UUSI SARJA ALKAA!

Aloitan uuden postaussarjan, jossa esittelen erilaisia ekologisesti eläviä perheitä. Perheet voivat olla mitä vain yhdenhengen talouksista suurperheisiin. Ekologista elämää voi elää niin monella eri tavalla ja eri paikoissa niin kaupungin sykkeessä kuin maaseudun rauhassa. Toivon, että näistä postauksista löytyisi inspiraatiota muille. Esittelyitä julkaistaan aina kuukausittain.

***

Esittelyssä NUUKA JA EKOLOGINEN mummoni

Ensimmäisenä esittelyssä on oma mummoni ja on 77 vuotias. Hän asuu Keski-Suomessa pienellä paikkakunnalla. Kesäisin hän asuu mökillä ja talvella kerrostaloasunnossaan paikkakunnan keskustassa.

Miten kiinnostuit ekologisuudesta?

Olen nuuka ihminen! En halua tuhlata ruokaa tai vaatteita. En ajattele, että olen ekologinen. Olen sota-ajan lapsi ja kotonani oli nuukaa. Nuukuus on varmasti tullut jo äidinmaidossa. Kotonamme ei ollut köyhää. Kyllä ruokaa aina riitti muttei kuitenkaan pröystäilty. Maaseudulla oli järvi vieressä, josta tuli kalaa. Kotona oli lehmiä, sika ja kanoja sekä viljeltiin ruokaa. Marjoja noukittiin niin paljon, että niitä myytiinkin. Maitoa myös myytiin ja siitä sai rahaa. Maitorahoilla käytiin kaupassa. Kaupasta ei ostettu kuin kahvia, sokeria ja suolaa. Vaatteita ja lankoja ostettiin joskus ja langoistä kudottiin kintaita. Kauppa oli kaukana ja siellä käytiin vain harvoin. Varmaankin kerran kuukaudessa.

EKOloginen arki

En koskaan heitä ruokaa roskiin. Sen täytyy olla sitten niin homeessa tai syömäkelvoton, että heitän. Juon samasta mukista koko päivän ja tiskaan sitten illalla. Tiskiä tulee niin vähän, että tiskaan aina käsin. Käytän tosi harvoin astianpesukonetta. Jos teen uunissa ruokaa niin samalla, kun lämmitän sitä niin teen monta eri ruokaa. Viimeksi kun tein kinkkukiusausta tein samalla myös uunipuuroa. Pyykkikonetta en odota, että pyykkiä tulee koneellinen, koska yhdeltä ihmiseltä tulee niin vähän pyykkiä. Olen katsonut mainoksia ja miettinyt värinkerääjäliinan kokeilemista jotta voisi pestä kaikenväriset sekaisin. Ostin myös kaupasta ekaa kertaa pyykkietikkaa kokeiluun. Kyllä se on hyvä eikä haise pyykit yhtään etikalle.

En lorota vettä turhaan vaan suihkussa pesen itseni ja en seisoskele ylimääräisiä. En myöskään polta valoja turhaan. Aina kun muistan kokeilen puhdistaa soodalla. Sokeripalaa käytän hellan ja uuniluukun puhdistamiseen. Ikkunat olen aina pessyt etikkavedellä.

Ostan vain välttämättömät

En koskaan osta muuta kuin ruokaa ja välttämättömiä tavaroita kuten pesuaineita. Kahvia ostan vaikka se onkin epäekologista. Kyllä kahvia pitää saada vaikka maailman toiselta laidalta lentokoneella!

En meikkaa tai värjää hiuksiani. Enkä ole koskaan värjännyt, joskus ottanut permanentin. Parturissa käyn tukkaani leikkuuttamassa. Talvisin uimahalli kuivattaa ihoa niin pahasti, että joudun käyttämään vartalovoiteita.

Kirpputoreilla käyn katselemassa mutten koskaan osta. Vaatteita ostan vain pakonedestä ja en pidä siitä yhtään. Uutana ostan ainoastaan tavaroita jos jotain särkyy. Kestävyys on tärkeä kriteeri ja kotimaisuus. Kotimaiset ovat yleensä kestävämpiä. Pankissa sanoivat, että pitäisi vaihtaa puhelinta, että saisi sen jonkun tunnusluku-sovelluksen. Mutten sen tähen puhelinta meinaa vaihtaa. Käytössäni on edelleen Nokia 3310, joka on ollut toimiva jo 18 vuotta. Putkitelkkarikin löytyy. Läppäri on aika uusi jonka ostin puoli vuotta sitten. Jos televisio tai puhelin hajoasisi ostain uuden tilalle.

