Hae
Roosa Blom

Puolivuotias käy pöntöllä

*Sisältää mainoslinkkejä

”Siis ihan uskomatonta, että puolivuotias tekee kakat vessanpönttöön!”, ihmetteli äitini kun olimme hänen luona kylässään. Jepjep. Oikeastaan vauvamme oli tehnyt kakkoja ja pissoja pönttöön 4 kuukauden ikäisestä alkaen. Olemme onnistuneesti vessattaneet vauvaa pöntöllä kodin lisäksi sukulaisten ja ystävien luona kuin julkisten tilojen lastenhoitohuoneissa.

Vauvan pissattamista vastasyntyneestä alkaen kutsutaan vauvojen vessahätäviestinnäksi eli vvv:ksi. Joku voi pitää tätä ihan hulluna ajatuksena. Kuitenkin uskon ja tiedän kokemuksesta, että vauva antaa merkkejä vessahädästään. Vanhemmat pystyvät jo heti syntymästä tietämään koska vauvalla on vessahätä. Usein vaan, kun emme reagoi viesteihin niin vauva vaimentaa niitä ja lopulta jossain vaiheessa ei enään niitä viesti selkeästi. Kuitenkin jo varhaisella vuorovaikutuksella vauva niitä viestii samoin intuutio kertoo meille vanhemmille, koska olisi aika viedä pikkuinen vessaan.

Vaipaton vauva?

Kun vauvamme oli 6 viikkoa ostin Maria Nordinin Vaipaton vauva -verkkokurssin. Kovasti yritin pissattamista ja tarkkailuvaihetta, mutta jotenkin se vaan ei sitten toiminut. Oltiin koko ajan menossa jossain joten koin vaikeaksi seurailla vauvan merkkejä, koska hän pissasi. Jotenkin vaan ei oikein sujunut ja kokeilin muutamiakin kertoja uudestaan viikkojen päästä. En lukuisista yrityksistä huolimatta saanut yhtään pissaa lavuaariin. Vauva kyllä hoitoalustalla tykkäsi alasti ollessaan pissailla. Olin ehkä liian innoissani kestovaipoista ja halusin oppia niistä kaiken ja saada ne toimimaan. Kestovaippailu meillä onkin heti alusta asti sujunut loistavasti ja niiden käyttö on tuntunut niin luonnolliselta. Ohivuodoiltakin on vältytty todella hyvin. Otin vauvan vessattamisesta liikaa stressiä ja en luottanut vain intuutioon.

Jostain syystä sitten kuitenkin vauvan ollessa noin 4,5kk kokeilin uudestaan pissattamista. Tarkkailuvaiheesta (kuukausia takaperin) olin sen verran oppinut, että vauva pissasi aina n. 10 minuuttia syömisen jälkeen. No menin heti syömisen jälkeen pissattamaan vauvan lavuaarille. Ei tulosta. Kokeilin sitten pissattaa pöntöllä ja pisspiss -äänen jälkeen vauva pissasikin pönttöön! Hämmennyin itsekkin ja olin todella iloinen. En tiedä oliko se vain sattumaa, mutta sain siitä lisämotivaatiota jatkaa. Ensimmäisen päivän saldo oli1 pissa pönttöön. Seuraavana päivänä olikin jo 4 pissaa. Kolme päivää ensimmäisen pissan jälkeen sain ensimmäisen kakan pönttöön. Kuinka ihanan helppoa oli vain vetää vessa ja huuhtaista hieman vauvan pyllyä. Pyllyn peseminenkin oli niin helppoa, kun kakkaa ei ollut nivusissa ja muhkuroiden välissä.

Koin helpoimmaksi opetella pissaamista aluksi rytmin mukaan; syömisen jälkeen, heräämisen jälkeen jne. Kun menemme pissalle ei pöntöllä oleskella pitkiä aikoja. Melkeinpä alle minuutissa vauva tekee tarpeensa. Jos hänellä ei ole hätä niin menemme pois. Yleensä vauva ilmaisee itsensä aikaselkeästi, ettei halua pöntölle mennä jos vessähätä ei ole.

