erillinen mikrofoni äänittämiseen. Siinä ne taitaakin kaikki olla. Koska ollaan molemmat yrittäjiä niin oikeastaan kaikki elektroniikka on meidän työvälineitä (paitsi telkkari) ja meillä on kotona ihan työpiste missä työskennellään. Minä pääasiassa enemmän ja mies vähemmän, mutta useita kertoja kuukaudessa esim. laskujen lähetystä, kirjanpitoa ja muita yrityksen asioita hoitaessa.
7. Säilytyskorit ja -järjestelmät
Olen siivonnut ja karsinut kotoa todella paljon tavaraa. Järjestellyt uudestaan ja miettinyt parempia säilytysratkaisuita. Kuitenkin olen tullut tulokseen, etten osta säilytyskoreja tai muita hyviä organisointiin tarkoitettuja juttuja. Pahvipakkaukset, kenkälaatikot ja muut sopivat hyvin. Olen käyttänyt muovisia jäätelöpaketteja, leikannut kaurahiutalelaatikosta matalia pieniä säilytys kippoja ja monia muita. Kun karsii vähenee tarve ylimääräisillä hienoille säilytysratkaisuille.
8. Talouspaperi
Jo viime postauksessani osa kertoi, ettei osta enää talouspaperia. Itselläni meni vielä jonkin aikaa, kun käytin talouspaperia. Meillä tosin sitä ei kulunut paljoa, ehkä 4 rullaa vuodessa. Pidän sitä ihan kohtuullisena. En ennen nähnyt mitään syytä miksi tarvitsisin kestotalouspapereita. Ajattelin, että kestotiskirätit ja pyyhkeet korvaavat ne täysin. No, kun lopulta ompelin vanhoista harsoista kestotalouspapereita niin en niistä voisi luopua! Niiiin käteviä ainakin pienen lapsen kanssa. Meillä löytyy monia erilaisia. Niihin pyyhitään kädet ja suu, siivotaan pissavahingot lattialta, niistetään nenä ja monta muuta asia. (Tietenkin kantsii värikoodaa tai erotella vähän eri rätit eri hommiin) Sen jälkeen kun kestotalouspaperit tuli taloon niin en enää ole kaivannut talouspaperia. Itseasiassa oltiin äidillä ja siivosin siellä taaperon pissavahingot lattialta talouspaperilla. Talouspaperilla ei tehnyt yhtää mitään. Aivan surkea. Paperi imi itseensä kyllä todella nopeasti nestettä, mutta sitä kului älyttömiä määriä. Päätin, että talouspaperia en osta enää.
Löytyykö sinun listalta samoja asioita?
LUE MYÖS:
Ainoat 10 lelua, jotka lapsi ”tarvitsee”
Ostolakko-kuulumisia helmikuulta