KESÄT LÄHES OMAVARAISESTI MÖKILLÄ

Ruokakaupassa olen ottanut oman kauppakassin jo aina ennen kuin tämä ekohössötys on alkanut. Hedelmille otan biopussin, jota käytän biojätteelle. Kaupassa ostan kotimaista jos on saatavilla. Lihat ja kalat ostan punalaputettuja jos tiedän että olen tekemässä ruokaa tänään tai seuraavana päivänä. Jos sattuu, etten teekkään niin laitan pakkaseen.

Kasvatan itse porkkanat, perunat ja juurekset kesäisin mökillä. Kasvihuoneessa kasvatan myös tomaatteja, kurkkuja ja millon mitäkin. Tomaatintaimetkin kasvatan itse. Syön kasvattamiani juureksia ja vihanneksi niin pitkälle aina kun piisaa. Ne eivät riitä koko talveksi. Lisäksi marjastan ja sienestän syksyisin. On helppo mennä aina tuttuihin omiin marjapaikkoihin. Kesällä kalastan myös katiskoilla. Keväisin pistän kepillä katiskat vaan lähelle rantaan ja nostan pois, kun hauet on kutimassa rannassa. Kesällä en syö juuri ollenkaan lihaa vaan pelkkää itsepyydettyä kalaa.

Heti kun kelit sallivat lähden asumaan taas mökille ja olen siellä syksyyn asti, kunnes on palattava koppiini eli kerrostaloasuntooni. Vaikka asunto on viihtyisä, lähellä palveluita ja ystäviäni viihdyn mökillä luonnonhelmassa parhaiten. Viime kesänä poistuin mökilta vain muutaman kerran. Vielä pari vuotta sitten ajoin omalla autollani, muttei poikani ole sitä enään katsastunut. Hän tuo ruokaa sitten tullessaan kun tulevat mökille. Autoni on vanha vuoden 1988 Mazda. Autolla ei ole ajattu vielä edes 20 000 km eikä siihen ole koskaan vaihdettu renkaita. Kun siirryin ajamaan vain kesäisin nypittiin talvirenkaista nastat irti ja vaihdettiin kesärenkaiksi. Kuulemma jos autolla nyt meinaisi ajaa pitäisi uudet renkaat ostaa. Auto on rekisterissä, mutta seisonnassa. Odottelee lapsenlapsille harjoitteluautoksi. Ennen ajoin kesällä mökiltä kauppaan ja takaisin noin 25km suuntaansa ja kilometrejä ei kertynyt kuin 500 vuodessa.

EkoLOGINEN vinkkini muille

Lopettaa turhan ostelu. Jos ei tarvita, ei osteta.

***

Kiitos mummolleni haastattelusta! On aina hauska jutella kaikenlaista yhdessä.

Tämä oli ensimmäinen blogiini koskaan tekemä haastatteluartikkeli. Kommentoi siis tykkäsitkö ja mitä voisi parantaa. Sekä tietenkin ketä somettajia, bloggaajia tai muita henkilöitä pitäisi ehdottomasti haastatella.

Muutama viikko takaperin laitoin Instagramiin ja Facebookiin, että nyt saa esittää kysymyksiä. Olin iloisesti yllättänyt kysymysten määrästä ja todella kivoja kysymyksiä laitoittekin. Olen yhdistänyt joitakin kysymyksiä tai muotoillut niitä hieman. Jos jotain jää vielä mietityttämään niin kommenttikenttä on vapaa! Vastauksissa kerron omia kokemuksia ja mielipiteitäni. En ole ammattilainen vain tavallinen äiti omine kokemuksineen.

Olen kirjoittanut paljon kestovaippailusta ja kaikki kestovaippailu ja vauvojen vessahätäviestintä postaukset löytyvät Kestovaippailu -tägin alta. Postauksen lopussa alekoodi.

Kestovaippailu

Millaiset vauvanvaatteet toimivat teillä kestoilun kanssa parhaiten, onko väliä?

Kestovaippailussa voi käyttää ihan samoja vaatteita kuin kertakäyttövaippojenkin kanssa. Kestovaipat ovat hieman paksumpia kuin kerttisvaipat, joten joskus vaatteista voi joutua ottamaan hieman aikaisemmin isomman koon tai käyttää bodyn jatkopaloja. Itse olen tykännyt eniten body + housut yhdistelmästä, joka on käytännöllinen ja helppo.

Mitkä ovat mielestäsi parhaat keinot tehdä kestoilua ns. helpommin lähestyttäväksi, että mahdollisimman moni rohkenisi kokeilemaan?