Vessahätäviestinnästä pottailuun

Meidän piti siirtyä potalle heti kun neuvolasta näytetään vihreätä valoa istumiselle. Kuitenkin lopulta koin helpoimmaksi käydä vaan pöntöllä. Koska vauva ei osaa istua ilman tukea on helpompi vain pitää kainaloista kiinni ja istua pöntön reunalla. Sekä tietenkin se, että voi vain painaa nappia eikä tarvitse erikseen alkaa pottaa pesemään. Pieni asia, joka helpottaa arkea.

Parhaina päivinä meillä kului vain 4 kestovaippaa, joka on todella vähän. Kestovaippoja kun kuluu yleensä hieman enemmän kuin kertakäyttöisiä. Kakat on mielestäni helpompi ennakoida ja parhaina viikkoina on ollut useita päiviä putkeen, että kaikki kakat on saatu pönttöön.

Vessattamisen hyödyt vauvalle ja ympäristölle

Ei minulla mitään tavoitetta ole, että vauvan pitäisi olla heti päivä- ja yökuiva. Haluan oppia reagoimaan vauvan sanattomiin viesteihin. Itse uskon, että vauvat ovat tyytyväisiä ja eivät itke niin paljoa jos vanhemmat vastaavat vauvan viesteihin ja tarpeisiin. Koskien siis muutakin kuin vessattamista. (Täytyy nyt mainita että erilaiset sairaudet, kivut yms ovat eri asia. Jokainen vanhempi varmasti tekee kaikkensa oman vauvansa eteen. )

Monilta olen kuullut, että vessahätäviestintä ja varhaisessa vaiheessa aloitettu pottailu ovat nopeuttaneet vauvan kuivaksi oppimista. Lähipiiristänikin löytyy muutama. Heidän lapsensa ovat oppineet kuivaksi 1,5 vuoden ikäisinä. En koe, että vessattaminen olisi mitenkään vaivalloista. Säästää aikaa monella muulla tapaa.

Vessattaminen on ympäristön kannalta hyvä asia. Kestovaippaillessa vaippapyykkiä syntyy vähemmän, joten paitsi että vaippojen kuivumaan laittamiseen menee vähemmän aikaa kuluu vettäkin vähemmän. Jos kestovaippailu ei ole sun juttu niin hyötyä vessattamisesta on myös kertakäyttövaippailussa. Kerttiksiä kuluu vähemmän ja roskista tarvitsee tyhjentää harvemmin ja kaiken tämän lisäksi myös rahaa säästyy. Eli siis vessattamisesta on paljonkin hyötyä.

 

Suosittelen kaikille kokeilemaan vauvojen vessahätäviestintää tai viemään pöntölle tai potalle. Ainakin jos huomaat vauvan ähistävän kakkaa niin kiikuta vessaan. Paljon mukavampi vain huuhtaista pönttö ja pylly kuin putsata koko vaippaan lähmääntynyttä kakkapyllyä.
Onko VVV tai varhainen potalla käyminen teille jo tuttua?

TARJOUS!

Koska Maria Nordinin Vaipaton vauva -verkkokurssi on mielestäni ihan super hyvä laitoin Marialle viestiä. Hän lupasikin mun lukijoille kurssin tarjoushintaan 49€ (norm 79€). Ihan huippua! Kurssi sopii alle puolivuotiaan vauvan vanhemmille tai hoitajille. Itse olen soveltanut kurssin ohjeita myös jatkossa pottaillessa.

Osta kurssi tästä linkistä: www.marianordin.fi/vaipaton

Helppo vaippa koko vaippaiäksi

Nopeasti kasvava vauva tuo haasteita. Pitäisi esimerkiksi osata ennakoida koska siirrytään seuraavaan vaatekokoon. Kun hetki koittaa tuntuu se tulevan täysin yllätyksenä tai sitten ennakkoon ostetut vaatteet ovat ihan vääränlaisia ja epäkäytännöllisiä. Onhan se nyt eriasia onko kyseessä vastasyntynyt, joka vain käytännössä makoilee vai ryömivä puolivuotias. Sama on vaippojen kanssa. Pitäisi osata jo ennakoida seuraavaa vaihetta, vaikka kokemusta tai tietämystä esikoisen kanssa on vain mitä siihen asti on kertynyt. Eikä sitä tiedä millainen tai minkäkokoinen vauva on viikon tai kahden kuukauden päästä. Ensin painoa tulee reippaammin ja jossain vaiheessa se hidastuu. Hankala arvioida tuleeko seuraavana kuukautena painoa kilo vai 50 grammaa.

