Olen ennenkin toteuttanut erilaisia ekologisia haasteita. Viimeisimpänä viime vuonna kuukauden kestänyt zero waste -haaste, jossa tarkoitus oli olla tuottamatta yhtään jätettä. Kirjoitin haasteesta blogiini joka viikko katsaukset miten meni. Voit lukea tästä 1. viikko, 2. viikko, 3. viikko ja 4. viikko. Sekä postauksen Mitä kuuluu zero waste -elämälle puoli vuotta haasteen jälkeen.

Ekologisuus haasteet ovat kiinnostavia ja tykkään haastaa itseäni miettimään kulutustottumuksiani. Törmäsin Vuosi ostamatta mitään -blogiin ja Kokonainen elämä edessä -blogin ”Älä hanki mitään” -haasteeseen. Ahmin postauksia toisensa perään. Hyvin mielenkiintoinen aihe! Ajattelin, että olisi siistiä aloittaa kyseinen haaste itsekkin, mutta samalla ajatuksiini tuli ”Ei kannata”. Lapsemme laskettuaika on alle 2 kuukauden päästä ja seuraavana vuonna tulisi varmasti väkisinkin ostettua kaikkea. Vauvalle juttuja, itselleni mahdollisesti jotain vaatteita imetystä ajatellen jne. Kuitenkin mietin, että jos ei haastetta tekisi nyt nin koska sitten? Ei elämässä koskaan tule sopivaa hetkeä.

Toisin kuin Kokonainen elämä edessä -blogin Ainolla ei oma tarkoitukseni ole haasteen myötä säästää rahaa. Vaikka uskon, että haasteen myötä rahaa säästyy. Vaikka en mielestäni osta ja kuluta juurikaan haluan tarkastella kuinka paljon oikeasti ostan. Ja vähentää vielä enemmän kotiin tulevien tavaroiden määrää. Samallahan tämä on pieni potku minimalismiin sillä minimalismissa tarkoitus on pärjätä jo niillä mitä on ja ei haalia yhtään tavaraa lisää. Olen yrittänyt kevään ajan siivota kotoamme ylimääräisiä tavaroita pois (jota teen muutenkin säännöllisesti) ja asiaa ei helpota jos ostan itse kotiimme lisää tavaraa. Vaikka olisikin jotain pientä ja ”tarpeellista”.

Haasteen tarkoitus on siis kyseenalaista ostotottumuksiani. Tarvitsenko tätä oikeasti vai pärjäänkö näillä mitä löytyy jo kotoa? Voinko korjata tai tehdä itse? Voisiko jotain lainata tai vuokrata ostamisen sijaan?

Pakkaus- ja muovijäte ahdistavat. Tarkoituksenani on koko ajan minimoida jätteen määrä. Luonnonkosmetiikkaan siirtyessäni pari vuotta sitten en olisi ollut valmis palashampoon käyttöön. Ajatus tuntui silloin jotenkin oudolta. Nyt kuitenkin palashampoo tuntuu luonnolliselta, yksinkertaiselta ja helpolta asialta. Shampoot alkoivat olla lopussa ja olimme lähdössä matkalla, joten ostin Flow kosmetiikan kehäkukka shampoopalan.

Palashampoon käytössä on valtavasti positiviisia juttuja. Ensinnäkin ekologisesta näkökulmasta katsottuna ne tulevat ilman pakkausjätettä ja palashampoissa ei ole lisättynä vettä. Ympäristön kannalta laimenettujen, lähes vettä sisältävien tuotteiden kuljettaminen kuormittaa ympäristöä valtavasti. Shampoopala on todella riittoisa ja kestää paaaaljon kauemmin kuin normaali shampoopurkki. Shampoopala on pieni ja kevyt ja siksi helppo kuljettaa mukana. Palashampoo ei pääse aukeamaan tai vuotamaan kuten nestemäinen shampoo. Itse kuljetan omat palashampoot ja -saippuat reissussa vanhoissa Herra Hakkaraisen pastillirasioissa tai pienissä kangaspusseissa. Rasiat kannattaa jättää auki jos mahdollista, että palashampoo kuivuu kertojen välissä. Pala ei saa jäädä muhimaan märkänä. Lisäksi, koska palashampoo ei ole neste sen saa ottaa mukaan käsimatkatavaroihin lentokoneessa.