Heti tulee mieleen kolme juttua, jotka voi madaltaa kestovaippojen kokeilemista:

1. Kestovaippojen vuokraaminen ja lainaaminen. Voi kokeilla itselle sopivia vaippoja ostamatta. Vaippoja voi vuokrata kuukausimaksulla perustamastani yrityksestä tai 2  viikoksi Kodin kestot ry:ltä tai joltain ystävältä.
2. Tukihenkilö tai ystävä jolta voi kysyä neuvoa. Toki neuvoa voi kysyä myös kestovaippailu-ryhmissä, mutta joskus paras on kun joku näyttää kädestä pitäen miten homma toimii.
3. Oman asenteen muuttaminen. Miksi ei kannattaisi edes kokeilla? Mitä menetettävää on?

Mitä kestovaippailuun liittyviä harhaluuloja haluaisit kumota?

1. ”Kestovaipat aina falskaavat.” Mä en muista edes, koska meillä on viimeksi vaippa falskannut. Varmaan 3 kuukautta sitten. Kun ollaan löydetty meille sopivat vaipat niin ohivuodoilta on vältytty.
2. ”Kestovaippailu on kauhean vaivalloista.” En itse ole kokenut vaivalloiseksi, koska roskiksen sijasta heitän vaipan pyykkikoriin (sama aika). Ja kun pesen 2-3 päivän välein pyykkikoneellisen ja ripustan kuivumaan menee sama aika kuin viedä joka päivä roskapussia.

Vaatiiko kestovaippa jotain liotusta tai esipesua ennen koneeseen laittoa?

Ei tarvitse. Vaipoista laitetaan tarrat kiinni, irroitetaan imut ja heitetään pyykkikoriin. Kakkavaippat huuhdellaan käsisuihkulla ja pissavaipat voi heittää sellaisenaan. Kun pyykkiä on tarpeeksi kipataan likaiset vaipat koneeseen. Itse en ole koskaan käyttänyt mitään esipesu-ohjelmaa vaan pessyt vain 60-90 asteessa. Tahrat voi hinkata sappisaippualla, jos jaksaa. Itse en jaksanut, koska ne on vain esteettinen haitta. Auringonvalo on tehokas tahranpoistaja.

VVV eli vauvojen vessahätäviestintä

Minkä ikäistä voi pissattaa tai harjoittaa vvv:tä?

Heti vastasyntyneestä alkaen vaikka jo sairaalassa.

Milloin on liian myöhäistä aloittaa vessahätäviestintä? Tai tuleeko se vaikeammaksi?

Vauvojen vessahätäviestinnästä puhutaan, kun kyseessä on alle puolivuotias vauva, jota viedään pissalle lavuaarille yms. Yli puolivuotiasta vessatetaan ja viedään potalle tai pöntölle. Kuitenkin vvv pätee molemmissa tapauksissa ja vauvan merkkejä luetaan. Parasta olisi aloittaa mahdollisimman pienenä. Kun vauvan viesteihin vastataan hän myös voimistaa niitä. Kun viesteihin ei enään vastata vauva alkaa vaimentamaan merkkejä. Kuitenkaan koskaan ei ole liian myöhäistä! Me päästiin kunnolla vauhtiin vasta reilu 4kk ikäisen vauvan kanssa.

”Olen vähän vanhanaikainen, mutta musta tää on tosi outoa”

Oli pakko poimia tämä kommentti. Mutta vvv on vanha juttu! 70-luvulla vasta on alkanut tulla kertakäyttövaippoja ja niiden käyttö yleistyä. Vauvojen vessattaminen on vanha juttu!

Voiko vvv:tä harjoittaa osittain vai meneekö lapsi sekaisin?

VVV:tä voi harjoittaa myös osittain eikä vauvan tarvitse olla vaipaton ja tehdä täysin kaikkia tarpeitaan vaipan ulkopuolelle. Tätä voi harjoittaa oman jaksamisen ja omalle perheelle sopivaan tahtiin. Se voi olla vaikka pelkästään aamupissa lavuaariin. Vauva ei mene tästä sekaisin.

Eikö vauva käytä ollenkaan vaippoja?

Vauvalla ei ole pakko käyttää vaippaa, mutta itse käytän. Meillä tosin ei harrastettu kuin osittaista vvv:tä. Vaippa myös voi olla varana ja samaa vaippaa voi käyttää niin kauan kun se on kuiva. Meillä parhaillaan on ollut kuiva vaippa yli 6h putkeen.