 

Helppous, helppous ja helppous – tärkein asia

Sanon tämän jokaisessa postauksessani, mutta kestovaippailussa ja vauva-arjessa arvostan helppoutta. Kestovaippailun ei tarvitse olla vaivalloista ja hankalaa. Sen pitäisi olla vain normaali ja helppo asia eikä vaikeampaa kuin kertakäyttövaippojen kanssa. Eikä se olekkaan! Toki kestovaippailusta saa hifistellä niin paljon kuin vaan haluaa, mutta jos haluaa päästä vain helpolla niin sekin onnistuu. Vaikka itse olen ”vähän” innostunut kestovaippailusta ja ostelen erilaisia vaippoja testatakseni niin en ole ainut vauvamme vaipanvaihtaja. Mies vaihtaa ihan yhtälailla ison osan vaipoista. Hän ei ollut raskausaikana innostunut kestoilusta, mutta nykyään pitää ihan yhtä helppona ja tavallisena asiana. Olenkin siis todennut, että meidän perheessä tarvitaan vaippoja, jotka voi vaan ottaa ja pukea. Siksi all-in-one -vaipat eli aio vaipat ovat olleet meidän perheelle paras valinta.

All-in-one -vaipoissa on nimensäkkin mukaisesti kaikki yhdessä paketissa. Ei tarvitse muuta kuin ostaa aio-vaippa ja käyttää. Imut ja muut on ajateltu puolestasi ja valittu parhaimmat ja yhteensopivimmat materiaalit. Siis niin helppoa! Kotimaisissa vaipoissa on usein tasku, jossa on ulosvedettävä imuosa. Näin vaippa kuivuu hieman nopeammin ja taskuun voi tarvittaessa laittaa lisäimua. All-in-one -vaippojen miinuspuoli on verrattuna taskuvaippoihin, että ne kuivuvat hitaammin. Usein noin 12-24h riippuen vaipasta. Tämä ei ole ollut meille ongelma vaan olen ottanut sen huomioon vaippamäärissä ja meillä on vaippoja hieman enemmän. (Tirsokkaan aio-vaipat kuivuvat huomattavasti nopeammin. Alempana lisää.)

Vaippaviidakosta selvityminen

Vaippojen koot usein myös aiheuttavat päänvaivaa. Kauanko tämä koko menee ja koska pitäisi ostaa seuraavaa? En tiedä miksi, mutta aluksi one size eli yhdenkoon vaipat kuulostivat korviini jotenkin hankalilta. Onneksi kuitenkin nopeasti tajusin, että nehän ovat nerokkaita. Vaipan voi säätää aina sopivan kokoiseksi eikä tarvitse miettiä kokoajan uusien vaippojen ostamista isommassa koossa. Yhdenkoon vaipoissa koko säädetään korkeussuunnassa neppareiden avulla. S-koossa alimmat ja ylimmät nepparit ovat vastakkain, M-koossa keskimmäiset ja ylimmät nepparit yhdistetään ja L-koossa nepparit ovat auki.

Käytimme ekat kaksi kuukautta ImseVimsen flanelletteja ja kuorivaippoja. Ne olivat hyvä valinta ihan vastasyntyneellä. Kun ne jäivät pieneksi alle kahdessa kuukaudessa olin ihan pulassa! Ostin vain hätäpäissäni jotain vaippoja, jotka vaikuttivat hyviltä. Tein ihan hyvät kaupat, mutta sitten tuli ajatus; kauanko tämä koko on sopiva ja koska pitää ostaa isomman kokoisia? Pitäisikö nyt jo ostaa jemmaan isompaa kokoa? Jääkö muutkin vaipat pieneksi yhtä nopeasti?

