Ennen ensimmäistä neuvolaa tipahti postilaatikkoon esitietolomake täytettäväksi sekä pieni vihkonen, jossa oli infoa raskaudesta mm. neuvolasta, perhetyöstä, syömisistä ja liikunnasta. Olin jo ennen tätä kerinnyt googlettaa ”Raskaana kielletyt ruuat”. Listahan oli aivan järkyttävän pitkä. Tuntui, että oli kielletty ihan kaikki jopa pellavan-, seesamin, -auringonkukan- ja kurpitsansiemenet … siis mitä? Neuvolalta tulleessa lapussa lista olikin pienempi ja pystyin vähän huokaisemaan helpotuksesta. En tietenkään halua syödä mitään mikä olisi lapselle tiedettävästi vaarallista. Kuitenkin päätin tietyissä asioissa vähän ottaa rennommin. Olen syönyt mm. Aurajuustoa, koska se on tehty pastoroituun maitoon ja sen ollessa kuumennettua. Siemeniäkin jonkinverran, mutta vähemmän. Tietenkin alkoholi, raakaliha, maksa jne ovat jääneet kokonaan pois.

Saadessani listan mietin, että miksi Suomessa ei neuvolassa ollenkaan kiinnitetä huomiota kosmetiikan kemikaaleihin raskaana olevilla? Hiuslakan kemikaalit menevät suoraa hengitysteiden kautta, rasvat imeytyvät ihosta suoraan verenkiertoon ja siitä vauvaan. Turun yliopiston professori Jorma Toppari on huolissaan raskaana olevien naisten kemikaalialtistumisesta, joka voi vaikuttaa sikiön kehitykseen. Hänen mielestään neuvolassa pitäisi antaa suositus odottaville äideille kosmetiikan välttämisestä. Olen täysin samaa mieltä Topparin kanssa. Tanskassa neuvolassa neuvotaan mitä kosmetiikkatuotteita odottavan äidin tulisi välttää. Suomessa ollaan muita pohjoismaita todella paljon jäljessä tässä asiassa. Trashless -blogin Paula kertoi, että Ranskassa sairaalassa jo kehotetaan olemaan käyttämättä kosteuspyyhkeitä, koska niissä on paljon turhia kemikaaleja. Ranskassa kukaan ei käytäkkään kosteuspyyhkeitä kuin erikoistapauksissa mm. matkoilla. Pelkkä vesi tai liminentti riittää.

Suomessakin on suosituksia kemikaalien vähentämiseen. Kuitenkaan näistä tiedoista ei puhuta neuvolassa eikä oikeastaan missään. HUSin sivuilla mainitaan hiustenvärjäyksestä ja kosmetiikan käytöstä. Tieto on aika vähäistä, mutta on sentään jokin virallisempi maininta.

Kosmetiikan käytöstä sanotaan mm. ”Kosmetiikkaa voi käyttää kohtuudella raskauden ja imetyksen aikana. Kaikkien kemiallisten aineiden ja yhdisteiden turvallisuudesta ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa. Raskauden aikana ihon pintaverenkierto voi lisääntyä ja iholta voi imeytyä aineita verenkiertoon. Laajoja ihoalueita käsiteltäessä merkittävääkin imeytymistä voi tapahtua, siksi turhaa käyttöä tulisi välttää.” Lisäksi erityisesti aurinkorasvoja, itseruskettavia ja rakennekynsiä ei suositella laitettavaksi raskausaikana.

Hiusten värjäämisestä HUSin sivuilla mainitaan seuraavaa: ”Koska tietoa kuitenkin on rajoitetusti ja hiusten värjääminen hyöty on ainoastaan kosmeettinen, hiusten värjäämistä voi myös välttää. Virallisia suosituksia ei ole siitä kuinka monta kertaa raskauden aikana voi värjätä hiuksensa. Yleisesti ottaen erilaisia turhia altistuksia suositellaan välttämään raskauden aikana.”

Olen itse siirtynyt jo kaksi vuotta sitten täysin luonnonkosmetiikkaan. (Okei, muutama ei-luonnonkosmetiikan luomiväri, kulmaväri ja huulipuna löytyy kaapista.) Koen sertifioidun luonnonkosmetiikan turvalliseksi. Mielestäni kuitenkin ylipäätänsä kemikaalien vähentäminen on tärkeää raskausaikana. Minulla on kohdunrakennepoikkeama eli kohtuväliseinällä, emättimen väliseinä sekä kaksi kohdunkaulaa. Olen miettinyt onko tämä voinut aiheutua kemikaalialtistumana mummoltani tai äidiltäni? Kotitalouskriisin Maria Nordin on pohtinut samaa. En halua omasta tilanteestani syyttää ketään, koska syytä miksi minulla on poikkeama ei voida tietää eikä koskaan saada tietää. En kuitenkaan itse halua altistaa lastani ylimääräisille turhille kemikaaleille. Hän valitettavasti altistuu tässä maailmassa niille muutenkin.

Inhoan ylimääräisiä purkkeja ja mitä monikäyttöisempi tuote sen parempi. Suosin myös tuotteita, joiden inci-lista on mahdollisimman lyhyt (ja tietenkin täysin luonnonmukainen). Olen viime vuosina löytänyt kotikosmetiikan maailman. Kun ekologisuus alkoi kiinnostaa kymmenen vuotta sitten olisin pitänyt tämmöistä hippien juttuna, mutta en enään todellakaan.

Olen se ihminen joka ennen pesi hiuksensa joka päivä shampoolla ja hoitoaineella. Luonnonkosmetiikkaan siirtymisen myötä olen yrittänyt pyrkiä harventamaan hiustenpesuväliä. Nyt kuitenkin ollaan siinä pisteessä, että shampoo vaihtuu palashampooseen ja tarkoitus oli myös korvata hoitoaine. Luonnonkosmetiikka-ryhmissä moni on kertonut käyttävänsä hiushuuhdetta. Hiushuuhteita myy valmiina mm. Flow kosmetiikka. Tämä hiushuuhde on vain kahta ainesosaa ja helppo sekä edullinen tehdä kotona.

Hiushuuhde poistaa hiuksista tahmaisuutta, jota usein palashampoon käyttö saattaa aluksi aiheuttaa. Omat hiukseni eivät ole koskaan tuntuneet niin hyväkuntoisilta ja pehmeiltä kuin hiushuuhdetta käyttäessäni.

1/5 omenaviinietikkaa

4/5 vettä

pullo tai astia

Lisää astiaan 4/5 osaa vettä ja 1/5 osaa omenaviinietikkaa. Ravista.

Hiushuuhdetta laitetaan hiuksiin tarvittava määrä, että sitä on joka puolella. (Itsellä menee 2-5dl / pesukerta) Se voidaan huuhdella pois vedellä tai jättää hiuksiin. Itse tykkään laittaa suihkepullolla jolloin saan tasaisesti joka paikkaan ja annan vaikuttaa muutaman minuutin.

Hiushuuhteen voi myös jättää hiuksiin. Hiuksiin jätettäessä vaikutukset tehostuvat. Etikanhaju ei jää hiuksiin ja haihtuu viimeistään hiusten kuivuessa.