Miten aloitella vvv puolivuotiaan kanssa, joka pissaa sellaisissa tilanteissa kun vessaan vieminen mahdotonta? Esimerkiksi kesken syötön tai päiväunien jälkeen (nukkuu pihalla) jolloin haalaria ei saa tarpeeksi nopeasti pois päältä? 

Keskittyisin tilanteisiin, jossa pissalle vieminen on helppoa ja etsisin vaikka yhden hetken milloin olisi helppo viedä vessaan. Meillä vähän vaihtelevasti on päiväunien jälkeen kuiva tai märkä vaippa. Vaikka vaippa olisi märkä vien silti vessaan ja usein pissa tuleekin. Jos vanhempi alkaa harjoittamaan vvv:tä oppii vauva myös pidättelemään sen aikaa, että vanhempi vie vessaan sekä viestimään voimakkaammin vessahädästään. On myös ihan ok käydä ”turhaan” vessassa ja todeta ettei nyt ollutkaan hätä. (Näistä paljon lisää vinkkejä Vaipaton vauva -verkkokurssilla)

Mitä jos vauva vääntää kesken ruokailun?

Itse vien vessaan. Vauva kuitenkin ”pysähtyy” kakkaamaan eikä samaan aikaan syö. Saattaa kyllä heti jatkaa syömistä kakattuaan, jos ei vie vessaan. Mutta itse veisin vessaan ja toisin takaisin syömään sen jälkeen. Kun tuntuu, että vauva alkaa vääntämään voi vanhempi todeta ”Nyt mennään vessaan” ja alkaa riisumaan. Vauva oppii odottamaan ja pidättelemään vessaan asti.

Miten tunnistaa vauvan pissahätä?

Jokainen vauva on yksilö. Parhaiten oppii tarkkailemalla omaa lasta esimerkiksi pitämällä nakuna muutaman tarkkailupäivän. Merkkejä voi olla esimerkiksi silmien lasittuminen, liikkeen pysähtyminen, pieni äänne – näitä on paljon! Tyypillisesti vauvat myös pissaavat herättyään, ruuan jälkeen, leikin jälkeen yms. Koska merkkejä on niin paljon, etten voi kaikkea tähän kirjoittaa ja niistä tulisi oma postauksensa. Suosittelen Maria Nordinin Vaipaton vauva -verkkokurssia, jossa kerrotaan paljon esimerkkejä ja opetetaan huomaamaan ja löytämään juuri sinun oman vauvan merkit.

Miten VVV toimii öisin?

Meillä on ollut niin katkonaisia yöunia, ettei olla pissatettu öisin. Mutta vauvaa voi ihan samalla tavalla pissattaa öisin kuin päivisinkin. Ennen tai jälkeen syömisen (kummassa kohtaa vauva pissaa). Pissatukseen voi käyttää jotain kulhoa joka on sängyn alla ja ns. sylipottaa. Meidän yökestoilusta olen kirjoittanut tässä.

Voiko liian varhain aloitettu pottailu tai VVV aiheuttaa vauvalle ummetusta, virtsatietulehduksen yms?

Täytyy huomioida, että on eri asia lukea vauvan viestejä ja viedä potalle kuin ”pakottaa” potalle. Tarkoitan tällä esimerkiksi, että lapsen kanssa lukkiudutaan vessaan ja käsketään mennä potalle eikä vessasta tulla pois ennen kuin pissataan. (Valitettavasti olen nähnyt tälläisiäkin ja lapsi yleensä vielä itkee ja vastustelee) VVV tai lapsentahtinen pottailu ei aiheuta esimerkiksi ummetusta – päinvastoin. Vauvan maha voi toimia paremmin kun hän saa hyvässä asennossa tehdä tarpeensa eikä lattialla mahallaan pinnistää vaippaan. VVV myös nopeuttaa kuivaksioppimista.  Vauvojen vessahätäviestintä ei ole varhaista kuivaksi opettelua.

***

Haluaisin myös tähän loppuun vielä muistuttaa ihan huippu tarjouksesta!

Maria Nordin lupasi blogini lukijoille hänen Vaipaton vauva -verkkokurssinsa hintaan 49€ (norm. 79€). Olen itse käynyt kurssin vauvamme synnyttyä. Maria on koonnut todella kattavasti faktaa vauvojen vessahätäviestinnästä, käytännön neuvoja ja kotitehtäviä. Kurssi on katsottavissa 20.2.2021 asti ostopäivästä riippumatta.

Tarjous on voimassa vain tästä linkistä:

www.marianordin.fi/vaipaton