 

Jos jotain tekisin toisin, ostaisin vain näitä vaippoja

Nyt huomaan, että paras valinta olisi yhdenkoon aio-vaippa. Kaikki samassa paketissa ja aina säädettävissä vauvalle sopivan kokoiseksi. Tuntuu että yhdenkoon vaipoista saa usein paremmin istuvampia kuin vaipoista, jotka ovat vain tiettyä kokoa. Ja onhan se nyt helppoa kun samat vaipat menevät koko vaippaiän.

Sain blogin kautta Tirsokkaan vaippoja. Kaikki saamani tuotteet olivat yhdenkoon. Pakettiin kuuluu aio-*, kuori-* ja sisävaippa*. Tirsokkaan vaipat valmistetaan Juvalla. On aina hienoa, kun löytyy tälläistä kotimaista osaamista! Tirsokkaan vaipoissa on yksi selkeä erilaisuus muihin kotimaisiin kestovaippoihin verrattuna. Tirsokas käyttää yksinoikeidella Suomessa valmistettua Muru-kangasta. Muru-kangas on kädessä ihanan pehmeä ja pysyy pesusta toiseen pehmeänä. Vaipoissa käytetään muutenkin mahdollisimman pitkälle kotimaisia materiaaleja. Tarrat ovat laadukkaita Applix-tarroja ja nepparit KAM-neppareita. Ne on todettu kestovaippailussa kestäviksi ja kestävät myös 90 asteen keittopesut ongelmitta.

 

Yhdenkoon all-in-one -vaipat

Tirsokkaan yhdenkoon All-in-one -vaippa* on loistava. Siinä on neppareilla kiinnitettävä imu. Tällöin vaippaosa ja imu pestään ja kuivataan erillään joka nopeuttaa kuivumista huomattavasti. Vaippa ja imu kuivuvat yhtä nopeasti kuin taskuvaipat! Kuivuttuaan imu laitetaan vaan neppareilla kiinni vaippan sisälle. Neppareiden ansiosta imu pysyy hyvin paikallaan. Ilman imua vaippaa voi käyttää tavallisena taskuvaippana. Imu on tuplapitkä ja siinä on 3. kerrosta bambuhamppua eli yhteensä taitettuna 6. kerrosta imua! Vaippa on mukavan ohut, mutta silti todella imukykyinen. Itse tykkään bambuhamppu-imuista eniten. Ne ovat mielestäni hyvin imukykyisiä ja toimivat yksinään. Imuteho paranee käytönmyötä, mikä on hyvä asia. Tästä syystä imua kannattaisi pestä useita kertoja ennen käyttöönottoa. Meillä ainakin ihan uutena vaippa falskasi tästä syystä, mutta asia korjaantui kun imua pesi muutamia kertoja lisää.

Yövaippana olen käyttänyt Tirsokkaan sisävaippaa* ja päällä kuorivaippaa*. Molemmat ovat one size eli säädettäviä. Tämän olen todennut todella käteväksi, kun kuoren voi säätää sisävaipan paksuuden mukaan sopivaksi. Tirsokkaan sisävaippa on ollut loistava. Olen lisännyt vaippaan tuplapitkän 3krs bambuhamppu-imun eli 6krs lisäimua. Olen käyttänyt vaippaa 2-3 kuukauden iästä alkaen öisin ja sama vaippa on edelleen 7kk iässä käytössä. Nyt viime viikolla otin käyttöön M-säädöt eli vaipassa on vielä paljon kasvun varaa.

Jos siis hankkisin vaipat taas uudestaan ostaisin vain säädettäviää yhdenkoon vaippoja. Mielellään all in oneja, koska ne ovat vain helppoja. En aloittaisi ollenkaan tätä jatkuvaa osto- ja myyntirumbaa. Olisi niin helpottavaa, kun samoilla vaipoilla pärjäisi koko ajan.

Mitkä ovat olleet teidän suosikki kestovaipat?

*-merkityt tuotteet saatu