Hiukset huuhdellaan normaalisti, jonka jälkeen palashampoota hierotaan hiuksiin. Shampoota täytyy vaahdottaa runsaasti. Tämän jälkeen parhaan pesutuloksen turvaamiseksi on suositeltavaa tehdä pieni välihuuhtelu, jossa ei huuhtele kaikkea shampoota pois. Shampoota lisätään ja vaahdotetaan runsaasti ja sen jälken huuhdellaan normaalisti. Hiushuuhdetta tai hoitoainetta voi käyttää halutessaan shampoopesun jälkeen.

Jos hiukset tuntuvat jäävän rasvaiseksi vaahdota shampoota runsaammin tai käytä viileämpää vettä hiusten huuhteluun. Usein myös hiushuuhde poistaa rasvaisuutta. Hiushuuhteen voi tehdä helposti itse ja ohje löytyy täältä.

 

 

Omia kokemuksia

Olen nyt käyttäyt palashampoota noin neljä kuukautta. Sinä aikana olen myös käyttänyt nestemäistä luonnonkosmetiikan shampoota, jota löytyy vielä purkki kaapista. Hoitoainetta en ole käyttänyt yli kolmeen kuukauteen ja palashampoon kanssa vain hiushuuhdetta. En ole värjännyt hiuksiani melkein vuoteen ja hiuksissani onkin melkein kokonaan oma hiusväri! Odotan, että kesällä aurinko vielä vähän vaalentaisi sitä.

Se mitä palashampoo on tehnyt hiuksilleni niin vau! Hiukset ovat selkeästi tuuheammat, pehmeämmät ja voivat paremmin. Lisäksi oma luonnonkihara tukkani asettuu paljon kauniimmin. Normaalisti kiharani ovat aika temppuilevia ja hiukset näyttävät lähinnä hakaranpesältä kuin kauniilta laineilta. Olen siksi joutunut aina suoristamaan tukkani, jos haluan pitää sitä auki. Laiskana ihmisenä tietenkin sotkunuttura on ollut aika yleinen hiustyyli arjessa. Onneksi asia on nykyään toisin. Pelkkä hiusten harjaaminen riittää arjessa, kun hiukset asettuvat kauniisti.

Palashampooseen siirtyminen ei ollut itselle ihan niin helppoa kuin kuvittelin. Itse palashampoon käyttäminen ei ole vaikeaa vaan todella helppoa. Mutta hiushuuhde on ollut se joka tässä itsellä tökki. Hiushuuhteen kaataminen suoraa pullosta on vähän hankalaa ja täytyy varoa, ettei omenaviinietikkaa mene silmiin tai suuhun (maistuu pahalle!). Tarkoitus onkin laittaa seos suihkepulloon ja uskon sen toimivan käytössä paljon paremmin. Muutenhan palashampoo tai hiushuuhde ei ole vaivalloisempaa. Ainoastaan tottumiskysymys. Hiushuuhde on itselläni pakollinen, koska ainakaan vielä ei ole hiukseni tottuneet palashampooseen niin paljon ettei se jättäisi tahmaisuutta. Kun taas ystäväni, joka ei käytä luonnonkosmetiikkaa ei olenkaan ole kärsinyt hiusten tahmaisuudesta palashampoon kanssa. (vielä sama merkki, kuin minulla) Aion silti käyttää palashampoon loppuun ja uskon, että se tulee jäämään pysyvästi käyttööni. Koska sen tulokset hiuksissa ovat kiistämättä niin hyvät eikä voi väittää ettei palashampoon ympäristökuormitus ole paljon pienempi.

Ylläolevissa kuvissa en ole tehnyt hiuksilleni muuta kuin harjannut ne ja laittanut kaksi pinniä. Ihana, kun voi arjessa pitää hiuksia auki! Olen jopa alkanut tykkäämään omasta luonnonkiharasta tukastani.